Nyt tuli kova arvio HIFK:n loppukaudesta – ”Liigassa vain yksi joukkue, jota IFK ei voi voittaa”
HIFK on ollut kauden suurimpia pettymyksiä, mutta kausi ei ole Timo Lehkosen mukaan vielä ohi. HIFK:n kevät voi päättyä yllätykseen.
HIFK:n katastrofaalinen kausi saattaa saada yllättävän lopun, ElmoTV:n jääkiekkoasiantuntija Timo Lehkonen ennakoi.
Lehkonen myöntää, että HIFK on ollut tällä kaudella paha pettymys, mutta hän näkee siihen selkeät syyt.
”Olli Jokinen on saanut paljon kuraa niskaansa, mutta kaikkea ei voida kaataa Jokisen päälle. IFK:lla on ollut valtava määrä loukkaantumisia, mikä on tarkoittanut sitä, ettei IFK ole päässyt pelaamaan parhaalla miehistöllään, mutta ei myöskään harjoittelemaan sillä tavalla kuin valmennus oli suunnitellut ja olisi halunnut”, Lehkonen sanoo.
”Nyt kun sairastupa on alkanut tyhjentyä ja IFK on saanut parhaat pelaajansa mukaan treeneihin ja otteluihin, peli ja tulokset ovat näyttäneet heti erilaisilta. Jo yksikin pelaaja voi tehdä ihmeitä, kuten Sebastian Revon hurja vire viime otteluissa on osoittanut.”
HIFK hävisi tammi-helmikuussa viisi ottelua peräkkäin, mutta on voittanut neljästä edellisestä ottelustaan kolme. Nurin menivät Ässät, Pelicans ja KooKoo – kaikki vieläpä vieraskaukalossa.
”IFK alkaa näyttää sellaiselta joukkueelta, jota kukaan ei toivo vastustajaksi pudotuspeleissä. Peli on parantunut selvästi, Repo on ollut viime otteluissa täysin pitelemätön ja IFK:lla on paljon kokeneita pelaaja, jotka tietävät, miten play-off-kiekkoa pelataan.”
”Monet joukkueet voivat rallatella runkosarjassa vapaammin, mutta sitten kun pelin alla on koko ajan viisi miestä ja jokaisesta kiekosta taistellaan tosissaan, tilanne muuttuu. Toki IFK:llakin on nuoria kavereita ja jotkut vieläpä isossa roolissa, mutta IFK voi olla todella hankala vastustaja pudotuspeleissä.”
Lehkosen mukaan HIFK:n loppukauden käsikirjoitus ratkaistaan pitkälti jo runkosarjan viimeisten kierrosten aikana. HIFK on nyt sarjassa 11:s, mutta Pelicans on vain pisteen edellä ja Kiekko-Espoo kolme. Kahdeksantena olevat Ässät on sen sijaan jo 12 pisteen päässä, kun runkosarjaa on pelaamatta on enää neljä kierrosta.
”IFK:n ongelma ei ole säälipleijarit. Ongelmana on, miten se välttäisi Tapparan kohtaamisen puolivälierissä. Kaikki muut joukkueet IFK voi tänä keväänä voittaa, mutta ei Tapparaa.”
”Näin IFK:n pitäisi hinata itsensä Pelicansin ja Espoon ohi ja toivoa, että joku IFK:n alapuolelle jäävistä joukkueista selviäisi säälipleijareista jatkoon. Silloin IFK saisi puolivälierissä vastaansa SaiPan ja KooKoon luokkaa olevan joukkueen ja ne kaikki se voisi voittaa.”
”Jos puolivälierissä vastaan tulisi Tappara, se olisi IFK:n loppu. Tappara on ainoa joukkue Liigassa, jota IFK ei voi pudotuspeleissä voittaa”, Lehkonen sanoo.
Syyt syvällä
Lehkosen mukaan HIFK:n tämän kauden ongelmien takana on paljon syvemmät syyt kuin se, mitä tällä kaudella on tapahtunut.
”IFK:n tilanne on samankaltainen kuin Kärppien tilanne. Molemmat ovat Liigan jättiläisiä, joiden takaa löytyy taloudellisia resursseja ja joiden kummankin pitäisi olla suomalaisen jääkiekon lippulaivaseuroja.”
”Totuus on kuitenkin se, että ne ovat pudonneet osaamismielessä tamperelaisten seurojen kyydistä ja jopa SaiPan ja KooKoon kaltaisissa pikkuseuroissa osataan tällä hetkellä paremmin jääkiekkoseuran toiminnan organisoiminen ja arjen pyörittäminen.”
”Molemmilla seuroilla on myös samankaltaisia rakenteellisia ongelmia. Kun toiminta on organisoitu oikealla tavalla, valta urheilullisissa asioissa on urheilujohtajalla ja päävalmentajalla. Näin toimii esimerkiksi SaiPa. Harri Aho ja Raimo Helminen päättävät vapaasti seuran antamien taloudellisten raamien puitteissa joukkueen rakentamisesta ja muista urheilullisista kysymyksistä.”
” IFK:n ja Kärppien kulisseissa on sen sijaan erilaisia seurajohtajia ja korvaan kuiskuttelijoita, jotka heiluttelevat peukaloitaan ylös ja alas myös sellaisissa kysymyksissä, joissa heillä ei ole osaamista.”
Lehkosen mukaan HIFK:n ongelmat kulminoituvat sen viimeaikaisiin urheilujohtajavalintoihin.
”IFK:lla on ollut Kekäläisen ja Matikais-Penan kaltaisia kovan luokan osaajia urheilujohtajina, mutta nämä viimeisimmät valinnat (Tobias Salmelainen ja Janne Pesonen) on vedetty pahasti vihkoon. Tällaiset valinnat herättävät kysymyksen, onko urheilujohtajaksi haluttu oikeasti osaaja vai marionetti, joka hyppii seurajohtajien ja muiden taustahäärijöiden peukaloiden mukaan.”
Lehkosen mukaan urheilujohtamisen osaamattomuus on näkynyt tällä kaudella myös kaukalossa.
”Olli Jokista on syytetty osaamattomaksi valmentajaksi, koska IFK:n pelin rakenteet eivät ole kunnossa. Eivät ole kaikilta osin, mutta johtuuko se Jokisesta vai siitä, millainen pelaajisto hänellä on käytössään? IFK:lla on toki taitavia pelaajia, mutta sen sentteriosasto ja pakisto ovat köpöjalkoja.”
”Jokisen jääkiekko perustuu suunnanmuutospelaamiseen ja nopeuteen molempiin suuntiin, mutta IFK:n senttereiden ja pakkien jalka ei riitä sellaiseen pelaamiseen. Siksi rakenteet hajoavat – ei siksi, etteikö Jokinen osaisi valmentaa ja organisoida pelaamista.”
”Totta kai voidaan kysyä, pitäisikö pelitapaa muuttaa, mutta tämä on Jokisen pelitapa ja sitä on harjoiteltu koko kausi. Pelitavan muuttaminen ei noin vain onnistu ja tälläkin pelitavalla IFK voi mennä vielä pitkälle – aivan, kuten SaiPa ja KooKoo ovat menestyneet samanlaisella pelitavalla runkosarjassa ja kuten Jukurit meni Jokisen alaisuudessa muutama kausi takaperin.”
HIFK:n tämän kauden joukkueen on koonnut pitkälti Janne Pesonen, joka sai potkut marraskuussa. Uutta urheilujohtajaa ei ole vielä palkattu.
”Nykyinen tilanne kuvaa IFK:n toiminnan tasoa. Ensi kautta silmällä pitäen on ollut käynnissä rankka kilpavarustelu, mutta kuka mahtaa IFK:ssa johtaa kilpavarustelua? Jokisen päälle on kasautunut muutenkin niin paljon tehtäviä, että se on varmasti häirinnyt hänen keskittymistään tärkeimpään asiaan, valmentamiseen.”
Lehkosen mukaan HIFK:lla pitäisi olla viime vuosien kokemusten perusteella hyvä ymmärrys, millaista urheilujohtajaa sen ei kannata ainakaan palkata.
”Urheilujohtajalla on neljä kriteeriä, joista mikään ei saa vuotaa”, Lehkonen sanoo.
”IFK:n kaltaisen seuran urheilujohtajaksi ei voida palkata kokematonta urheilujohtajaa, vaikka hän olisi kuinka mukava tyyppi ja vaikka hänellä olisi kuinka paljon kavereita IFK:ssa. Tarvitaan kokenut osaaja, jolla on jo näyttöjä osaamisestaan.”
”Toinen ehdoton vaatimus on se, että hänellä on oltava kontaktiverkosto kunnossa. Tänä päivänä urheilujohtajan on mahdoton toimia, ellei hänellä ole kontakteja ja suhteita agentteihin ja niihin toimijoihin, joiden kanssa hänen täytyy olla tekemisessä joukkuetta rakennettaessa.”
”Kolmas vaatimus on osaaminen ja siihen liittyvä uskottavuus. Urheilujohtajan on oltava kova ammattilainen, jolla on selkeä näkemys joukkueen rakentamisen suunnasta ja tavoitteista ja siitä, miten niihin päästään.”
”Sen lisäksi hänen on pystyttävä tuomaan oma panoksensa joukkueen arkeen ja oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa valmennuksen kanssa. On oltava valmennuksen tukena ja mentorina, katsottava harjoituksia ja pelejä, annettava palautetta ja tuettava valmennusta ja joukkuetta siinä, miten yhteisiin tavoitteisiin päästään.”
”Neljäs vaatimus on seuran tuki. Jos seura oikeasti haluaa raskaansarjan ammattilaisen eikä marionettia, silloin hänelle on annettava mandaatti ilman niitä peukaloiden heiluttelijoita. Kovan luokan osaaja turhautuu hyvin nopeasti, jos hän ei saa päättää mistään ilman, että hänen on kysyttävä lupa joltakin taustahäärääjältä.”
Lehkosen mukaan uuden urheilujohtajan profiilin piirtäminen on helppoa – mutta myöskään profiiliin sopivan urheilujohtajan löytäminen ei ole mahdotonta Suomesta tai ulkomailta.
”Harri Aho, Janne Vuorinen, Janne Laukkanen, Mika Toivola, Tommi Kerttula – kyllä hyviä ja näyttönsä antaneita urheilujohtajia löytyy”, Lehkonen sanoo.
Lehkosen oma valinta HIFK:n urheilujohtajaksi löytyisi vieläkin lähempää.
”Jukka Jalonen. Jukalla olisi kaikki loistavan urheilujohtajan ominaisuudet valmiina.”
