Lisandro Martínezia voidaan rangaista, mutta hänen luonnettaan Manchester United ei voi hukata

Lisandro Martínez on koiramainen taistelija.

Mestarien liigaValioliiga

Lisandro Martínezia voidaan rangaista, mutta hänen luonnettaan Manchester United ei voi hukata

Lisandro Martínez ajautui myrskyn silmään arvosteltuaan ankarasti Manchester Unitedia julkisesti. Tekikö hän oikein?

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 15.10.2026 | KUVAT All Over Press

Nämä otsikot ja kohut eivät lopu urheilusta.

Tunteet ottavat Lisandro Martínezista vallan ja argentiinalainen antaa Atlético Madridille Mestarien liigassa kärsityn tappion jälkeen Manchester Unitedin seuraorganisaatiolle kunnon ryöpytyksen kahdessa eri haastattelussa.

CBS Sportin haastattelija, Manchester Unitedin seuralegenda Peter Schmeichel ymmärtää tilanteen vakavuuden Martínezin kannalta ja yrittää johdattaa haastattelua muille raiteille. Turhaan. Argentiinalainen haluaa puhua suunsa puhtaaksi.

Seuraava päivä ja seuraava ottelu. Real Madridia uhkaa Roomassa katastrofi Roman mentyä 57 minuutin pelin jälkeen 3–1-johtoon.

Real Madridin päävalmentaja José Mourinho päättää toimia. Hän ottaa Denzel Dumfriesin ja luokattomasti pelanneen Vinícús Júniorin vaihtoon ja heittää heidän tilalleen Endrickin ja Arda Gülerin. Tuulensuunta muuttuu saman tien ja Real Madrid nousee sensaatiomaiseen 4–3-voittoon.

Kaikki ovat tyytyväisiä – paitsi Viní Júnior.

Vuosi sitten Real Madridin silloinen päävalmentaja Xabi Alonso otti Vinín vaihtoon kesken El Clásicon ja helvetti pääsi irti. Kaksikon yhteenotto johti piinaavaan prosessiin, jonka päätteeksi Alonso huomasi olevansa entinen Real Madridin päävalmentaja.

Nytkään Viní ei voi niellä Mourinhon ratkaisua, mutta hän tietää, että vastassa ei tällä kertaa ole kissa, vaan leijona. Silti brasilialaisen on pakko osoittaa mieltään ja tehdä kantansa niin kuuluvaksi, että se kuullaan Madridissa asti.

***

Jalkapallon suurimmat supertähdet eivät ole vain supertähtiä, vaan oman arvonsa tuntevia ja siitä kiinni pitäviä elämää suurempia taruolentoja. Jumalia, jotka odottavat, että heitä kohdellaan kuin jumalia.

Tällä viikolla otsikoissa ovat Martínez ja Viní Júnior, heitä ennen otsikoita hallitsi yksi maailmanhistorian suurimmista jalkapallojumalista, Cristiano Ronaldo.

Portugalin maajoukkueen uusi päävalmentaja Jorge Jesus teki historiallisen ratkaisun ja istutti Ronaldoa vaihtopenkillä koko ottelun Kansojen liigassa Norjaa vastaan.

Nyt Portugalissa seurataan jännitysnäytelmää, kumpi joutuu väistymään – Ronaldo vai Jorge Jesus?

Ronaldon on väitetty asettaneen maajoukkueeseen paluunsa ehdoksi päävalmentajan vaihtamisen.

***

Ronaldon, Viní Juniorin ja Martínezin kaltaiset kiistanalaiset persoonat olisi helppo nostaa tikun nokkaan ja tuomita – mutta miten meidän pitäisi suhtautua sellaisiin rakastettaviin unelmavävyihin kuin esimerkki Lionel Messiin?

Messin viisautta on ollut se, ettei hän ole puhunut joukkueen tai omista ongelmistaan julkisuudessa, vaan toiminut kulisseissa. Siellä hän on käyttänyt pohjatonta valtaansa, joka hänellä on ollut eri seuroissa ja joukkueissa.

Onko näkymätön vallankäyttö ja messimäinen juonittelu pohjimmiltaan yhtään parempaa pelaajan vallankäyttöä kuin se, mitä Ronaldo, Viní ja Martínez tekevät julkisuudessa?

***

Jalkapallossa ja joukkueurheilussa on oppi, jonka mukaan pelaajien tehtävänä on pelata ja valmentajien valmentaa.

Oppi kuulostaa ylevältä ja loogiselta, mutta todellisuudessa se on vääräuskoisten mantra. Harhaoppi, josta brittiläinen kirjailija Malcolm Muggeridge varoitti toteamalla, että vain kuolleet kalat uivat virran mukana.

Valmentajat ovat urheilussa saman dilemman edessä: Haluavatko he joukkueeseensa virran mukana uivia kaloja vai voitoista elämänverensä repiviä tulisieluisia taistelijoita, jotka alkavat oireilla, jos kone käy alikierroksilla?

Tulta ja tulisieluisia urheilijoita on vaikeampi hallita kuin virran mukana uivia kaloja, mutta heissä on myös valtava voimavara. He ovat parhaimmillaan niitä pelaajia, jotka pakottavat joukkueen ja seuran puuttumaan ongelmiin ja korjaamaan ne.

Haasteena on kuitenkin erottaa, ajaako pelaaja vain omaa etuaan vai ajaako hän joukkueen etua.

Viní Júnior ja Ronaldo olisi helppo lokeroida omaa etuaan ajavien egoististen tähtipelaajien kategoriaan, mutta sekään kategoria ei ole mustavalkoinen. Maailma tuntee monia maalintekijöitä, jotka ovat julkisesti myöntäneet, että heille oma hattutemppu on ottelussa tärkeämpi kuin joukkueen voitto.

Kusipäitäkö? Sitäkin, mutta usein myös joukkueen kannalta korvaamattomia kultakimpaleita juuri siksi, että heillä on ehtymätön ja ylikorostunut tarve tehdä maaleja ja saada nimensä otsikoihin.

***

Jokainen valmentaja joutuu ratkaisemaan, missä joukkueen ja eri pelaajien edut ja rajat kulkevat.

Hyvä esimerkki oli José Mourinhon ja Paul Pogban suhde Manchester Unitedissa.

Mourinho hyväksyi Pogban erikoislaatuisen luonteen ja käytöstavat niin pitkään, kun se palveli joukkueen etua. Kun raja ylittyi, Mourinho kutsui Pogbaa muun joukkueen edessä virukseksi, jonka Pogba tartuttaa muihinkin pelaajiin.

Pogban onni oli, että Manchester United erotti kaksi viikkoa välikohtauksen jälkeen Mourinhon ja hänen tilalleen palkattu Ole Gunnar Solskjær nosti Pogban välittömästi takaisin avaukseen.

Myös nyt Mourinho joutuu ratkaisemaan, onko Viní Junior pogbamainen virus vai kaikista kielteisistä ominaisuuksistaan huolimatta voimavara joukkueelle?

Mourinho on niin kokenut valmentaja ja hänen oma egonsa on niin jättiläismäisen suuri, ettei Mourinho tee Viní-kysymyksestä henkilökohtaista. Se on hänelle vain bisnestä – sitä, että jos Mourinho näkee Vinístä olevan joukkueelle enemmän hyötyä kuin haittaa, Viní palaa takaisin avaukseen kärsittyään neljän ottelun mittaisen pelikieltonsa.

***

Tapaus Martínez on erilainen.

Martínez on jalkapalloilijana taitava, mutta samalla myös koira. Hän säätää ja hämmentää ja venyttää jalkapallon sääntöjä ja yleisiä koodeja.

Oleellinen kysymys on, miksi hän niin toimii?

Martínezin päätä on mahdoton ulkopuolisten avata, mutta hänen urastaan tiedetään muutama iso muuttuja:

Martínezin uraa on aina leimannut hänen pieni kokonsa. Nytkin argentiinalainen on vain 175 senttiä pitkä. Se ei olisi ongelma monien muiden pelipaikkojen pelaajalle, mutta topparille on – sen Martínez on joutunut oppimaan kovimman kautta.

Martínez oli juniorina äärimmäisen taitava pelaaja. Taidot avasivat hänelle portit yhteen Argentiinan suurimmista seuroista, Newell’s Old Boysiin, mutta siellä seinä tuli vastaan. Liian pienestä topparista tuli hylkiö, joka lainattiin ja lopulta myytiin Defensa y Justiciaan.

Martínez tuli köyhistä ja vaatimattomista oloista. Hänen isänsä oli muurari, joka vei poikansa usein mukanaan työmailleen, jotta tämä näkisi, ettei elämässä saanut mitään ilmaiseksi. Oli tehtävä töitä ja raadettava niin leivän kuin perheen eteen.

Newell’s Old Boysista oli Martínezille valtaisa takaisku, mutta hän ei antanut periksi. Hän päätti näyttää, millaisen virheen Newell’s Old Boys oli tehnyt.

Martínezin ura kääntyi nopeasti nousuun. Hänet valittiin kahta vuotta myöhemmin maaliskuussa 2019 Argentiinan maajoukkueeseen ja Ajax maksoi hänestä muutamaa kuukautta myöhemmin Defensa y Justicialle 7 miljoonaa euroa. Se on edelleen ylivoimaisesti suurin Defensa y Justician saama siirtosumma pelaajasta.

Manchester Unitediin Martínez siirtyi heinäkuussa 2022 58 miljoonalla eurolla.

Old Traffordilla hänen uraansa ovat varjostaneet pahat loukkaantumiset ja vaikea vammakierre. Martínez on ollut loukkaantumisen vuoksi sivussa Manchester Unitedissa reilun neljän vuoden aikana yhteensä 21 kuukautta. Toisin sanoen yli 40 prosenttia ajasta. Se ei kuitenkaan ole lannistanut Martínezia.

Manchester United on aloittanut liigakautensa heikoimmin 40 vuoteen. Sen lisäksi se menetti Liigacupissa Old Traffordilla 2–0-johdon Brightonille ja lähti lauluun maalein 2–3. Azerbaidžanilainen Sabah kaatui kyllä Mestarien liigassa, mutta Atlético Madrid oli liian kova pala mudassa kyntävälle Unitedille.

Martínez ansaitsee Manchester Unitedissa noin 7,3 miljoonaa euroa vuodessa. Hän voisi tässä tilanteessa chillailla ja nostaa muurari-isänsä vanhaan palkkaan verrattuna täysin järjetöntä palkkaa.

Se olisi se helpompi ja sovinnaisempi tie.

Martínez ei kuitenkaan pystynyt pitämään enää tuskaansa ja raivoaan sisällään, vaan päätti toimia. Hyökkäämällä Manchester Unitedin seuraorganisaatiota ja ennen kaikkea jalkapallojohtaja Jason Wilcoxia vastaan hän valitsi vaikeamman tien.

Martínezin ratkaisun monisärmäisyyttä kuvaa se, että osa Manchester Unitedin pelaajista hyväksyi Martínezin purkauksen, osa ei.

Martínezia voidaan toki syyttää siitä, että hän teki asiasta julkisen. Hän kuitenkin koki, että jotakin hänen piti tehdä, sillä näin tämä tilanne ei voi jatkua.

Martínez saa purkauksestaan sakot, todennäköisesti jopa rajut, mutta se ei ole oleellista tässä näytelmässä. Oleellista on, haluaako Manchester United joukkueeseensa ja organisaationsa virran mukana uivia kaloja, vai kaloja, jotka tarvittaessa uskaltavat uida vastavirtaan.

Käsien levittelijöitä Manchester Unitedissa on viime vuonna riittänyt kentällä ja sen ulkopuolella, mutta kuinka moni on valmis pistämään itsensä samalla tavalla likoon kuin Martínez – ja jos muu ei auta, potkimaan tallin ovet tarvittaessa hajalle.