Ranskan tähtien mahdollinen lepuuttaminen voi kääntyä myös Huuhkajia vastaan
Suomen voiton tiellä tiistai-iltana on monta ranskalaista sudenkuoppaa. Alkaen siitä, että Ranskan tähtien mahdollinen lepuuttaminen voi kääntyä jopa Suomea vastaan.
Huuhkajat piti MM-unelmansa elossa hakemalla lauantaina 3–1-vierasvoiton Bosnia ja Hertsegovinasta. Suomi on ennen tiistaina pelattavia lohkon viimeisiä otteluita kaksi pistettä Ukrainaa edellä ja kiinni lohkon kakkossijassa, joka veisi Suomen 12 maan jatkokarsintaan. Lohkovoittoon Suomella ei ole enää mahdollisuuksia.
Ukraina kohtaa viimeisessä ottelussa vieraskentällä juuri samaisen Suomen voittaman Bosnian. Bosnia oli lauantaina niin heikko ja masentuneen oloinen, ettei siltä kannata odottaa apuja. Siksi Huuhkajien tavoitteena täytyy olla tiistaina Ranskan kaataminen Olympiastadionilla. Jos vähempi riittää, hyvä, mutta sen varaan ei voi etukäteen mitään laskea.
Huuhkajat jatkokarsintaan! Nappaa tästä 100 euron ilmaisveto Expektiltä!
Ranska varmisti oman MM-kisapaikkansa voittamalla Kazakstanin lauantaina 8–0. MM-paikan varmistumisen jälkeen uutisoitiin Ranskan mahdollisesti lepuuttavan tähtiään Suomea vastaan. Se voi hyvin pitää paikkansa, sillä isoimpien pelaajien seurajoukkueet vaativat varmasti kovaan ääneen tähdilleen lepuutusta.
Ranskan tähtien mahdollinen lepuuttaminen ei kuitenkaan toisi suurta helpotusta Huuhkajille. Enemmänkin on vaarallista ajatella Ranskan tasoisen maajoukkueen olevan helppo tai helpompi vastustajat ilman muutamaa suurinta tähteään.
Ensinnäkään ei ole varmaa, millä kokoonpanolla Didier Deschamps lähtee otteluun. Todennäköisesti luvassa on korkeintaan sekalainen avauskokoonpanoa, jossa on avauksen pelaajia ja vaihtopelaajia sekaisin.
Vähemmälle peliajalle ja vastuulle jääneillä pelaajilla on kova halu näyttää osaamistaan ja saada jalkansa oven väliin ensi vuoden MM-kisoihin. Vastassa saattaa siis olla jopa nälkäisempi joukkue kuin mitä se olisi ykkösnyrkin ollessa kentällä.
***
Suomen ja Ranskan edellisessä kohtaamisessa syyskuussa Deschamps peluutti Ranskaa 5-2-3-puolustusmuodossa, jossa wing-backit hyppäsivät Suomen wing-backeihin. Yläkerran kolmikko oli suhteellisen passiivinen ja Suomi pystyi ajoittain luomaan ongelmia Ranskalle.
Ranska lähtee oletettavasti samankaltaiselta systeemillä tiistai-illan otteluun. Suomen valmennusjohto on varmaan analysoinut edellisen Ranska-ottelun tarkkaan ja pohtinut, miten se ratkaisee siinä pelissä olleet haasteet ja ongelmat. Suomen pelirakentelu toimi edellisessä ottelussa hetkittäin hyvin, mutta se olisi saatava toimimaan tiistaina vieläkin paremmin.
Yksi tavoite rakentelussa olisi päästä eroon Ranskan ylimmästä kolmikosta esimerkiksi houkuttelemalla laitimmaisia hyökkääjiä hyppäämään Suomen toppareihin ja näin päästä joko pelintekijäalueen – lähinnä Rasmus Schüllerin – kautta etenemään tai pelaamalla nopeasti hyökkääjän ohi laitapakeille.
Olen puhunut väsymiseen asti Suomen pelisysteemistä, mutta sanon sen vielä kerran: paras ja sopivin muoto Suomelle olisi 4-4-2-puolustusmuoto, joka muotoisi pallollisessa vaiheessa tilanteesta riippuen 4-1-3-2;ksi, 4-2-2-2:ksi tai 4-1-4-1:ksi.
Kirjoitin Bosnia-pelin jälkeen, että yksi avaintekijä Suomen voitossa oli se, että Jukka Raitalan ulosajon jälkeen Huuhkajat siirtyi alkuperäisestä 5-3-2-muodosta 4-4-1:een, ja pystyi paremmin Suomella muodon kautta kontrolloimaan peliä ja tekemään toisella puoliajalla kaksi maalia pelatessaan alivoimalla.
****
Ylimmästä kolmikosta eroon pääsemisen jälkeen olisi keskeistä löytää taskuissa olevat pelaajat, jotka todennäköisesti ja toivon mukaan ovat Robin Lod ja Urho Nissilä. Robert Ivanovilla ja Leo Väisäsellä – kuten myös Joona Toiviolla – riittää osaaminen avata peliä suoraan taskuihin, varsinkin, mikäli Ranska tulee yhtä löyhällä puolustamisella Helsinkiin kuin miten se pelasi Lyonissa.
Toinen kohde olisi päästä käyttämään kärkipelaajia siten, ette he tiputtaisivat pallon taskupelaajille. Syötöt kärjille olisi parasta tulla pelintekoalueelta, jolloin välimatka näille murtaville syötöille ei olisi liian pitkä.
Laitapuolustajien pelaamisessa on tärkeää, etteivät he nouse liian ylös, jotta Ranskan wing-backit joutuvat tulemaan pitkän matkan ylös linjastaan ja Suomen laitapakeilla on enemmän aikaa löytää vapaa pelaaja. Toisaalta laitapuolustajat voivat nostaa myös ylös, jolloin tyhjennettyä laidat saadaan tyhjennettyä jollekin Suomen keskikenttäpelaajista. Olennaisinta on, etteivät laitapuolustajat tyydy seisomaan käsi kädessä Ranskan wing-backien kanssa.
Suomen kärkipelaajien on tehtävä hyvää yhteistyötä keskenään ja sijoituttava Ranskan kolmen topparin väliin tai jos Ranskan linja on litteä, silloin he voivat liikkua myös wing-backin ja topparien väliin.
Kärkien on oltava valmiina juoksemaan myös laitatopparien selustaan, kun Ranskan topparit hyppäävät taskuissa oleviin Suomen pelaajiin. Tätä elementtiä Huuhkajat pystyi hyödyntämään jonkun kerran Lyonin kohtaamisessa.
Jos taas kärjet menevät vastaan, silloin taskuissa olevien pelaajien on mahdollista juosta selustaan. Ranskan keskikentän kaksikko tulee olemaan isoissa ongelmissa, mikäli Suomi onnistuu johdonmukaisesti luomaan näitä ylivoimatilanteita keskelle kenttää.
Myös erikoistilanteet ovat jälleen suuressa roolissa. Bosniassa ottelun neljästä maalista kolme tuli erikoistilanteista ja Suomella oli kaiken lisäksi vielä epäonnistunut rangaistuspotku.
***
Voittaakseen tiistaina Suomi tarvitsee nimenomaan 4-4-2:n tuomaa vakautta puolustaa keskustaa ja laitoja. Toisen kärjen voi – ja varmaan niin myös tapahtuu – tiputtaa auttamaan keskikenttää.
Ranskan nopea yhden kosketuksen kolmiopelaaminen on parhaimmillaan loistavaa ja siksi keskikentällä oman selustan puolustaminen on isossa roolissa. Varsinkin Glen Kamara on tässä suurennuslasin alla. Hänen on yksinkertaisesti pakko parantaa tältä osin pelaamistaan. Suomen on pystyttävä ennakoimaan hyvin myös tilanteet, joissa pallo hävitään tai menetetään.
4-4-2:ssa olisi puolustuksellisten asioiden lisäksi etuna se, että systeemi antaisi Suomelle hyvän mahdollisuuden vastahyökkäyksiin Ranskan wing-backien selustaan, mikäli he ovat ylhäällä tukemassa hyökkäystä, kuten he usein ovat.
Ollaan siis jälleen tutun kysymyksen äärellä: valitseeko Markku Kanerva otteluun parhaat mahdolliset aseet – eli oikean pelisysteemin ja siihen parhaimmin sopivat pelaajat?
Toivon mukaan 5-3-2 haudattiin iloisesti päättyneen Bosnian matkan aikana. Ainakin toistaiseksi.