Naispesäpallossa on käynnissä historiallinen murros, joka muuttaa armotta pesäpallokarttaa
Naisten Superpesis-kausi alkaa perjantaina. Tämän kauden kysymysten yllä on vieläkin suurempia kysymyksiä ja kehitystrendejä.
Naispesäpallossa on suurten otsikoiden takana käynnissä historiallinen murros.
Kysymys ei ole vain naispesäpallon suosion kasvusta ja yleisömäärien lupaavasta kehityksestä. Myös raha on alkanut liikkua naisten pesäpallossa kiihtyvällä vauhdilla.
Naisten Superpesis-seurojen yhteenlasketut pelaajabudjetit ylittävät tällä kaudella ensimmäisen kerran miljoonan euron rajan (1,1 miljoonaa euroa). Kasvua viime vuoteen verrattuna on lähes 20 prosenttia.
Ero miesten Superin seurojen pelaajabudjetteihin (3,6 miljoonaa euroa), on edelleen tuntuva, mutta naisten Superin suurin maksaja, Manse PP on 145 000 euron pelaajabudjetillaan miesten Superissa pelaavaa Alajärveä perässä vain 25 000 euroa ja Koskenkorvaa perässä 45 000 euroa.
***
Toinen historiallinen murros on tapahtumassa pesäpallokartalla.
Helsinkiläisseurojen – Helsingin Pallo-Tovereiden, Työväen Mailapoikien ja Puna-Mustien – sotien jälkeen alkanut pitkä valtakausi kesti 30 vuotta ja päättyi Puna-Mustien vuonna 1976 voittamaan mestaruuteen.
Seuraavana syksynä kultajuhlia vietettiin lakeudella Seinäjoen Maila-Jussien voitettua mestaruuden. Sen jälkeen mestarit vaihtuivat tiuhaan ja mestaruuksia satoi ympäri Suomea, kunnes 2000-luvulla siirryttiin jälleen uuteen aikakauteen, jota hallitsivat Jyväskylän Kirittäret ja Lapuan Virkiä. Ne voittivat vuosina 2001-2022 jaossa olleista 22 mestaruudesta peräti 19.
Vanha valta on kuitenkin murtumassa, sillä Kirittärien syksyn 2022 mestaruuden jälkeen jaossa olleista kolmesta mestaruudesta kaksi on vienyt Manse ja yhden Porin Pesäkarhut. 2000-luvulla näillä kummallakin seuralla on tilillä kolme mestaruutta.
***
Nyt pesäpallokentille on nousemassa seuraava aalto.
Seinäjoen Maila-Jusseista omaksi organisaatiokseen eriytetty Jussittaret voitti viime syksynä ensimmäisen mitalinsa 46 vuoteen ja se on alkavalla kaudella yhdessä Mansen kanssa suurin mestarisuosikki.
Syksyllä 2019 Ykköspesiksen mestaruuden voittanut ja Superiin nousseessa Joensuun Mailassa on seurattu Jussittarien esimerkkiä niin kentällä kuin kabineteissa.
JoMa oli viime syksyn siirtomarkkinoiden kohuseura tekemällä tukun kovia hankintoja ja joulukuussa naispesäpallo eriytettiin omaan yhtiöön, JoMa Supernaiset Oy:hyn.
JoMa ei ole vielä voittanut naisissa yhtään SM-mitalia, mutta tällä kaudella se on Mansen ja Jussittarien ykköshaastaja ja vahvasti kiinni seurahistorian ensimmäisessä mitalissa.
Roihuttaret on noussut yhdeksi Superpesiksen puheenaiheista puhallettuaan ennakkoluulottomalla toiminnallaan helsinkiläisen pesäpallon liekkeihin.
Roihuttarien kotiotteluiden tunnelmasta ja huumasta on tullut nopeassa tahdissa valtakunnallinen käsite – ja se on alkanut näkyä myös satsauksissa edustusjoukkueeseen. Myötätuuli tulee väistämättä kantamaan Roihuttaria sarjassa ylemmäksi.
Oulun Lipon naisjoukkue nousi viime kaudella Superiin ja vaikka se lähteekin tähän kauteen vielä takamatkalta, tyttöpesiksessä menestystä niittänyt Lippo on ottamassa selkeästi soihdunkantajan roolin omilla kulmillaan nyt myös naispesäpallossa.
Pitkään tehty vahva juniorityö antaa hyvän pohjan Lipolle ponnistaa jatkossa yhä korkeammalle. Kehitystä tukee se, että Oulu ja sen ympäristö ovat perinteisestä pesäpalloaluetta, jossa riittää pelaaja- ja katsojapohjaa.
***
Pinnan alla tapahtuu muitakin liikkeitä.
Ykköspesiksen suurimman ennakkosuosikin viittaa ollaan asettelemassa Ylivieskan Kuulan ja Haapajärven Pesäkiilojen yhteiselle joukkueelle, Jokilaakson PesäKuulalle. Seuran tavoitteena on nousta Superpesikseen ja juurtua sinne.
Sama tähtäin on myös Sotkamon Jymyn kanssa hynttyyt yhteen lyöneellä Kajaanin Pallokerholla. Sen kunnianhimosta ja satsauksista kertoo se, että Kajaanin Pallokerhon projektia lähtee vetämään Sotkamon Jymyn miesten mestarijoukkueen pelinjohtaja Iiro Haimi. Haimi toimii ensi kaudesta alkaen myös joukkueen pelinjohtajana.
Kaakonkulmalla tilanne elää myös mielenkiintoisella tavalla. Alueen perinteinen suurseura, Lappeenrannan Pesä-Ysit on rakentamassa uuttaa tulemista ja tähtää 3–4 vuoden päästä sarjanousuun takaisin Superiin.
Haminan Palloilijat putosi Superista syksyllä 2024, mutta Haminassa tehdään tosissaan töitä Superin palaamisen eteen. Samoin tekee Kuusankosken Puhti, jonka toimintaa vetää ja peliä johtaa kokenut Marko Hovi.
***
Uuden aallon nouseminen pesäpallokentille tarkoittaa väistämättä sitä, että kilpailu kovenee eivätkä kaikki nykyiset seurat mahdu tulevaisuudessa 12 joukkueen Superpesikseen eikä jokaiselle kunnianhimoiselle hankkeelle riitä mitaleita jaettavaksi.
Vanhoista vallanlinnakkeista Porin Pesäkarhut pysyy vahvan seuraorganisaationsa turvin edelleen yhtenä naispesäpallon suurista ja myös Rauman Feran pitäisi pysyä Superin vauhdissa mukana ainakin lähivuosina.
Sen sijaan 2000-luvun suurseuroista Lapuan Virkiä ja varsinkin 12 Suomen mestaruutta 2000-luvulla voittanut Kirittäret ovat jatkossa kovan paikan edessä eikä helppoa ole muuallakaan. Hyvinkään Tahko ilmoitti kesken viime kauden, että se luopuu sarjan päättyessä Superin paikastaan ja jatkaa tällä kaudella pelaamista Suomensarjassa.
Myös Vaasan Mailattarien tilanne on haastava. Se on menettänyt viime vuosina joukon avainpelaajiaan ja alkavalla kaudella sillä on koko sarjan toiseksi pienin kokonaisbudjetti, reilut 230 000 euroa.
Suurimmassa puristuksessa on kuitenkin Laitilan Jyske, jolla on sarjan pienin pelaajabudjetti, 47 000 euroa. Laitilassa saa käydä kesällä kunnon jyske, jos se aikoo säilyttää sarjapaikkansa.
Kaksi suosikkia
Tämän kauden asetelmat naisten Superpesiksessä ovat selkeät. Sarjassa on kaksi suosikkia, kaksi edellistä mestaruutta voittanut Manse ja viime kauden pronssijoukkue Jussittaret.
Manse on pysynyt lähes muuttumattomana viime kauteen verrattuna. Tätä taustaa vasten Mansen odotettua vaisummat pelit talvikaudella olivat yllätys. Mansen taidot eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään, joten vaisumman talven muistot voi karista sarjassa hyvinkin nopeasti.
Jussittarien kauden ylle on noussut pilviä loukkaantumisten seurauksina. Elintärkeä Silja Syrjälä kärsii nilkkavammasta ja Kaisa Soini on sivussa koko kauden. Ykköslukkariksi nostettu Matilda Niskakangas loukkaantui kauden alla ja on sivussa 3-4 viikkoa. Niskakankaan loukkaannuttua Jussittaret joutui kutsumaan Kirittäriin lainatun Tea Santahuhdan paikkaamaan Niskakankaan poissaoloa.
Kärkikaksikon ykköshaastajat ovat kovia vahvistuksia hankkinut Joensuun Maila sekä kestomenestyjä Lapuan Virkiä. Porin Pesäkarhuja ei voi myöskään unohtaa, vaikka viime kauden hopeajoukkueesta ovatkin poissa Joensuuhun siirtyneet Emilia Linna ja Johanna Pirskanen, Jussittariin lähtenyt Tiia Peltonen ja uransa lopettanut Henna Juka.
Rauman Fera ja Roihuttaret taistelevat viimeisestä pudotuspelipaikasta yhdessä pirteitä otteita TalviSuperissa esittäneen Pöytyän Urheilijoiden kanssa.
Vaasan Mailattarilla ja Oulun Lipolla on tekemistä, jos ne aikovat pelata syksyllä pudotuspelejä. Tilannetta helpottaa hieman se, että runkosarjassa sijoille 7-10 sijoittuneet joukkueet pääsevät pudotuspelikarsintaan, joissa voi tapahtua mitä tahansa.
Kesän suurin kysymysmerkki on Kirittäret, jonka syöksy on ollut dramaattinen. Joukkue menetti kaksi avainpelaajaa, Eeva Mäki-Maukolan ja Sari Mantisisen, ja nyt myös Jussittarista lainattu lukkari Tea Santahuhta on palannut ainakin kauden ensimmäisiksi viikoiksi takaisin Seinäjoelle.
Myös seuraorganisaatiossa on tapahtunut muutoksia eikä vuoden 2022 mestarijoukkueen pelinjohtajan Mattias Kitolan siirtyminen Jussittarien valmennustiimiin kerro hyvää Kirittärien tilanteesta.
Jyväskylässä pelätäänkin, saadaanko syöksy pysäytettyä ja milloin?
