Pelaajayhdistyksen ja Sarjaseurojen päätös on hätähuuto vallan sivukujille joutumisesta
Pelaajayhdistys ja Mestis-seuroja edustava Sarjaseurat ovat ajautuneet Jääkiekkoliiton ja Liigan kanssa törmäyskurssille, joka pomppasi otsikoiksi keskiviikkona.
@JukkaRonka
Suomalaisessa jääkiekossa kuohahti jälleen keskiviikkona, kun Jääkiekon Pelaajayhdistys SJRY ja Mestis-seuroja edustava Sarjaseurat ry. ilmoittivat vetäytyvänsä Huippujääkiekon työryhmistä, joiden tehtävänä on miettiä suomalaisen jääkiekon muutoksia.
SJRY ja Sarjaseurat olisivat halunneet päästä mukaan Huippukiekon neuvottelukuntaan. Ne katsoivat, ettei työryhmissä ole todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa suuriin kysymyksiin.
Jääkiekkoliitto ja Liiga olivat ymmärrettävästi pettyneitä SJRY:n ja Sarjaseurojen päätöksestä. Ne katsovat tiedotteessaan, että työryhmät olisivat paras mahdollinen paikka vaikuttaa suomalaisen jääkiekon suuriin kysymyksiin.
On ymmärrettävää, että aidan eri puolilla asiat nähdään eri tavoin. Oleellista tässä kiistassa ei ole alkaa ratkoa, kumman osapuolen kanta on enemmän oikea ja kumman vähemmän. Oleellista on nähdä, mistä tällainen kiista kertoo.
Se kertoo siitä, että kaksi keskeistä tahoa suomalaisessa jääkiekossa, Pelaajayhdistys ja Sarjaseurat, kokevat, ettei niitä kuunnella riittävästi asioita päätettäessä. Ollaan siis vallankäyttöjärjestelmässä sivukujaosastoa.
Asian tärkeyttä korostaa se, että suomalaisessa jääkiekossa pohditaan nyt seurojen ja pelaajien kannalta isoja ja pitkään tulevaisuuteen ulottuvia kysymyksiä, kuten Liigan joukkuemäärää ja tulevien vuosien sarjajärjestelmiä.
SJRY ja Sarjaseurat toteavat omassa tiedotteessaan, ettei kysymys ole tällä hetkellä aidosta yhteistyöstä eri osapuolien kesken, vaan valta päätöksistä on todellisuudessa yhä edelleen hyvin rajatulla sisäpiirillä.
***
Se, että kiista nousi nyt julkisuuteen, ei ole mikään yllätys. Taistelu vallasta on kytenyt pinnan alla jo pitkään, eikä se ole rajoittunut vain Pelaajayhdistyksen ja Sarjaseurojen suhteeseen Jääkiekkoliittoon ja Liigaan.
Myös Liigan ja Jääkiekkoliiton välillä ja sisällä on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, missä vallan rajojen pitäisi kulkea. Samoin Liigan sisällä suurimpien seurojen keskuudessa on ollut henkeä, että ne haluaisivat supistaa Liigan joukkuemäärää rajusti – niin kuin nyt on todennäköisesti tapahtumassa.
Se, jaetaanko Liiga tulevina vuosina kahteen eri Liigaan 8+8- tai 10+10-mallilla ja miten kaksi Liigaa kauden sisällä tai kausien välillä organisoidaan, on enemmän tekninen kysymys. Henki on joka tapauksessa se, että suurimmat Liiga-seurat haluavat jatkossa pelata omaa huippusarjaansa ja kehittää sitä kautta liiketoimintaansa ja tulovirtojaan vahvemmin omista lähtökohdistaan.
***
Liigan sisältä on kuulunut epävirallisissa yhteyksissä myös jyrkkiä puheenvuoroja. On pohdittu jopa oman kilpailevan Liigan perustamista.
Näille puheille on antanut lisää pontta Euroopan unionin tuomioistuimen joulukuussa tekemä päätös, jossa se piti Kansainvälisen Jalkapalloliiton Fifan ja Euroopan Jalkapalloliiton Uefan toissa vuonna linjaamia Superliigan tyrmäystoimia lainvastaisina. Fifa ja Uefa uhkasivat sulkea kaikki suunniteltuun Superliigaan lähtevät seurat ja niissä pelaavat pelaajat ulos kaikista Fifan ja Uefan alaisista kilpailuista mukaan lukein EM- ja MM-kisat.
EU-tuomioistuimen linjauksen mukaan myös Liiga-seurat voisivat– ainakin teoriassa – perustaa oman Liigan ilman, että Jääkiekkoliitto voisi sitä mitenkään estää.
Tuleeko näin oikeasti koskaan tapahtumaan, on eri asia. Suomi on pieni maa, jossa on pienet piirit, ja taipumus löytää sovitteluratkaisut paljon suuremmissakin kysymyksissä. EU-tuomioistuimen linjaus antaa kuitenkin suurimmille Liiga-seuroille hyvän aseen neuvoteltaessa suomalaisen jääkiekon suurista kysymyksistä.
***
Tämä nykyinen kiista Pelaajayhdistyksen ja Sarjaseurojen ja Jääkiekkoliiton ja Liigan välillä ei kuitenkaan ratkea EU-tuomioistuimesessa. Paljon todennäköisempi ratkaisu on se, että Jääkiekkoliitto ja Liiga antavat ennemmin tai myöhemmin periksi ja päästävät SJRY:n ja Sarjaseurat mukaan Huippujääkiekon neuvottelukuntaan.
Poistaako se kuitenkaan itse ongelmaa eli sitä, että asioista päättää joka tapauksessa pieni sisäpiiri, mihinkään?
Sopii ainakin epäillä.