ElmoTV:n pesäpallon 100-vuotisjuhla huipentuu kymmenen parhaan modernin pesäpalloajan kaikkien aikojen miespelaajan listaan. ElmoTV julkaisee valintansa countdownina. Julkaisemme yhden pelaajan kerrallaan joka päivä. Lista jatkuu sijalta kolme.

3. Roope Korhonen – kovien otteluiden kovahermoinen kotiuttaja ja voittojen takuumies

Sotkamon Jymyn 1990 alkanut ja 30 vuotta kestänyt miesten huippupesäpallon dominointi vaatii myös yksilöiden kasvot. Toni Kohosen lisäksi niitä tuli Jymyn omasta kasvattajamyllystä useita, mutta tärkein ja 2000-luvun alusta lähtien kokonaisvaltaisin Jymyn voittojen takuumies on kotiuttajavirtuoosi Roope Korhonen.

Pelaajaura alkoi kaudella 2001 ja nyt tuleva kausi on Korhoselle jo 23:s. Korhosen mitalisaldo on pitkän uran omaavalle pelaajalle tyypillisen messevä. Se sisältää 12 kultaa, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Muita palkintojakin on tullut, kuten Vuoden pelaaja 2011,
Lyöjäkuninkuus ja Vuoden jokeri 2017. Itä-Länsi-otteluita on pelattuna 11. Luku on pieni, sillä Korhonen on viime vuosina usein kieltäytynyt tästä kunniasta.

Korhosen maineesta kovien pelien ratkaisukotiuttajana kertovat pudotuspelien arvokkaimman pelaajan valinnat kolme kertaa ja kotiutusprosentit koko uran aikana. Pääsääntöisesti ne ovat yli 55 prosenttia, jotka ovat numerolle lyövälle pääkotiuttajalle tai
ykköslyöjäjokerille hurjan kovia lukemia. Korhonen on runkosarjan lyöjätilastossa toisena, 1419 lyödyllä juoksulla.

On muistettava, että Korhosen ura on kaksijakoinen. Hän on ollut heti uransa alusta lähtien Sotkamon pelaavassa kokoonpanossa pääkotiuttaja numerolla neljä tai viisi. Ulkopelissä Korhonen oli toinen huippukoppari Superissa Henri Puputin kanssa aina vuoteen 2014 asti.  Sen jälkeen Korhonen on ollut Jymyn lyöjäjokeri, joka on kantanut päävastuun kotiutuksista ja rakentanut myös vaihtolyönneillään tilanteita itselleen ja muille kotiuttajille.

Korhonen on kohonnut Superissa erikoiseen ja kunnioitettavaan asemaan. Hänen ratkaisuvarmuuttaan ja kylmäpäisyyttään Jymy käyttää siekailematta hyväkseen. Ajolähdöissä hänellä on lupa vielä viimeisellä lyönnillään puhkoa rohkeasti linjan saumoja tai luukkuja ilmalyönneillä, joihin sisältyy aina riski koppilyöntiin, ja palottomassa tilanteessa katastrofaaliseen lopputulokseen. Mutta onnistuessaan ne johtavat huipputärkeään juoksuun tai läpilyöntiin. Pesäpallossa on ollut viime vuosina vain yksi tähän uskaltava ja luvan saanut pelaaja. Roope Korhonen.

Nyt saman uskaltavat toteuttaa Vimpelin J-P Vainionpää ja Janne Mäkelä, sekä Hyvinkään Juha Niemi. Suuntaus on positiivinen ilmiö tylsään ja riskiä välttelevään kotiutustaktiikkaan. 

Korhosen pitkää ja menestykästä uraa kuvaa hänen ylemmissä pudotuspeleissä saavuttamansa sijoitukset. Hän johtaa ylempien pudotuspelien lyöntitilastoa lähes 200 lyödyllä kakkosena olevaan Janne Mäkelään. Ottelutilasoissa Korhonen on todellinen uhka Toni Kohoselle. Ero on nyt yhdeksän ottelua. Se voi kääntyä jo ensi kaudella Jymyn menestyksen yötä Korhosen eduksi. Samalla asiassa piilee koko pesiskansaa kiinnostava seikka Korhosen uran jatkosta.

Huhuja lopettamispäätöksestä on liikkunut jo vuosia, mutta edelleen Korhosen lyöntipotentiaalia on Sotkamossa tarvittu. Korhonen itse tietää oman uransa keston. Toivotaan sen jatkuvan, sillä hän on joka vuosi virittänyt itsensä hurjaan fyysiseen kuntoon. Eikä henkisen kantin pettämisestä ole huolta, jos Jymyn pelintekijät pystyvät vain luomaan tarvittavan määrän kotiutustilanteita.

***

ElmoTV:n kaikkien aikojen listalle, on pelaajat valittu modernin pesäpallon ajalta, 1960-luvulta 2020-luvulle. Pesäpalloilijoiden vertailu on vaikeaa ja ajanjakson valinta perustuu ylimmän sarjatason ottelumääriin. 1964 siirryttiin kaksinkertaiseen sarjajärjestelmään ja ottelumäärä kasvoi 22:een. 1980-luvun lopusta lähtien on pelattu erilaisia mitalisarjoja ja ylempiä pudotuspelejä, joiden merkitys parhaiden valinnoissa on ollut myös suuri.