Robert Lewandowski siirtyy 50 miljoonalla eurolla Bayern Münchenistä Barcelonaan. Aiemmin tällä viikolla Barcelona maksoi Leedsille 58 miljoonaa euroa Rapinhasta. Jukka, selitä vielä kerran, miten ihmeessä Barcelonalla on vara hankkia tällaisia pelaajia?

Lyhyesti sanottuna kysymys on talousmatematiikasta ja sen sovittamisesta ennen kaikkea La Ligan omiin ja erittäin tiukkoihin taloudellisen reilun pelin säännöksiin.

Barcelona on myynyt kesän aikana erilaista omaisuuttaan ja erilaisia oikeuksiaan tv-oikeuksista alkaen arviolta noin 500 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi Barcelona on saanut tähän mennessä pelaajamyynneistä 25 miljoonaa euroa ja lisää rahaa pelaajamyynneistä on tulossa. Näillä se pystyy kuittaamaan La Ligan asettamassa limiitissään olleen 140 miljoonan euron miinuksen ja käyttämään rahaa pelaajakauppoihin.

Barcelona on esittänyt La Ligalle nämä samat laskelmat, että näin se on korjannut talouttaan ja näin se tulee vielä korjaamaan – ja Liga on antanut Barcelonalle nyt luvan tehdä pelaajakauppoja.

Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen osa yhtälöä. Toinen osa on se, että Barcelona ei voi vielä rekisteröidä esimerkiksi Rapinhaa ja Lewandowskia, koska he eivät mahdu Barcelonan tämänhetkiseen palkkalimiittiin. Rekisteröinti on mahdollista vasta sitten, kun Barcelona on leikannut riittävästi myös palkkakulujaan.

Barcelonalla on toki suunnitelma, miten se leikkaa palkkakuluja, mutta se ei ole helppoa, kuten Frenkie de Jongin tapauksessa on nähty. Barcelona on sopinut Manchester Unitedin kanssa valmiiksi 75 miljoonan siirtosumman, minkä lisäksi hollantilaisen lähtö leikkaisi Barcelonan palkkakuluja vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämän tyyppiset kaupat ja leikkaukset olisivat nyt Barcelonalle elintärkeitä ja itse asiassa myös välttämättömiä.

Ongelmana vain on, ettei esimerkiksi de Jong halua siirtyä Manchester Unitediin. Sitä on vaikea varmuudella sanoa, onko kyse todellisesta haluttomuudesta vai pelkästään siitä, että de Jong ja hänen agenttinsa haluavat puristaa Barcelonalta mittavan erorahapaketin. Joka tapauksessa suma seisoo tällä hetkellä ja de Jongin palkka juoksee joka viikko yli 300 000 euron vauhdilla.

Pidätkö oikeasti mahdollisena, että Lewandowski ja Rapinha eivät pelaisi kauden alkaessa Barcelonassa?

Totta kai Barcelonalla on suunnitelma, miten heidän rekisteröintinsä saataisiin tehtyä, mutta esimerkiksi Rapinhan kohdalla Barcelona esitti Leedsille, että siirto rekisteröitäisiin vasta tammikuussa, mihin Leeds ei suostunut.

Se kuitenkin kertoo siitä, että ongelma on todellinen. Lewandowskin Barcelona runnoo vaikka väkisin läpi rekisteröintiprosessin, mutta Rapinhan ja varsinkin muiden kesähankintojen kohdalla rekisteröintiä ei välttämättä saada läpi.

Bayern Münchenin edustajat heittivät pari viikkoa sitten, että he eivät anna Barcelonalle pitkää maksuaikaa Lewandowskin kaupassa siksi, ettei Barcelonaa välttämättä enää ole kahden vuoden päästä. Oliko tuo heitto todellinen?

Pitäisin sitä enemmän päivän politiikkana ja merkkinä siitä, kuinka kettuuntunut Bayern München oli siitä, että Barcelona alkoi aggressiivisesti hieroa kauppoja Lewandowskista ja sopi jopa hänen kanssaan henkilökohtaiset palkkaehdot jo keväällä. Bayern München oli ajettu todella vaikeaan paikkaan Lewandowskin pitämisessä ja lopulta he päättivät antaa periksi.

Mitä tulee sitten tuon heiton asiaan, en usko, että Barcelonan olemassaolo olisi oikeasti uhattuna, mutta Barcelona pelaa tällä hetkellä todella kovilla panoksilla ja suurella riskillä tätä peliä. Sen on käytännössä pakko selviytyä joka vuosi Mestarien liigaan tai sitten alkaa kolista ja pahasti. Tilannetta ei helpota myöskään se, että Barcelona on myynyt esimerkiksi siivun tv-tuloistaan 25 vuodeksi eteenpäin.

Eli mitä Barcelonassa tapahtuu kesän aikana siirtojen suhteen?

Barcelona etsii vielä yhtä maailmanluokan keskuspuolustajaa ja sen lisäksi se tavoittelee Bernardo Silvan kaappaamista Manchester Citysta. Se, toteutuvatko nämä siirrot, on vielä epävarmaa.

Barcelona on varmasti herkkänä myös siihen, löytyykö sen nykyisille pelaajille ostajille – jopa sellaisillekin, joita he haluaisivat pitää, mutta jotka talousmatemaattisten syiden vuoksi on perusteltua myydä. Barcelona yrittää päästä eroon vielä 6-10 pelaajasta ja pidän todennäköisenä, että myös de Jong liikkuu kesän aikana. Onko uusi seura sitten Manchester United, Chelsea vai joku musta hevonen, jää nähtäväksi. On kuitenkin vaikea nähdä, että de Jong haluaisi kaiken tämän jälkeen jäädä itsekään Camp Noulle.

Tämä Barcelonan tilanne ja toiminta näyttää jossain mielessä jopa sairaalta. Onko se sitä?

Ammattilaisjalkapallossa on paljon asioita, jotka ovat sairaita ja jopa mielipuolisia. Tässä mielessä Barcelonan toiminta ei poikkea totutusta muuten kuin siten, että nyt kyseessä on yksi maailman suurimmista, juhlituimmista ja valovoimaisimmista seuroista. En kuullut kovin paljon itkua, kun esimerkiksi Valencia ajautui jättiläismäisiin talousongelmiin ja joutui keskeyttämään uuden stadioninsa rakennustyöt eikä stadion on vieläkään valmistunut, vaikka työt keskeytettiin jo liki kymmenen vuotta sitten.

En tiedä, onko Barcelonan toiminnassa ja tavassa yrittää selvittää kriisinsä oikeasti järkeä, mutta onhan tämä ollut melkoinen tivoli ja kuvaa hyvin sitä, miten jalkapallossa voidaan toimia ja miten siellä myös toimitaan.

Ota vielä kantaa, millaisen pelaajan Barcelona saa ja miten hän istuu Barcan pakettiin?

Barcelona saa yhden maailman parhaista maalintekijöistä, joka vuorenvarmasti sopeutuu Barcelonan pelityyliin ja tulee jatkamaan maalitehtailuaan hurjilla tehoilla. Pidän Lewandowskin hankintaa tässä mielessä vähäriskisenä hankintana.

Nyt on paljon spekuloitu sitä, miten esimerkiksi Pierre Emerick Aubameyang ja Lewandowski mahtuvat samaan joukkueeseen, mutten näe siinäkään suurta ongelmaa. Kun Aubameyangin oli Arsenalissa hurjimmassa vireessä, hän pelasi samassa roolissa, missä hän tulee pelaamaan myös Barcelonassa. Arsenalissa hän pelasi vasenta sivustaa 4-2-3-1 -muodossa ja leikkasi sieltä sisään ja maalintekosektorille. Arsenalissa ysipaikalla pelasi Alexandre Lacazette ja Barcassa Lewandowski ja Aubameyang menee vasemmalle laidalle.

Lewandowski ja Aubameyang ovat jo 33-vuotiaita, joten mitään junnuja kumpikaan ei ole. Barcelonan pitää kuitenkin ensin sammuttaa tulipalo ja alkaa rakentaa uutta huomista vasta sen jälkeen. Kaksi seuraavaa kautta ovat Barcelonan kannalta erityisen kriittisiä ja tässä mielessä Lewandowskin ja Aubameyagin hankinnat ovat perusteltuja.

Varsinkin Lewandowskin maalivire on ikävuosista huolimatta hurja, sillä hän teki päättyneellä kaudella Bayern Münchenissä 46 ottelussa 50 maalia ja toissa kaudella 40 ottelussa 48 maalia. Aubameyangilla saattaa aurinko alkaa jo laskea, mutta Lewandowskille se näyttää edelleen vain nousevan.