Pattijoen Urheilijat

Kausi 2023

Pattijoki oli yhdessä Kempeleen kanssa kauden suurin positiivinen yllättäjä. Perttu Westersund johti nuoren ja lupaavan joukkueen pudotuspelien kynnykselle. Pattijoen matka katkesi vasta säälipleijareissa niukkaan 1-2-tappioon Kiteetä vastaan.

Pattijoen kaudessa oli paljon ilonaiheita. Mikael Mäkelä otti paikkansa yhtenä Superin parhaista kärkimiehistä ja Topi Still nousi lukkarieliittiin. Lyöjäjokeri Martti Viitasalo nousi puolestaan nuorten lyöjäjokerilupausten eturiviin. Sotkamosta lainattu Antti Kiiskinen löysi myös itselleen uuden kodin Pattijoelta.

Pattijoen ase sisäpelissä oli Mäkelän, Kiiskisen ja Antti Karjaluodon muodostama ykköskärki. Juoksujen lyömisestä vastasi kolmen miehen kotiutusosasto, jonka muodostivat Viitasalo, toinen lyöjäjokeri Juuso Keski-Koukkari ja yli 66 prosentin tehoilla kotiuttanut Tuukka Sarkkinen.

Ulkopelissä Pattijoki puolusti Stillin johdolla hyvin ja se pystyi pelaamaan useita tasapäisiä otteluita myös kärkijoukkueita vastaan. Varsinkin Rännärillä Pattijoki oli ilkeä vastustaja kenelle tahansa.

Kauden pelaaja

Mikael Mäkelä oli yksi kauden suurista sensaatioista. Aiemmin Mäkelä pelasi etenijäjokerina, mutta tällä kaudella hän ompeli hihaansa numero ykkösen ja otti samalla paikan polttolinjassa.

Elokuussa 20 vuotta täyttänyt Mäkelä meni runkosarjassa kentälle 97 kertaa 69 prosentin tehoilla. Tilastot olisivat olleet vieläkin komeammat, mutta Mäkelä oli loppukaudella sivusta neljästä ottelusta loukkaantumisen vuoksi. Pesien väillä Mäkelä oli Superin liukkaimpia etenijöitä.

Ulkona Mäkelä pelasi vaihtotilanteissa takalukijana ja takatilanteissa kolmoskulmassa. Hän kehittyi myös ulkopelissä ja hoiti tonttinsa luotettavasti.

Muutokset

Pattijoen suurin ja tärkein haaste oli saada pidettyä omat superlupauksensa Rännärillä – ja siinä Pattijoki onnistui erinomaisesti.

Mäkelä ja Still tekivät kesällä kaksivuotiset jatkosopimukset ja Viitasalo kolmivuotisen jatkopaperin. Kiiskinen siirtyi kauden jälkeen pysyvästi Pattijoelle tehtyään kaksivuotisen sopimuksen PattU:n kanssa. Karjaluodolla ja Sarkkisella on myös sopimus ensi kaudesta.

Pattijoen taloustilanne on edelleen tiukka, eikä hankintoihin ei ole varaa – ellei Pattijoki ravistele hihastaan vielä jotain yllätystä ensi kauden joukkueeseensa.

Vertti Kontinaho ja Konsta Launonen pelasivat kesällä valtaosin Kannuksessa, mutta molemmat ovat nousemassa ensi kaudeksi Pattijoen Superin miehistöön ja voivat hyvinkin muodostaa joukkueen uuden kakkoskärjen, jolloin Pattijokikin voisi pelata kahdella kärjellä.

Yhtä lisälyöjää joukkue huutaa. Sellainen on löydettävä todennäköisesti nykyisistä pelaajista, esimerkiksi Ville Veittikoskesta tai Teemu Juntusesta.

Analyysi

Pattijoki on selättänyt pahimmat talousvaikeutensa ja se on rakentanut omista kasvateistaan sekä Stillin, Kiiskisen ja Viitasalon kaltaisista erinomaisista hankinnoista lupaavan joukkueen. Muutoksen keskeinen arkkitehti on ollut Westersund, joka on pystynyt hyvän valmennuksen kautta kehittämään pelaajia isoin askelin.

Esimerkiksi Karjaluoto kyttäsi pitkään paikkaa avauksessa, kunnes hän Westersundin ohjissa löi itsensä lopullisesti läpi. Aiemmin vaihtajana pelanneesta Sarkkisesta Westersund teki yhden joukkueen pääkotiuttajista viime vuonna.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Pattijoen nuori joukkue tulee kehittymään Westersundin ohjissa ensi kaudellakin. Lisäksi Launonen ja Kontinaho voivat hyvin tehdä läpimurtonsa Superiin.

Pattijoki kävisi esimerkiksi monelle muulle seuralle siitä, mikä merkitys on hyvällä valmennuksella ja hyvällä pelinjohdolla – ja miten pinnan jo pitempään alla kuplivista Karjaluodon ja Sarkkisen kaltaisista pelaajista voidaan tehdä hyviä Superin tasoisia pelaajia.

Vaikka Pattijoen sopimustilanne näyttää nyt hyvältä, edessä on kuitenkin väistämätön haaste. Pattijoen suurimmat lupaukset ovat niin lahjakkaita pesäpalloilijoita, että jossain vaiheessa heidän verensä vetää väkisin pelaamaan mitaleista ja mestaruuksista.

Tässä mielessä haaste kohdistuu Pattijoen seuraorganisaatioon. Saadaanko Rännärille rakennettua sellainen linnake, että Pattijoella voidaan tulevina vuosina oikeasti pelata mitaleista ja mestaruuksista?

Vaikka Pattijoki pelasi lupaavan kauden, tämän joukkueen rajat tulevat kuitenkin jossain kohtaa vastaan. Siinä vaiheessa kysytään, riittävätkö rahat vahvistamaan joukkuetta sen verran, mitä mitaleista pelaaminen vaatii. Rautaruukki-vetoiset vuodet ovat takana eikä Rännärillä ole ollut mitään jättiyleisömääriä edes Pattijoen suuruuden vuosina.

Haaste ei siksi ole helppo – mutta ei myöskään täysin mahdoton.