Leijonat saa finaalissa vastaansa tempo-Kanadan, jonka pelaamisen täsmällisyys on kaukana Leijonista

Tämän kaksikon jämäkkyyttä Leijonat tarvitsee finaalissakin. Maalivahti Jussi Olkinuora ja puolustaja Olli Määttä pitävät huolen, että Leijonille on vaikea tehdä maalia.

JääkiekkoLeijonatMM2021

Leijonat saa finaalissa vastaansa tempo-Kanadan, jonka pelaamisen täsmällisyys on kaukana Leijonista

Leijonat kohtaa Kanadan MM-finaalissa sunnuntai-iltana. Vastassa on erilainen joukkue kuin Saksa välierässä, ja se voi sopia Leijonille hyvin.

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 6.6.2021 | KUVAT All Over Press

Leijonilla oli käydä työtapaturma Saksaa vastaan. Lauantaina välierässä Leijonat pystyi voittamaan vastoin todennäköisyyksiä heikommallakin suorituksella. Saksa loi enemmän maalipaikkoja kuin Leijonat.

Se ei tietysti tarkoita mitään finaalipelin todennäköisyyksien kannalta. Se kumpi joukkueista luo enemmän maaliodottamaa finaalissa, todennäköisemmin voittaa pelin. Mutta vain todennäköisemmin.

Leijonat voi voittaa myös finaalin niin, että vastustaja luo sitä korkeampaa maaliodottamaa, mutta todennäköistä se ei ole.

Leijonien pelaaminen oli välierässä monelta osin heikkoa, mikä tietysti tässä kohtaa turnausta herättää kysymyksiä. Mutta ehkä olennaisempaa oli se, että Toni Söderholmin Saksa oli valmistautunut taktisesti hyvin ja tavallaan Suomen aseilla iski Suomea vastaan.

Alkulohkon pelissä asetelma oli sama, mutta silloin Suomen oma peruspelaamisen korkea taso ja intensiteetti löivät Saksalta pään poikki. Nyt Suomi ei yltänyt samaan.

Se, tuliko Suomen heikkous Saksan hyvän taktisen valmistautumisen myötä vai Suomen omien sisäisten tekijöiden, on toki hyvä kysymys.

Leijonat on pelannut viikon sisään nyt viisi ottelua. Fyysinen kuorma on kova, vaikka Leijonien valmennus on tasannut sitä peluuttamisella. Se, että välierään sattuu heikko peli, on tässä suhteessa mielenkiintoista. Eli mikä on Leijonien fyysinen kapasiteetti?

Kanada on tempojoukkue, joka hyökkää voimakkaasti monen pelaajan voimin, eikä samalla tavalla vaali korkeaa puolustusvalmiutta kuten Saksa – ja Suomi.

Kaksi vuotta sitten se oli priimaa, koska pelaajia leiritettiin pitkään ja pystyttiin oikeasti harjoittelemaan kovaa. Nyt valmistautumisjakso oli huomattavasti lyhyempi. 

Tämä on nyt se hetki, kun jaksaminen todella testataan.

Sama tilanne on toki Kanadalla, mutta se saa pidemmän valmistautumisen finaaliin, sillä se pelasi lauantaina iltapäiväpelissä. Ne ovat isoja tunteja tässä kohtaa turnausta.

Kanada iskee transitioilla

Leijonien pelillinen asetelma helpottuu verrattuna Saksa-välierään, niin ristiriitaiselta kuin asia kuulostaakin. Kanada on paperilla selvästi Saksaa kovempi nippu.

Söderholm ja Ville Peltonen tiesivät ja ymmärsivät tasan tarkkaan Jukka Jalosen pelifilosofian ja valmistivat joukkueensa hyvin. He tiesivät, miten Suomen voisi saada ahtaalle.

Kanada on joukkueena hyvin erilainen, ja tuskin perustaa pelaamistaan vastustajan liiemmin skouttaamiseen. 

Kanada on tempojoukkue, joka hyökkää voimakkaasti monen pelaajan voimin, eikä samalla tavalla vaali korkeaa puolustusvalmiutta kuten Saksa – ja Suomi. Kanada päästi alkulohkossa peräti 18 maalia seitsemässä pelissä. On todettava, että vastassa ei ole yhtä hyvä Kanada kuin Leijonille oli finaalissa kaksi vuotta sitten.

Kanada ei perusta peliään kontrolliin, kuten Saksa ja Suomi. Se jahtaa kiekkoa, puolustaessaan puolittaa kenttää. Toisinaan juoksee perässä. Se puolustustoiminta on vajaata: pelaajat liukuvat maila kahdessa kädessä ja katsovat kiekkoa.

Asetelma on kuin tehty Jalosen Leijonille. Kurinalainen ja täsmällinen Leijonat vastaan vauhtiin nojaava Kanada. Jos Leijonat onnistuu kontrollin kautta syömään Kanadan intensiteettiä, Kanadalla ei ole liiemmin muuta tarjota. Jos peli menee šakiksi ja kärsivällisyystestiksi, sen Suomi hoitaa kyllä Kanadaa paremmin, koska Kanadan pelaaminen ei isossa kuvassa ole yhtä täsmällistä. Se on itse asiassa aika kaukana siitä.

Intensiteettipeliä Kanadalle ei toki tule antaa. Siinä Suomi jäisi jalkoihin.

Missä Suomen tulee olla erittäin valppaana, ovat Kanadan transitiohyökkäykset. Niissä Kanada on armoton. Se lähtee repivästi paikoin neljällä, jopa viidellä, pelaajalla ja ajaa häikäilemättömästi maksimaalisella intensiteetillä kohti maalia.

Tämä asettaa Suomen toiminnalle korkeita vaatimuksia. Hyökkäysten pituus tulisi olla sellainen, että Kanadan vaihdosta on syöty paras irti. Kiekkoa ei saisi menettää siniviivan päällä, vaan vasta syvässä. Lisäksi menetyksen jälkeen terävien jatkopaineiden tulisi huolehtia, että Kanada ei pääse välittömästi käynnistämään vastahyökkäystä.

Tässä on mielenkiintoista nähdä Leijonien puolustajien kyky ennakoida ja puolustaa selustaa luisteluvoimaisia NHL-hyökkääjiä vastaan. Vaikka Kanadalla ei varsinaisia supertähtiä olekaan, sillä on ketju toisensa perään hyviä NHL-pelaajia.

Leijonilta vaaditaan onnistumista: on kyettävä pysymään kiekossa, se on kenties se olennainen. Kuten lähes aina Jalosen joukkueilla.