Nuoret Leijonat poikkeusoloissa MM-taisteluun – nyt punnitaan etenkin Antti Pennasta
Nuoret Leijonat ei ole pelannut koko kaudella yhtäkään kansainvälistä ottelua. Joulupäivänä alkavia MM-kisoja ennen edessä on vain yksi harjoitusottelu.
Nuoret Leijonat aloittaa odotetun MM-taistelunsa joulupäivänä Edmontonissa, Kanadassa, poikkeuksellisista asetelmista.
Suomella peruuntui marraskuussa kolme ottelua Ruotsia vastaan. Tuolloin Ruotsin joukkueessa todettiin kaksi koronatartuntaa, ja pelit peruttiin varotoimenpiteenä.
Ruotsi-otteluiden piti olla syksyn leiritysten ainoat kansainväliset pelit Nuorille Leijonille ennen kisaleiritystä Edmontonissa.
Viimeksi Antti Pennasen valmentama Nuoret Leijonat on pelannut jääkiekko-ottelun elokuussa Imatran Ketterää vastaan.
IIHF tiedotti perjantaina, että Edmontonin kisakuplassa niin Ruotsin kuin Saksan joukkueessa on todettu koronatartuntoja. Tämä sekoitti harjoituspelien aikataulun. Aiemmasta poiketen Suomi pelaa ainoastaan yhden harjoitusottelun ennen kisojen alkua.
Löydä olennainen
Suomi saa siis alleen yhden kansainvälisen pelin ennen kisojen alkua.
Tietenkään Suomi ei ole tilanteessa yksin. Kansainvälisiä pelejä ei ole syksyllä liiemmin pelattu sattuneista syistä.
Tällaisessa tilanteessa mitataan ennen kaikkea valmennuksen kykyä ja osaamista. Korostuu tavallistakin enemmän niin sanottu Pareton periaate, 20–80-periaate, joka on olennainen osa myös Pennasen valmennusfilosofiaa.
Periaatteen mukaan 80 prosenttia tuloksista johtuu 20 prosentista syistä.
Käytännössä periaate tarkoittaa sitä, että valmentajan on kyettävä löytää kompleksisesta ympäristöstä olennaisimmat seikat, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Ja keskittyä niihin.
Kyse on tehokkuudesta.
Periaate on hyvin olennainen osa valmentamista, koska peli on hyvin kompleksinen ympäristö. Pelissä on paljon asioita, joihin voisi tarrata. Valmentajan osaamista on se, että osataan tarrata oikeisiin, tuloksen kannalta merkityksellisimpiin asioihin, oikealla hetkellä ja tavalla.
Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole.
20–80-periaate korostuu etenkin maajoukkuevalmennuksessa, kun joukkueen kanssa vietetty aika on usein hyvin rajallinen. Etenkin nyt, kun vielä toimintaa on rajoitettu pelien perumisella, ja siten informaation määrä on rajallinen.
Turnausvalmentamisen osaajat
Valmistautumisprosessi on enemmän tai vähemmän myös kysymysmerkki ilman otteluita.
Prosessia voi viedä läpi laadukkaasti ilman pelejäkin, mutta silti jäädään hieman yläpilviin. Puuttuu vertailukohta. Puuttuu se ulkopuolinen ärsyke, joka haastaa oman prosessin laadun ja sisällön.
Vaikka harjoituksissa pelataan, vaikka luodaan erilaisia skenaarioita, silti pyöritään enemmän tai vähemmän oman kielen, vuorovaikutuksen ja sisällön ympärillä. Ne ovat vain keinotekoisia skenaarioita.
Puuttuu paljon, kun omaa vuorovaikutuksen tasoa ei pääse käytännössä mittaamaan.
Keskeinen informaation lähde valmennusprosessissa ovat nimenomaan pelit, koska peliin kaikki kulminoituu. Turnauksen alku näyttää sen, onko Suomen valmennus löytänyt vaikeissa olosuhteissa olennaisen paremmin kuin vastustajat.
Turnausvalmentamisessa suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyviä. Onhan Suomen jääkiekkomaajoukkueet niin naisissa, miehissä kuin nuorissakin pystyneet melko säännöllisesti yltämään kulloinkin oman potentiaalinsa ylärajoille.
Pennanen on ensimmäistä kertaa päävalmentajana nuorten maajoukkueessa ja ylipäätään maajoukkuetasolla.
Kun valmistautumisjaksolla pelejä ei ole alla, vaaditaan erittäin korkeatasoista turnausvalmentamista. Sitä, että jokaisesta tulevasta pelistä löydetään olennaisimmat seikat. Peli peliltä joukkueen pelaaminen kehittyy.
Elmo-lehti seuraa nuorten MM-kisoja tiiviisti. Pääpaino on tuttuun tapaan otteluiden ja otteiden analysoimisessa.
Elmo on UUDISTUNUT!
Tai osta joulukuun Elmo
irtinumerona tai lue se diginä
