Leijonat pelasi puolustusvoittoista jääkiekkoa sunnuntaina päättyneissä MM-kisoissa. Lause lienee tuttu, mutta on syytä avata, mitkä ovat ne filosofiset tekijät tehokkaan puolustuspelaamisen taustalla.

Ydin on vastustajan keskilinjan ylittämisen estäminen.

Otetaan esimerkki Leijonien Saksa-välierästä. Laulukuoro huusi yhteen ääneen, että Suomen ensimmäinen maali meni Saksan maalivahdin Mathias Niederbergerin piikkiin.

Voi olla. Mutta se mikä jäi huomioimatta, oli Leijonien toiminta maalia edeltäneessä tilanteessa: tehokkuus murtaa keskilinja. Anton Lundell syötti suorassa hyökkäyksessä kiekon keskilinjan toiselle puolelle Iiro Pakariselle, joka laukoi välittömästi syötön jälkeen.

Niederberger joutui sivuttaisliikkeeseen, ehti juuri asettua, kun laukaus lähti Pakarisen lavasta ja meni maaliin. Olennaista oli se, että Leijonat maksimoi maalinteon todennäköisyyden tuollaisesta tilanteesta, ja kun vastassa ei ollut aivan huipputason maalivahtia, laukaus oli mahdollista mennä maaliin.

Kim Nousiaisen seikkailu

Toinen esimerkki. Se on finaalista, jatkoajalta. Vaikka kolmella kolmea vastaan -jatkoaikasysteemi ei varmastikaan ole optimaalisin tapa ratkaista finaalipeliä, se ei silti poista sitä faktaa, että jääkiekkoa siinä pelattiin silti, tietyin reunaehdoin toki. Ja että Leijonat epäonnistui tilanteessa, jossa Kanada teki voittomaalin.

Petri Kontiolan aloitus ei ole varsinaisesti se ydin tässä. Se oli taitavasti pelattu ja luettu Kanadalta.

Jatkoaika kolmella kolmea vastaan tuottaa lähes väistämättä ylivoimahyökkäyksiä, pelasi sen sitten kuinka tahansa. Ja siinä kohtaa olennaista on se, miten ylivoimahyökkäykset puolustetaan.

Oikeastaan koko ajan turnauksessa Leijonien pelaamisesta huokui se, että jos vastustaja sai jonkinasteisen ylivoimahyökkäyksen, ykkösprioriteetti oli aina suojella keskilinjaa niin, että Jussi Olkinuora tai Harri Säteri voisivat torjua laukauksen sektorista, jossa kiekko jo on. Eli tilanne puolustettiin niin, että puolustajat asettuivat keskilinjalle tavalla, joka vaikeuttaisi merkittävästi syöttämistä ja estäisi kuljettamisen toiselle puolelle.

Jatkoajalla Leijonien nuori puolustaja Kim Nousiainen epäonnistui tässä pahasti. Hänen malttinsa ei riittänyt, vaan hän lähti haukkaamaan kohti kiekkoa. Teki ensimmäisen aloitteen ja antoi avaimet käteen Kanadan Nick Paulille ja Connor Brownille. He sahasivat tupla keskilinjan ylittävän pelin, ja Kanada juhli maailmanmestaruutta.

Nick Paul with the Golden Goal for @hockeycanada!!! 🇨🇦🚨 #FINCAN #IIHFWorlds pic.twitter.com/YUhhRx7Rl7

— IIHF (@IIHFHockey) June 6, 2021

Estä puolen vaihtuminen

On sanottu, että olennaisinta Leijonien puolustuspelitavassa oli sen kontrollointi, mistä laukaukset lähtevät. Että on puolustettava ykkös- ja kakkosalueet niin tiiviisti, että vastustajat eivät lauo sieltä.

Se on tärkeä seikka, eittämättä, mutta ei aivan hampurilaisen pihvi. Totta kai pyrkimys on estää laukaukset läheltä maalia, mutta jos katsotaan otteluiden laukaisukarttoja, vastustajat kyllä laukoivat ykkös- ja kakkosalueilta.

Pihvi on seuraava. Olennaisinta on se, mitä laukausta ennen voidaan antaa tapahtua. Ja ennen kaikkea mitä ei voida antaa tapahtua. Se on keskilinjan ylittäminen. Käytännössä kyse on siitä, että ennen maalintekoyritystä kiekko ei saanut vaihtaa puolta hyökkäysalueella joko niin, että vastustaja olisi syöttänyt tai kuljettanut kiekon poikittain keskilinjan toiselle puolelle.

Miksi tämä on olennainen seikka?

Kun laukausta ennen kiekko vaihtaa hyökkäysalueella kaistaa, maalivahti joutuu sivuttaisliikkeeseen. Ja kun maalivahti joutuu sivuttaisliikkeeseen – ja ennen kaikkea joutuu huomioimaan painottoman puolen hyvin voimakkaasti – se vaikeuttaa torjuntatyöskentelyä. Tietysti laukauksen torjuminen sivuttaisliikkeen jälkeen painottomalta puolelta on jo itsessään vaikeaa, ja jos maalivahti joutuu voimakkaasti orientoitumaan siihen, että kiekko voi vaihtaa painottomalle puolelle, torjuntatyöskentely pelin puolellakin heikkenee.

Näin ollen puolustavan joukkueen kannattaa yrittää estää tuo puolen vaihtuminen. Tällöin maalivahti voi keskittyä mahdollisimman hyvin laukaukseen, jonka hän tietää tulevan siltä puolelta, jolla kiekko jo on. Hän voi rajata ärsykkeitä ja tekijöitä ulkopuolelle.

Maalipaikkojen laatu

Leijonien peleissä vastustajan maalintekoyritykset saattoivat näyttää vaarallisilta, koska ne saattoivat lähteä melko läheltä Suomen maalia, mutta todellisuudessa ne eivät välttämättä olleet erityisen vaarallisia. Koska Leijonat puolusti keskilinjaa, eikä vastustaja kyennyt ennen maalintekoyritystä sitä murtamaan.

Maalipaikkojen laskeminen on hyvä tapa saada kokonaiskäsitystä pelin tapahtumista ja voimasuhteista. MM-kisojenkin aikana asiantuntija toisensa perään esitteli maalipaikkatilastojaan.

Jos katsotaan pelkästään määriä, eikä maalipaikkoja ole jaoteltu laadun mukaan, kannattaa säilyttää tietty kriittisyys.

Pelkistä kvantitatiivistista maalipaikkamääristä ei nimittäin sovi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä laadulla on valtava merkitys. On aivan eri asia maalinteon todennäköisyyden kannalta, jos laukausta edeltää keskilinjan murtava syöttö ja maalivahti on vähintään puoli sekuntia maskissa kuin jos laukaus lähtee, läheltäkin maalia, ilman keskilinjan ylittävää toimintoa ja maskia.

Suomelle tehtiin turnauksen 10 ottelussa 13 maalia. Niistä kuusi tehtiin Leijonien pelatessa alivoimaa. Yksi oli Kanadan voittomaali kolmella kolmea vastaan. Tasaviisikoin vastustajat tekivät siis Leijonia vastaan kuusi osumaa.

No, nämä lukemat eivät olleet mitään ylivertaisia päättyneessä MM-turnauksessa. Isossa kuvassa MM-turnaus oli vähämaalisempi kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Silloin kisoissa tehtiin 412 maalia, nyt 339. Ero on merkittävä.

Sen taustalla voidaan nähdä kaksi merkittävää tekijää. Ensimmäinen on se, että turnauksesta puuttuivat NHL:n huippupelaajat. Toinen on se, että moni pienempi maa oli kenties ottanut vaikutteita Leijonien filosofiasta, sillä puolustuspelaamisessa oli havaittavissa tiivistymistä ja selkeyttä.

Leijonat eteni toista kertaa putkeen MM-kisoissa finaaliin joukkueella, jonka pelaajamateriaali oli jopa kaukana kisojen kärjestä. Se antaa pienemmille maille esimerkkiä, että rajallisellakin pelaajamateriaalilla voi pärjätä hyvin ja miten se on mahdollista.

Tästäkin Leijonien pelisapluunasta otettaneen oppeja, ja keskilinjan puolustaminen on niistä yksi olennaisimmista.