10 jalkapallotarinaa , joill ei oo vertoa

1. Haka

Kun Valkeakosken Haka juhli syksyllä 1995 viidettä Suomen mestaruutta entisen maajoukkueen päävalmentajan Jukka Vakkilan johdolla, Tehtaankentän käytävillä kuiskittiin pahaenteisesti, kuinka kauan lento jatkuisi Vakkilan johdolla. Eihän se kauan jatkunut. Seuraavana syksynä hallitseva Suomen mestarijoukkue putosi Ykköseen, vaikka joukkueessa pelasi Valeri Popovitšin ja Oleg Ivanovin johdolla liuta Veikkausliigan parhaimpia pelaajia.

Tarinan täydensi seuraava luku Hakan upeassa tarinassa. Seura palkkasi pelastajakseen Keith Armstrongin ja mitä tapahtui?

Haka nousi saman tien takaisin Veikkausliigaan ja voitti kolmen Suomen mestaruutta putkeen.

2. Jokerit

Hjallis Harkimo oli valloittanut 1990-luvulla jääkiekkoareenat ja 1990-luvun lopulla hän päätti tehdä saman jalkapallossa. Harkimo hankki omistukseensa Veikkausliigassa pelanneen lähiöseura PK-35:n syksyllä 1998. Samalla hän alkoi suunnitella ja rakentaa Töölöön uutta jalkapallostadionia.

Alku oli komea – mutta lento jäi lyhyeksi ja laskeutuminen takaisin kiitoradalle koruttomaksi. Jokereiden huippukallis tähtimiehistö putosi kaudella 2001 Veikkausliigasta ja vaikka se palasikin takaisin Veikkausliigaan, huuma ja Harkimon kiinnostus olivat haihtuneet. Lopulta Jokerit päättyi vuonna 2004 HJK:n ja Olli-Pekka Lyytikäisen pöytälaatikkoon.

3. AC Allianssi

Allianssi oli kauden 2005 alkaessa vaikeassa sillassa: seuran talous ei tahtonut kestää edes Veikkausliiga-kauden pelaamista edes loppuun. Kun Balgiasta saapui Suomeen erikoinen liikemiesryhmä, joka halusi tulla rahoittajaksi jollekin suomalaiselle Veikkausliiga-seuralle, Allianssi tarttui pelastavaan käteen.

Lopputulos oli kuitenkin tyly. Belgialaiskiinalainen omistajataho osoittautui vedonlyöntihuijareiksi. He toivat Allianssiin uuden valmentajan Belgiasta ja kuusi palkkasoturia, joiden omatuntoa ei kolkutellut tahallinen 0-8-tappio Hakalle saman vuoden heinäkuussa.

Allianssia yritettiin pelastaa kauden jälkeen, mutta turhaan. Liigalisenssitoimikunta veti töpselin seinästä perumalla AC Allianssian liigalisenssin tammikuussa 2015.

4. Koparit

Kopareiden tarina itsessään olisi kaikessa kauneudessaan ja koruttomuudessaan oman kertomuksen arvoinen, mutta Koparit oli oire suuremmalle tarinalle – sille, mitä tapahtui kuopiolaisessa jalkapallossa 1980-luvulla.

Kuopio oli maan mahtavimpia jalkapallokaupunkeja, joissa hallittiin niin peli kuin pelaajien kasvattaminen. Kun mukaan sekoittui raha, alkoi tapahtua. Kopareista tuli hetkeksi Suomen rikkain jalkapalloseura. Suuren ja mahtavan KuPSin oli pakko vastata nousukkaiden uhoon, samoin tullilaisen Elon. Sen seurauksena Kuopiosta pelasi SM-sarjassa kaudella 1982 peräti kolme seuraa.

Mikään puu ei kasva kuitenkaan taivaaseen asti. Kuopiolaiset kilpailivat lopulta toisensa siihen tilaan, että Koparit ja Elo menivät ympäri ja KuPS valui alimmillaan jopa Kakkoseen. KuPS on palannut, samoin Itkoniemen Evertonin toiminta on saatu elpymään. Koparit perustettiin kerran uudelleen uutena seurana, mutta nyt senkin ja vanhan Kopareiden paluu on enää pilke silmäkulmassa.

5. OPS

Oulussa elettiin 1970- ja 80-lukujen taitteessa erikoista jalkapallohuumaa. OPS oli koonnut suurella rahalla Kuopiosta hankittujen pelaajien ympärille joukkueen, joka voitti vuosina 1979 ja 1980 Suomen mestaruuden ja joka pelasi Eurooppa Cupin ensimmäisessä osaottelussa Oulussa syksyllä 1980 1-1-tasapelin itsensä Liverpoolin kanssa.

Hienoa ylämäkeä seurasi kuitenkin jyrkkä alamäki – ensin alasarjoihin ja lopulta seuran toiminnan loppumiseen. OPS ei ole kuitenkaan hävinnyt jalkapallokartalta, sillä vuonna 2006 Oulun Palloseura perustettiin uudelleen. Virallisesti kysymys on eri seurasta, vaikka seura saikin vuonna 2011 luvan käyttää kilpailutoiminnassa nimeä OPS.

6. RoPS

RoPS oli hieno luku pohjoissuomalaista jalkapallohistoriaa, kunnes seuraan pesiytyi 2000-luvun alussa joukko ulkomaalaisia pelaajia, joiden moraali otteluiden järjestämisestä oli häilyvä. RoPSia epäiltiin useaan otteeseen yksittäisistä sopuotteluista, kunnes koko paketti räjähti päin näköä Wilson Raj Perumalin ympärille kätkeytyneissä keskusrikospoliisin laajoissa sopupelitutkimuksissa 2011. Sen seurauksena useat RoPSin afrikkalaispelaajat vangittiin ja tuomittiin erilaisiin rangaistuksiin.

RoPS ei kuitenkaan kaatunut sopupelivyyhteen. Se haki kaudella 2011 vauhtia Ykkösestä, mutta voitti vuosina 2015 ja 2018 SM-hopeaa. Uuden tulemisen takaa paljastui kuitenkin massiiviset jättivelat ja Veikkausliigasta kauden 2020 päätteeksi pudonnut RoPS joutui vuotta myöhemmin luopumaan Ykkösen sarjapaikasta ja hakemaan vauhtia Kakkosesta. Tulevalla kaudella RoPSin värit loistavat jälleen Ykkösessä.

7. Tampere United

Ilveksen ja TPV:n yhdistymisen seurauksena syntynyt Tampere United oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen johtavia seuroja Veikkausliigassa. Se voitti kolme Suomen mestaruutta vuosina 2001, 2006 ja 2007. Mitaleilla TamU ehti olla yhteensä kuusi kertaa.

Sitten meno hyytyi ja seuran taloudellinen perusta alkoi horjua. Siinä tilanteessa TamU:n johto päätti tehdä allianssit ja se tarttui singaporelaisen hämärämiehen Wilson Raj Perumalin tekemään tarjoukseen 300 000 euron sijoittamisesta Tampere Unitediin. Perumal osoittautui maailmanlaajuiseksi otteluiden fiksariksi. Perumal passitettiin vankilaan ja Tampere United heitettiin keväällä 2011 ulos Veikkausliigasta.

Vanhan TamU:n tehtyä konkurssin, seuran kannattajat puhalsivat sinimustan hiileen uuden tulen ja TamU aloittaa sunnuntaina kolmannen peräkkäisen kautensa Kakkosessa.

8. TPV

TPV:lle povattiin ennen kautta 1994 synkeää kesää, sillä joukkue oli menettänyt kaksi suurinta tähtipelaajansa, Valeri Popovitšin ja Oleg Ivanovin paikalliskilpailija Ilvekselle. Mutta toisin kävin. FC Jazzista hankittu Miiga Juntunen piiskasi joukkuetoverinsa hurmioon ja TPV juhli syksyllä sensaatiomaisesti Suomen mestaruutta.

Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä seuraavalla kaudella TPV putosi Ykköseen. Kun vuoden 1995 mestarijoukkue Hakalle kävi samoin vuonna 1996, näin Veikkausliigan hallitseva mestarijoukkue putosi kahtena vuonna peräkkäin Ykköseen. Saavutus sekin.

9. MyPa

Myllykosken Pallo tuli Veikkausliigaan torvet soiden kaudeksi 1992. Joukkuetta valmensi värikäs ja lahjakas Harri Kampman ja joukkueen punaista paitaa kantoivat Jari Litmasen ja Sami Hyypiän kaltaiset suomalaisen jalkapallon tulevat ikonit.

MyPa oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kahdeksan kertaa mitaleilla, mutta mestaruutta Anjalankoskella päästiin juhlimaan vasta kaudella 2005. Mestaruus maistui pitkän odottamisen jälkeen sitäkin makeammalta, mutta MyPan tarinassa odotti kulman takana ikävä yllätys – seuran taloudellisen päätukijan Myllykoski-yhtiön myyminen UPM:lle. Se kuivatti MyPan rahahanat ja tammikuussa 2015 liigalisenssikomitea oli kovan ratkaisun edessä: se eväsi talousahdinkoon ajautuneen MyPan liigalisenssin.

MyPa haukkoi pahimmillaan happea hetken, kunnes edustusjoukkue perustettiin uudelleen syksyllä 2016. Tällä hetkellä takavuosien väriläiskä pelaa Kakkosessa.

10. FC Honka

Vanhan viisauden mukaan ratkaisevaa ei ole se, kuinka monesti kaatuu, vaan kuinka monesti nousee uudelleen pystyyn. Honka – olipa sen virallinen nimi ja omistus tapauskohtaisesti mitä tahansa – on tästä kuvaava esimerkki.

Vuonna 1975 perustettu espoolaisseura nousi Veikkausliigaan kaudeksi 2006 ja näytti viimeinkin rikkovan myytin, ettei HJK:lle voisi tulla oikeaa vastavoimaa pääkaupunkiseudulla ja varsinkaan Espoosta. Honka oli sitä pelillisesti ja ilmiönä. Hongan ei pitänyt olla vain hetken huuma, vaan siitä piti tulla uudella stadionilla jatkuvasti eurocupeissa pelaava suomalaisjätti – mutta toisin kävi. Ei tullut uutta stadionia, ei eurooppalaista suurseuraa.

Kauden 2014 jälkeen Hongan talous oli kuralla ja se luopui paikasta Veikkausliigassa. Honka aloitti uuden tulemisensa Esportin lipun alla Kakkosesta. Honka palasi Veikkausliigaan kaudeksi 2018, mutta sama musta käsi tavoitti jälleen Hongan ja viime kausi päättyi Tapiolassa déjà-vu -tunnelmissa. Esport veti Hongan ympäri – ja edessä on jälleen uusi kausi Kakkosessa.