Pattijoki on kaksikerroksinen tarina. Se on tarina entisestä kunnasta, jota ei enää ole, mutta jonka nimi elää edelleen itsepintaisen vahvana suomalaisessa arjessa. Pesäpalloliitto on yrittänyt vuoden 2003 kuntaliitoksen jälkeen juurruttaa suomalaisten tietoisuuteen, että Pattijoki on nykyään Raahe.

Ja Raaheksi sitä pitäisi kutsua tai Pattijoen Urheilijoiksi, muttei Pattijoeksi. Pesäpallo-Suomi ei ole sitä toivetta kuitenkaan kuunnellut – ja hyvä niin. Kuulokoon kunnia sinne, minne se kuuluu.

Pattijoen Urheilijat perustettiin yleisseuraksi jo vuonna 1928. Pesäpallotoiminta oli kuitenkin pitkään lamassa, kunnes se käynnistettiin uudelleen 1970-luvun alussa. Sen jälkeen käynnistettiin myös junioritoiminta – ja juuri siitä tarinasta syntyi myös Pattijoen suuruus.

Pattijoki pelasi aluksi maakuntasarjassa. Se nousi Suomensarjaan 1986 ja Ykköspesikseen 1991. Syksyllä 1993 Pattijoella juhlittiin nousua Superiin Jarkko Kokon, Sami Aholan ja Timo Lemposen ympärille rakennetulla joukkueella. Oli alkanut uusi luku pesäpallossa.

Pattijoki pelasi Superissa ensin vain kaksi kautta, kunnes se putosi Ykköspesikseen. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Pattijokea ei pysäyttänyt enää mikään. Ei myöskään sitä, että Pattijoelta tuli poikkeuksellisen lahjakkaita pesäpalloilijoita. Jarkko Kokko siirtyi Sotkamoon 1995 ja valittiin heti avauskaudellaan Vuoden pesäpalloilijaksi. Sami Ahola siirtyi syksyllä 1995 Kiteelle ja voitti neljänä vuonna peräkkäin Superin lyöjäkuninkuuden.

Pattijoki nousi yhden Ykköspesis-kauden jälkeen takaisin Superiin ja on pelannut kaudesta 1997 lähtien yhtäjaksoisesti Superissa. Sen suuruuden aikaa oli 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmenen ja 2010-luvun alku, jolloin Pattijoki voitti kuusi mitalia. Kultainen vuosikymmenen huipentui vuoden 2008 Suomen mestaruuteen. Lisäksi Pattijoki voitti hopeaa 2002 ja 2006 sekä pronssia 2001 ja 2011 ja 2012.

Lisäksi Pattijoen naiset voittivat SM-kultaa 2000. Juniorisarjoista Pattijoella on yhteensä 25 mitalia, mutta 2010-luvulla junioritoiminta rapistui, kunnes sitä on alettu pumpata uudelleen henkiin.

Pattijoki on tunnettu aina leimallisesti Pattijoen omien kasvattien seurana ja monien nuorten pelaajien ponnahduslautana. Jarkko Kokko, Sami Haapakoski ja Tuomas Jussila ovat kaikki saaneet suuren mahdollisuutensa Pattijoella, vaikka heidän kasvattajaseuransa ei olekaan PattU.

Viimeiset vuodet ovat olleet Pattijoelle taloudellisesti haastavia ja se oli hiuskarvan varassa menettää viime syksynä Superin lisenssinsä. Hädän hetkellä paikallisten yritysten ja tukijoiden käsi meni kuitenkin taskuun ja Pattijoen paikka Superissa pelastui.

Muutenkin Pattijoelle on ollut tyypillistä ympäristön tuki, vaikka katsojamäärät eivät ole olleet koskaan mitenkään tyrmäävän hyviä. Seuralla ei myöskään ole ollut antialhomaista mesenaattia, eikä Rautaruukinkaan taloudellinen tuki ole ollut niin merkittävä kuin on luultu. Pienistä puroista on kuitenkin saatu aikaan suuri joki, jolla on ollut viimeiset 25 vuotta keskeinen paikka pesäpallokartalla.

Pattijoen tarinassa on monta suurta vaikuttajaa, mutta yhden miehen merkitystä ei voida sivuuttaa. Heikki Tuomikoski oli yksi keskeinen tekijä Pattijoen nousussa suuresta tuntemattomuudesta pesäpallon eliittiseuraksi ja lopulta Suomen mestariksi.

Vuoden 2008 mestarijoukkue oli Tuomikosken uran monumentti. Joukkue ei vain ollut Suomen mestari. Se oli sarjan nimekkäin ja vahvin joukkue. Vai miltä mestarijoukkueen nimilista kuulostaa: Topi Kosonen, Jarkko Kokko, Sami Ahola, Sami Haapakoski, Pertti Mäkelä, Marko Rasinkangas, Jussi Kemilä, Timo Kallio, Jari Törmänen, Joonas Eirola, Timo Vesaluoma, Olli Kippola, Ilkka Ylitalo, Sami Lassila ja sokerina pohjalla nuori Tuomas Jussila.

Pattijoen Urheilijoiden kaikkien aikojen pelaajat

1. Topi Kosonen

Yksi kaikkien aikojen pesäpalloilijoista. 2000-luvun lukkarivaltias Toni Kohosen ohella, vaikka jäänytkin Kohosen ainutlaatuisen uran varjoon. Taktinen huippulukkari, erinomainen pelinrytmittäjä ja kaikkien aikojen paras näppien hakija. Suurpelaaja myös sisällä. Yksi kaikkien aikojen parhaista kakkosista. Hallitsee kaikki lyhyet ja uskaltaa sivallella myös kovia vaihtolyöntejä – linjanpuhkaisuja sekä raja- ja luukkulyöntejä. On myös hyvä etenijä.

Alkujaan Lappeenrannan Pesäysien kasvatti. Pelasi Pattijoella vuodesta 2004 vuoteen 2021 yhteensä 18 kautta – kunnes lopetti viime syksynä ja siirtyi muutamaa viikkoa myöhemmin Joensuun Mailaan. Uran kruununa kausi 2008, jolloin valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi ja Vuoden lukkariksi ja voitti sekä Kultaisen räpylän että Kultaisen mailan. Voitti PattU:ssa mestaruuden lisäksi SM-hopeaa ja kaksi pronssia. 10 Itä-Länttä.

2. Pertti Mäkelä

Pattijoen oma kasvatti, joka pelasi Pattijoella 18 kautta vuosina 1997-2014. Oli keskeisessä roolissa kaikissa Pattijoen kuudessa mitalissa. Oli sisällä elintärkeä kotiuttaja. Löi runkosarjassa ja pudotuspeleissä yhteensä 767 juoksua, mikä on ylivoimainen lyötyjen juoksujen määrä PattU:n historiassa, vaikka pelasikin koko ajan numero hihassaan. Kotiutusten lisäksi erinomainen kakkosvaihdon purkaja. Ulkona laatuluokan linjanpelaaja, pelasi valtaosin kakkospuolella, joko 2-vahtina tai 2-polttajana. 10 Itä-Länttä.

3. Marko Rasinkangas

Toinen elintärkeä osa Pattijoen suuruuden aikana ja ja Mäkelän tavoin toinen pelaaja, joka on voittanut kaikki kuusi PattU:n mitalia.. Alkujaan Kestilän Kisa-Veikkojen kasvatti. Pelasi vuosina 1995-2012 yhteensä 17 kautta Pattijoen Superin miehistössä. Valtakunnan parhaita etukenttäpelaajia, muodosti sisällä Kososen ja Mäkelän kanssa vuosikausia PattU:n sisäpelin ytimen. Vaihtolyöntien ekspertti. Ideaalinen numero 3. 4 Itä-Länttä.

4. Jussi Kemilä

Oulun Lipon kasvatti, ilmiömäisen varma pomputtaja, jonka onnistumisprosentti ylitti kaudella 2013 maagisena pidetyn 80 prosentin rajan. Pelasi PattU:ssa vuosina 2005-2017 yhteensä 13 kautta. Voitti Pattijoella mestaruuden, SM-hopeaa ja kahdesti pronssia. Ulkona monipuolinen linjan pelaaja. Pelasi urallaan 7 Itä-Länttä, joista 6 ollessaan Pattijoella.

5. Timo Kallio

Pattijoen omia kasvatteja, erinomainen kärkimies ja numero 1. Debytoi Pattijoen Superin miehistössä 2003. Kävi välillä kaksi kautta Joensuussa 2016 ja 2017. Pelasi muun uransa Pattijoella. Vetäytyi pelikentiltä 2020. Ulkona monipuolinen linjanpelaaja, pelasi myös etulukijana. Yksi kulta, yksi hopea ja kaksi pronssia Pattijoella. Monipuolinen pelaaja, taitoihinsa nähden aliarvostettu. 3 Itä-Länttä Pattijoella.

6. Sami Ahola

Pattijoen ensimmäisen aallon tärkeimpiä kulmakiviä. Oli nostamassa Pattijoen Superiin 1993 ja pelasi kaksi kautta Superia, kunnes siirtyi Kiteelle, jossa saavutti uransa suurimmat meriitit. Palasi Pattijoelle kaudeksi 2002, siirtyi sitten kahdeksi kaudeksi Ouluun ja palasi takaisin Pattijoelle 2005. Pelasi Superia vuotee 2009 saakka, kunnes siirtyi jäähdyttelemään Pattu:n suomensarjan miehistöön. Päätti uransa 46-vuotiaana 2015. Yksi kaikkien aikojen jokereista. Ollut aina yksi joukkueensa taktisista ajattelijoista. Voitti Pattijoella yhden mestaruuden ja yhden hopean. Huhu kertoo, että olisi syöksynyt urallaan kerran kotipesään. Tai oikeammin metrin päähän siitä.

7. Jari Törmänen

Ikijuurinen pattijokinen, vaikka onkin Ylivieskan Kuulan kasvatti. Ei ollut taidoiltaan pesäpallohistorian parhaita pelaajia, mutta asenteeltaan parasta A-luokkaa. Oli aina valmis pelaamaan siellä, missä tarvittiin. Etukentällä, linjassa ja jopa takana. Sisällä parhaimmillaan lyöjänä, pelasi paljon myös jokerina. Nousi Pattijoen Superin miehistöön 2002, toimi vuosina 2013-2016 neljä vuotta pelinjohtajana, kunnes palasi takaisin kehiin. Pelasi Pattijoella yhteensä 16 kautta. Päätti uransa viime syksynä. Viisi mitalia – yksi kulta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Tulevalla kaudella kakkospelinjohtaja.

8. Timo Lemponen

Toinen pattijokinen ikipelaaja. Nousi edustusjoukkueeseen jo vuonna 1987, kun PattU pelasi vielä suomensarjassa. Oli nostamassa Pattijokea Ykköspesikseen ja Superiin. Pelasi vakiomiehistössä vuoteen 2006 saakka, minkä lisäksi pelasi hajaotteluita Superissa 2007, 2010 2013 ja 2016. Ulkona hyväkätinen koppari, sisällä kotiuttaja ja kakkosvaihdon purkaja. Kaksi hopeaa, yksi pronssi.

9 Jarkko Kokko

Pesäpalloliiton virallisessa rekisterissä Alatemmeksen Vesan kasvatti. Oli nostamassa Pattijokea Superiin 1993 ja ponnahti yhden Superin kauden myötä Sotkamon Jymyn yhdeksi runkopelaajista kymmeneksi kaudeksi, kunnes palasi Pattijoelle 2005. Voitti Pattijoella yhden mestaruuden ja yhden SM-hopean. Sisällä huippukotiuttaja, ulkona kovakätinen linjapelaaja. 12 Itä-Länttä, joista kolme Pattijoella.

10. Sami Haapakoski

Ylivieskan Kuulan kasvatti, joka on pelannut urallaan kolmeen otteeseen Pattijoella, 2001, 2008-2009 ja 2020-2021. Vaikka kausia Pattu:ssa on vain viisi, Haapakoski on silti jättänyt syvän jälkensä seuran historiaan. Valittu kahdesti Vuoden pelaajaksi, joista ensimmäinen titteli tuli Pattijoella 2009. Voitti samana vuonna myös Kultaisen räpylän. Oli PattU:n mestaruusvuonna 2008 sarjan etenijäkuningas. Sisällä vaihtaja ja etenijä, ulkona kakkospuolen huippuosaaja. Valittiin PattU:ssa kahdesti Itä-Länteen.

Lue myös muiden seurojen kaikkien aikojen pelaajat -listat: Kankaanpää  Alajärvi Koskenkorva  Hamina  Joensuu