Nuoret Leijonat jätti jyränsä alle Slovakian tylyllä 6–0-voitolla. Ottelu oli muutamia poikkeuksia lukuunottamatta täysin Nuorten Leijonien näpeissä.

Tarvittiin yksi 20 minuutin mittainen pyörremyrsky, ja peli oli sillä paketissa. Suomi laittoi Slovakian kanveesiin erinomaisella toisen erän pelaamisellaan.

Nuoret Leijonat on noussut Antti Pennasen alaisuudessa MM-turnauksen yhdeksi kärkijoukkueeksi.

Prosessi etenee

Slovakia-ottelu oli Nuorten Leijonien kolmas tässä turnauksessa. Peli perusperiaatteet ovat hyvin pelaajien hallussa. Suomi on kehittänyt koko ajan pelaamistaan niin otteluiden välillä kuin niiden sisällä.

Alkulohkossa tuloksiakin jopa tärkeämpää on se, miltä peli näyttää. Miten se kehittyy. Miten pelaajat saavat pelin periaatteita ja mekanismeja automaation tasolle. Ja sitä myöten: miten pelaajien itseluottamus ja luottamus pelisysteemiä kohtaan kasvavat ottelu ottelulta.

Kukin edellä mainittu kriteeri täyttyy Nuorilla Leijonilla.

Se, millä tasolla Nuoret Leijonat pelasi Slovakiaa vastaan enteilee paljon. Se enteilee joukkueen kannalta hyvää: pohja on vankka. Joukkueessa on vahva tekemisen ja kehittymisen kulttuuri.

Nämä ovat voittavia asioita. Nuoret Leijonat pelaa ehdottomasti kultamitalista tässä turnauksessa.

Toisen erän mylly

Palataan Slovakia-otteluun. Slovakia antoi hyvän vastuksen Nuorille Leijonille. Tulee muistaa, että Kanadaa vastaan Slovakia pelasi erinomaisesti ottaen Kanadan vahvuuksia pois. Maalit menivät Kanadalle 3–1, laukaukset 23–18.

Samaa kaavaa Slovakia yritti Suomea vastaan ja onnistui ensimmäisessä erässä hyvin.

Nuorten Leijonien pelaamisessa sakkasi muutama osa-alue. Kiekon kanssa murtautuminen hyökkäysalueelle oli määrällisesti aavistuksen liian vähäistä ja laadullisestikin toivottua heikompaa.

Toisekseen hyökkäysalueen pelaamisessa oli tuttuja ongelmia. Jatkopaineet olivat heikkoja. Suomi hävisi irtokiekkoja ja kamppailuja. Takapaineet olivat heikkoja.

Peli lähti aaltoilemaan Slovakian pillin mukaan. Suomi hyökkäsi, menetti nopeasti kiekon hyökkäysalueella, etäisyydet ja puolustusvalmius olivat heikkoja. Slovakia hyökkäsi vastaan Suomen kahta puolustajaa vastaan avoimella jäällä.

Tähän ei ole jatkossa varaa.

Tätä Pennasen valmennustiimi korjasi jo erän aikana, mutta erätauolla tapahtui paljon. Toisessa erässä Suomi pelasi huimaa jääkiekkoa ja piti paineen käytännössä koko erän vastustajan päädyssä.

Mitä tapahtui?

Ensinnäkin Suomi voitti todella kovalla prosentilla aloituksia. Siihen päälle intensiteetti kamppailla laitojen lähellä sekä voittaa irtokiekkoja nousi eri tasolle.

Kolmas hyökkääjä piti paremmin huolta puolustusvalmiudesta jatkuvan liikkeen myötä. Vastaprässit purivat. Puolustajat ajoivat ahkerasti vastaan siniviivalla. Paine pysyi Slovakian päädyssä tai Slovakia joutui tekemään pakotettuja ratkaisuja kiekon kanssa.

Siihen lisäksi Suomen hyökkäysalueen pelaamisessa oli erinomaisia ratkaisuja ja valintoja toinen toisensa perään. Ei pakotettu. Käytettiin rännejä. Puolustajat nousivat, tuli rotaatioita.

Slovakian oli todella vaikea puolustaa tiiviisti niin, että samaan aikaan olisi kyetty puolustamaan energiatehokkaasti. Kun Nuoret Leijonat sai hyökkäysrallinsa päälle, ärsykkeitä tuli koko ajan ja nopeasti, jolloin havainnoinnin suuntaaminen oli vaikeaa.

Slovakia väsyi. Suomi teki kaksi maalia ja johti 3–0.

Päätöserässä ei Suomen tarvinnut enää ihmeitä tehdä. Ja samalla ikään kuin puolihuolimattomasti syntyi kolme maalia.

Puolustus pitää

On totta, että Suomea ei ole testattu tässä turnauksessa vielä toden teolla. Yksi kova testi oli harjoitusottelu Yhdysvaltoja vastaan. Siinä Suomi puolusti laadukkaasti.

Saksa-, Sveitsi- ja Slovakia-ottelut ovat olleet hyviä pelin kehittämisen näkökulmasta Nuorille Leijonille. Ja peli on kehittynyt.

Sveitsi- ja Slovakia-otteluissa vastustajat laukoivat yhteensä ainoastaan 26 kertaa. Eli keskimäärin 13 kertaa ottelussa.

Se on vähän. Maaleja kahdessa viimeisimmässä ottelussa Suomelle on tehty yksi.

Suomi kykenee puolustamaan laadukkaasti. Puolustaminen ja siihen liittyvät teknis-taktiset ja havainnointiin liittyvät yksityiskohdat ovat olleet Pennasen prosessin kantava teema jo loppukesästä alkaen.

Siihen päälle Nuoret Leijonat on kehittänyt hyökkäyspelaamistaan pala palalta turnauksen aikana.

Kanada-ottelu on kuitenkin eri tason koetus. Oletettavasti Suomi kykenee puolustamaan ja pitämään vastustajan maalissa, parissa, korkeintaan kolmessa.

Iso kysymys on, miten Suomen hyökkäyspelaamisen liittyvät seikat pysyvät mukana. Pystytäänkö siniviivat ylittämään puhtaasti riittävän toisteisesti? Voitetaanko aloituksia? Kyetäänkö kamppailu- ja irtokiekkotilanteet laitojen lähellä kääntämään niin, että paine pidetään Kanadan päädyssä?

Entä henkinen puoli? Vastassa on ollut ennalta heikompia joukkueita. Peli on kehittynyt. On tullut onnistumisia. Liiallinen hyvän olon tunne niskassa ei parane yrittää Kanadaa kaataa.

Uudenvuoden yönä edessä on mielenkiintoinen kiekkopeli.