Dramaattinen ilta Mestarien liigassa, kun jatkoon menijät ja sijoitukset ratkottiin sarjavaiheen päätöskierroksella. Jukka, oli aika vaikea pysyä sohvalla tätä näytelmää katsellessa?

Dramaattinen, huikea, uskomaton – juuri tätä Mestarien liiga on parhaimmillaan ja juuri tällainen keskiviikkoilta oli. Parasta jalkapalloviihdettä maailmassa.

Monet arvostelivat viime kaudella käyttöön otettua uutta Mestarien liigan sarjajärjestelmää, jossa kaikki 36 joukkuetta laitettiin samaan sarjataulukkoon. Minäkin nikottelin muutaman kerran, mutta viime kausi osoitti tämän järjestelmän voiman. Toki Mestarien liigassa on nähty aiemminkin pudotuspelivaiheessa uskomattomia otteluita, mutta nyt niitä nähdään jo tässä vaiheessa, jota ennen kutsuttiin kuivakkaaksi lohkovaiheeksi.

Olen sanonut aiemminkin, että näissä Mestarien liigan huikeissa näytelmissä on jatkoa ajatellen iso – ja monien mielestä myös uhkaava – kysymys jalkapallolle: Onko nykyinen sarjamalli, jolla eri maiden mestaruudet pääsääntöisesti ratkaistaan, sittenkään paras malli jalkapallon kannalta?

Nostan käden pystyyn ja myönnän avoimesti, että pidin aikoinani Veikkausliigan pudotuspelikokeiluja ja Hjallis Harkimon myöhemmin esittämää ajatusta Veikkausliigan pudotuspeleistä yhtenä kaikkien aikojen vitseistä, mutta onhan tätäkin kysymystä pakko uskaltaa ainakin miettiä.

Jos Benfican ja Real Madridin välinen ottelu olisi ollut yksi kesken kauden pelattava sarjaottelu, mitään tuollaista näytelmää, jollainen Estádio da Luzilla nähtiin, ei olisi koskaan nähty. Pakko pakottaa rikkomaan pelin perinteiset mallit ja hakemaan ratkaisua riskillä, jolloin mitä vain voi tapahtua, kuten Mestarien liigassa on nähty.

Tilanne oli ottelun loppuhetkillä se, että Real Madridin oli pakko yrittää raivoisasti tasoitusmaalia päästäkseen kahdeksan sakkiin ja välttääkseen kaksiosaiset jatkokarsinnat – ja Benfican piti tehdä neljäs maali, jotta se pääsi ylipäätään jatkoon Mestarien liigassa.

Ja sitten Benfica nostaa maalivahtinsa Anatoli Trubinin ylös ottelun viimeisillä sekunneilla ja hän – veskari – puskee tuon kaivatun neljännen maalin ja vie José Mourinhon suojatit jatkopeleihin Benfican 4-2-voitolla.

Tai mitä tekee hetkeä aikaisemmin Sporting ottelussa Athleticia vastaan Bilbaossa?

Sen on pakko voittaa ottelu, jotta se nousisi kahdeksan sakkiin. Ja juuri kun kaikki toivoo näyttää menetetyltä, Alisson Santos laukoo Sportingille 3-2-voittomaalin 96. minuutilla.

Ennen Sportingin maalia Real Madrid oli vielä kahdeksas, mutta tuo maali pudotti sen yhdeksänneksi ja pakotti hakemaan sen tasoittavaa maalia Benficaa vastaan.

Myönnän, että kysymys pudotuspelien tuomisesta jalkapalloon tuntuu vieraalta ja jopa vastenmieliseltä, mutta jos ennustaa pitäisi, sanoisin, että 20 vuoden päästä pudotuspelejä pelataan monissa jalkapallomaissa. Sen Mestarien liiga on meille opettanut.

Jos nämä höpinäsi siirretään sivuun, mitä muita johtopäätöksiä Mestarien liigan sarjavaiheen viimeisen kierroksen annista pitää tehdä?

Kaksi manageria, Liverpoolin Arne Slot ja Tottenhamin Thomas Frank, pelasivat omissa otteluissaan veitsi kurkulla. Jos Liverpool olisi hävinnyt Qarabağ kotikentällään, Slot olisi erotettu likimain varmasti saman tien. Nyt Liverpool voitti 6–0 ja Slot sai lisää happea.

Frankilla oli sama tilanne. Monet uskoivat, että Spursin johto odottaa ensin tämän iltaisen Eintracht Frankfurt -ottelun ja ratkaisee sen jälkeen Frankin kohtalon.

Tottenhamin 2-0-voitto tarkoitti, että Tottenham sijoittui Mestarien liigan sarjavaiheessa Arsenalin, Bayern Münchenin ja Liverpoolin jälkeen sensaatiomaisesti neljänneksi.

Se tarkoittaa sitä, että Frank sai lisää aikaa ainakin puolitoista kuukautta, sillä Tottenham tuskin erottaa Frankia ennen maaliskuussa pelattavia Mestarien liigan ensimmäisen pudotuspelikierroksen otteluita. Itse asiassa Frank voi pysyä jakkarallaan jopa kesään asti, mikäli Tottenham ei ajaudu aitoon putoamisvaaraan, jolloin Spursin on pakko reagoida tilanteeseen.

Viimeisellä kierroksella nähtiin muutama hieno tarina Benfican ja Sportingin lisäksi. Niistä hienoin oli Bodø/Glimtin hakema 2-1-vierasvoitto Atlético Madridista ja sen myötä selviytyminen Mestarien liigan jatkokarsintaotteluihin.

Bodø/Glimtin tilanne näytti vielä reilu viikko sitten toivottomalta, mutta uskomattomat voitot Manchester Citysta ja nyt Atlético Madridista kruunasivat pohjoisen superseuran uusimman satutarinan. Ja kuka tietää, mitä sieltä putkesta tulee seuraavaksi, sillä Bodø/Glimt kohtaa play-off-otteluissa joko Real Madridin tai Interin?

Napolin ja Antonio Conten putoaminen jatkosta surettaa vanhaa nostalgikkoa, mutta Conten päätaistelu käydään kuitenkin Serie A:n kentillä.

Keskiviikon antiin kuuluu se, että suoraan pudotuspelien avauskierrokselle menneiden kahdeksan seuran joukossa on viisi Valioliigan porukkaa – Arsenal (1.), Liverpool (3.), Tottenham (4.), Chelsea (6.) ja Manchester City (8.), ja vaikka Newcastle (12.) ei päässytkään kahdeksan sakkiin, sen 1-1-vierastasapeli PSG:tä vastaan Pariisissa pudotti Mestarien liigan hallitsevan mestarijoukkueen ulos kahdeksan sakista.

Melkoinen voimannäyttö Valioliigan seuroilta.