Lauri Rönkön paluu vahvistaa entisestään Sotkamon mitali- ja jopa mestaruussaumaa
Koko kauden sivussa olleen Lauri Rönkön paluu vahvistaa Pekka Arffmanin mukaan entisestään Sotkamon Jymyn asemia Superin kärkitaisteluissa.
Koko kauden sivussa Superin areenoilta ollut lyöjäjokeri Lauri Rönkkö palasi kehiin, kun Sotkamo kaatoi torstaina Vimpelin. Pekka, miten merkittävä asia Rönkön paluu on Jymyn kannalta?
Onhan se todella merkittävä asia. Jymy on koko kauden huutanut Roope Korhosen rinnalle lisää kotiutusvoimaa ja nyt tuohon huutoon on saatu vastaus, mikäli Rönkön paluu on pysyvämpi.
Rönkkö loi Vimpelin kentästä neljä yrityksellä kaksi juoksua ja molemmat juoksut olivat vastustamattomia kumuroita keskelle kenttää. Se kertoi, että Rönkkö on kunnossa, mutta toisaalta se ei ole mikään yllätys, sillä Rönkön ongelmat ovat olleet, kuten hän itsekin on kertonut, henkisellä puolella. Rönkön taidot eivät ole kadonneet mihinkään ja fysiikka ei ole niin ratkaisevassa asemassa lyöjäjokerille, etteikö Rönkkö voi olla saman tien iso apu Sotkamolle.
Ja totta kai Rönkön paluu pelikentille on hienoa asia ennen kaikkea hänen itsensä kannalta.
Rönkkö vie pelatessaan yhden kolmesta jokeripaikasta, joten miten Jymy tulee jatkossa rakentamaan jokeriosastonsa Roope Korhosen lisäksi?
Tämä onkin hyvä kysymys, sillä kysymys ei ole vain jokeriosastosta. Ville Viidan hankinta on osoittautunut erinomaiseksi vedoksi Jymyltä ja häntä tuskin halutaan pudottaa pelaavasta kokoonpanosta. Sama pätee myös Niilo Piiponniemen, joka myös on pelannut erinomaisen kauden.
Tästä päästäänkin siihen, että Jymylläkin alkaa olla niin leveä materiaali, että siinä pitää oikeasti miettiä, kuka pelaa ja kuka ei. Itse uskon, että Viidalle lyödään räpylä käteen ja hänet laitetaan kolmosvahdiksi. Toinen vaihtoehto ulos olisi Piiponniemi. Näillä ratkaisuilla pelaavasta kokoonpanosta putoaisi pois myös hyvän kauden pelannut nuori Aleksanteri Huotari.
Toki asiat eivät ole aina näin suoraviivaisia, mutta nyt Jymyllä on joka tapauksessa aidosti mahdollisuus pelata hieman erilaisilla koosteilla vastustajien ja tilanteen mukaan. Kauden aikana on puhuttu paljon siitä, että Kouvolalla ja Vimpelillä on leveät materiaalit, mutta Viidan hankinnan ja Rönkön paluun myötä niin on myös Sotkamolla.
Miltä Jymyn tilanne näyttää syksyn ratkaisupelejä ajatellen?
Koko ajan paremmalta ja paremmalta. Sotkamo lähti kauteen samalta viivalta Joensuun kanssa, mutta samalla kun Joensuu on taantunut, Jymy on tehnyt perinteiset sotkamot eli kehittänyt peliään kauden aikana suurin harppauksin. Lisäksi Viidan hankinta ja nyt myös Rönkön paluu ovat entisestään vahvistaneet Jymyä.
Ulkopelin osalta tilanne on todella hyvä, mistä kertoo yksistään jo se, että Jymy on pelannut muita kärkiseuroja enemmän otteluita, mutta päästänyt silti sarjassa vähiten juoksuja.
Ulkokentällä ei juurikaan heikkoa osaa tai lenkkiä ole, minkä lisäksi Jymyllä on viime kauteen verrattuna kaksi extravahvuutta ulkopelissään.
Lukkari Aapo Komulainen on ottanut todella ison loikan kokonaisvaltaisessa lukkaripelissään. On myös pakko ihailla nuoren miehen kovaa ja jopa härskiä kanttia. Esimerkiksi torstaina Komulainen käytti kylmästi hyväkseen takaetenijän etenemissääntöä ykköspesäkilvassa ja aiheutti kaksi eri paloa, joista varsinkin toista Vimpeli protestoi rajusti.
Toinen iso asia on Jussi Korhosen kopparipeli, enkä nyt tarkoita pelkästään hänen pallovarmuuttaan kopparina. Pallo tulee Korhoselta niin nopeasti ja sellaisella vauhdilla kotipesään, että merkkaamattomilla kumuroilla etenijän on pakko joko varastaa kolmoselta tai sitten mailamiehen pitää melkein heti osuman jälkeen uskaltaa pudottaa maila tai muuten etenijä ei ehdi mitenkään kotipesään – kuten torstainakin nähtiin. Kaiken lisäksi kakkoskoppari Lauri Vihannolla on lähes yhtä hyvä käsi. Muutenkin Jymyn takakenttä on kokonaisuudessaan Superin paras.
Sisäpelissä ykköskärki on hieman elänyt Niko Korhosen ollessa sivussa ja esimerkiksi torstaina Joni Rytköselle sattui sisällä tosi musta päivä. Jymy on saamassa kuitenkin kaikki miehensä takaisin kehiin, enkä epäile yhtään, etteikö ykköskärki olisi teräksisen kova syksyn peleissä.
Sen lisäksi Jymy alkaa oikeasti saada kohtalaisen vahvan kakkoskärjen. Vihanto on hyvä keula ja Viita ja Piiponniemi ovat erinomaisia pelintekijöitä, pelasivatpa he numerolla tai jokereina. Rönkön paluun myötä kotiutusosasto saa kovan vahvistuksen, minkä lisäksi Komulainen on varteenotettava kotiuttaja, samoin alkaa olla myös kotiuttajana koko ajan kehittyvä Juho Keinänen. Näin kotiutusvoimaa riittää myös kakkoskärkeen.
Eli joko Kainuussa kimaltelee sittenkin taas mitalinvälke?
Ilman muuta. Jymyllä on vielä mahdollisuus sijoittua runkosarjassa joko kolmanneksi ja neljänneksi, mutta minusta se on se ja sama, onko Jymy kolmas tai neljäs ja kenet se kohtaa puolivälierissä. Superissa on nyt neljä todella tasaisen vahvaa joukkuetta, joista kuka tahansa voi mennä loppuotteluun ja kuka tahansa voittaa Suomen mestaruuden. Ja niin kaukaiselta kuin tällainen näkymä näytti kauden alussa Jymyn osalta, niin nyt se on totisinta totta.
