Maanantai 2.8.

Yleisurheilun ystävän on syytä olla hereillä ensi yönä. Tarjolla on kaksi todella mielenkiintoista herkkupalaa – Sara Kuiviston 1500 metrin alkuerä ja Kristian Pullin pituusfinaali. Kolmas jännityksen kohde on 3000 metrin esteiden finaali, jossa nähdään Topi Raitanen.

Käsitelläänpä ensin Kuivisto, jonka upean 800 metrin välieräjuoksun ja SE-vedon 1.59,41 jälkeen on jo ehditty tuuletta sen verran perusteellisesti, että tunteet alkavat tasoittua järkevän analyysin vaatimalle tasolle.

Olympialaisten parhaat kertoimet Expektiltä!

Niin hurjalta kuin Kuiviston ennätysparannukset olympiareissulla tuntuvatkin, kyse ei silti ole ihmeestä. Kun taustalla on sellainen harjoituksellinen kehityskaari mitä Kuiviston kohdalla on viime vuosina ollut ja kun hän lopultakin pääsi ensimmäistä kerta koko koronavaiheen aikana kisaan, jossa oli mahdollista saada itsestä irti kaikki kehoon pakattu kehitys, oli iso ennätysparannus oikeastaan luonnollinen seuraus.

Kun jo alkuerä livahti melkein kahden minuutin haamurajan alle, vaikka ensimmäinen kierros oli taas kerran Kuiviston suorituskykyyn nähden verkkainen, nousi jo alkueräjuoksusta yksi kysymys yli muiden: mitähän tapahtuisi, jos Kuivisto kerrankin aloittaisi reippaammin?

Se nähtiin finaalissa. Avauskierros alle 59 sekunnin pakotti kerrankin lataamaan kaikki eväät esiin – ja ne eväät riittivät komeasti aivan uuden tason lopputulokseen.

Samalla kuitenkin heräsi myös uusia havaintoja ja kysymyksiä.

Kuin tehty 1500 metrille

Kuiviston kohdalla on pitkään odotettu kisaa, jossa hän joutuu ja pääsee juoksemaan eka kierroksen 59 sekunnin pintaan – ja katsomaan pystyykö silti vetämään oman hyvän loppuvetona.

Nyt se on nähty. Keho kestää enemmän kuin Kuivisto on aiemmin päässyt näyttämään, alle 59 sekunnin avauskierros ei jalkoja alta vienyt.

Olympiavälierän väliajat kertovat jopa yllättävän rajusta vauhtikestävyyden tasosta. Vaikka ensimmäinen 400 metriä oli vauhdiltaan sitä mitä pitääkin, ensimmäinen 200 metriä painui oikeastaan jopa liiankin lujaa 28 ja osien tahtia.

Kuiviston keho ei kuitenkaan tähänkään riskiavaukseen tiltannut – vaikka se saattoikin toki syödä loppumetreiltä ne voimanrippeet joilla 800 metrin finaalipaikka olisi otettu.

Kun näihin vauhtikestävyyden kovasta tasosta kertoviin kisahavaintoihin lisää tiedot Tokion valmistautumisvaiheen 1000 metrin hurjista testiajoista, alkaa yhä vahvemmin tuntua aiheelliselta kysyä mikä Kuiviston todellinen paraatimatka lopulta on.

Kun 800 metriä kulkee alle kahden ja kun kestävyysominaisuuksia on näinkin hyvin jo kasin harjoittelulla. Kun askeleen rento ja pitkällä rullaavuudella etenevä rytmikin on sittenkin enempi 1500 metrin kuin kasin juoksijan tahtia, on Kuivistolla ja hänen valmentajallaan Ari Suhosella syksyllä mielenkiintoisten pohdintojen aika.

Pitäisikö 1500 metriä ottaa jatkossa ihan pääasiaksi?

Vaikka 1500 metriä ei ole vielä ihan pääasia, on se jo nyt sujahtanut SE-ajassa ja olympiarajojen alle. Ja niin Kuivisto on pari päivää 800 metrin loistavan välieränsä jälkeen 1500 metrin alkuerässä.

Samalla edessä on tässäkin lajissa tilanne, jossa ympärillä on lopultakin kilpailutilanne, jossa on mahdollisuus juosta lujaa. Kun Kuivisto on nyt huippukunnossa, kun vauhtikestävyysominaisuuksia näyttää olevan aiempaa nähtyä enemmän, kun kiriherkkyys on huippuluokkaa, voimme siksi odottaa jatkopaikan ohella uutta SE-tulosta tässäkin lajissa.

Tämän voi todeta ihan kylmästi, ilman hehkutusta: 1500 metrin SE-tulos menee rikki tällä reissulla.

Mutta sitäkin enemmän kannattaa katsoa sitä miten Kuivisto jatkopaikkansa ottaa ja ennätysparannuksen tekee.

Ilmassa on suuren oivalluksen tunnelmaa. Tässä on laji, josta voisi lähivuosina napata jotakin todella suurta.

Tokion vaativa hyppypaikka yllättäjän etu

Kristian Pulli selvitti itsensä pituushypyn karsinnasta finaaliin äärimmäisen täpärästi. Finaalipaikan ohella karsinnasta irtosi kuitenkin myös paljon muuta tärkeää.

Ensinnäkin, lajin huipulla on nyt tasaista. Koko finalistiporukka on tasolla, josta voidaan pamauttaa sellainen hyppy, jolla napataan mitali pois. Myös Kristian Pulli kuuluu tähän ryhmään.

Lisäksi niin karsinta, kuin viime päivien pikajuoksut ja naisten kolmiloikkakisa, ovat paljastaneet olosuhteista jotakin mielenkiintoista. Nyt hypätään alustalla, joka tulee hyppääjien nopeusominaisuuksia poikkeuksellisen hyvin. Nyt päästään lankulle harvinaisen lujaa.

Pituushyppy on laji, jossa kaikki voima ja energia tulee vauhdista. Lajissa ei oikeastaan ponnisteta, ei mitata ponnistusvoimaa. Lankulla mitataan kykyä siirtää vauhdin voimaa hyppyyn, ei kykyä tuottaa ponnistamalla uutta voimaa.

Kaikki ratkeaa tekniseen osaamisen parin viimeisen askeleen aikana, kykyyn käyttää kehoa oikein.

Haaste korostuu vauhtien kasvaessa. Siksi Tokion loistava hyppypaikka on myös erittäin haastava hyppypaikka. Tarjolla on historiallisen hyvät nopeudet jokaiselle hyppääjälle. Koko finalistiporukka saa tällä vauhtiradalla hyppynsä tueksi energian, jota ei ole koskaan aiemmin saanut.

On huikeiden ennätysparannusten mahdollisuus. Samalla kuitenkin myös riskit korostuvat. Jos tekniikka pätkii, seuraus näkyy täällä armotta.

Expekt tarjoaa Kristian Pullin mitalista kerrointa 11.00. Olisiko kokeilun paikka?

Kun olympiafinaali on kuitenkin aina muutenkin paineiden täyttämä, tulee tästä finaalista erittäin mielenkiintoinen taistelu, jossa olennaisin kisa tapahtuu jokaisen hyppääjän korvien välissä.

Riittääkö kapasiteetti pitää hermot kurissa ja tekniikka kasassa. Kuka tahansa voi romahtaa täällä, mutta myös tehdä elämänsä hypyn.

Kristian Pullilla on nämä molemmat mahdollisuudet.

Hän on jo aiemmin osoittanut urallaan kykyä tehdä oma hyvä suorituksensa vaikeissakin paikoissa. Tokion finaalissa se voi tuottaa hämmentävän kovan suorituksen, viedä omille ennätystasoille.

Se taas toisi kovan sijoituksen, koska kaikki finalistit eivät tule tilanteen erikoisuutta kestämään – moni finalisti hyppää huippuolosuhteista huolimatta normaalia selvästi huonomman kisan.

Teksti: Jari Kupila

Suomalaiset:

Kristian Pullin ja Sara Kuiviston lisäksi kolmas suurin mielenkiinnon kohde maanantaina on 3000 metrin esteiden finaali, jossa Topias Raitanen taistelee huippusijoitusta. Raitasen mahdollisuuksia parantaisi merkittävästi, jos kisan alku olisi rauhallinen ja lopussa mitattaisiin jokaisen kiriherkkyys. Siinä vertailussa Raitanen on kovaa valuuttaa. Seiväshyppääjät Wilma Murto ja Elina Lampela ovat mukana seipään karsinnassa.

Painissa Arvi Savolainen aloittaa oman urakkansa 97 kilon sarjassa Kuuban Rosillo Kindelania vastaan. Kuubalainen on täysin voitettavissa, mutta sitten Savolaiselle on luvassa todellinen esti, kun vastaan tulee sarjan suurin ennakkosuosikki Artur Aleksanjan. Armenialainen on selvä suosikki, mutta Savolainen on huippukunnossa ja teknisenä ja fyysisesti kestävänä painijana hän voi myös horjuttaa ja jopa yllättää armenialaisen.

Myös Elias Kuosmanen nousee maanantaina molskille 130-kiloisissa, kun hän aloittaa keräilyerät Sergei Semenovia vastaan. Kuosmanen oli yllättävän kesy ensimmäisessä ottelussaan Jakob Kajaiaa vastaan, eikä malttanut puolustaa matossa riittävästi jaloillaan. Käsillä puolustaminen ei tässä sarjassa riitä ja pahimmassa tapauksessa Kuosmanen saattoi loukata puolustaessaan myös kättään.

Historia: Hyppy, joka oli vähällä jäädä hyppäämättä

Bob Beamon teki Meksikon kesäkisoissa yhden urheiluhistorian uskomattomimmista ennätyksistä hyppäämällä pituudessa uusiksi maailmanennätyslukemiksi 890. Edellinen ennätys parani 55 senttiä.

Beamon ei itse alkuun ymmärtänyt hyppynsä järkyttävää mittaa, sillä tulos ilmoitettiin sentteinä, kun Beamon oli amerikkalaisena tottunut puhumaan jaloista ja tuumista. Vasta kun joukkuekaveri kertoi hänelle tarkan lukeman, Beamon lyyhistyi maahan.

Kaikki muistavat Beamonin haamuhypyn, mutta tuo hyppy oli vähällä jäädä hyppäämättä, sillä Beamon astui karsinnoissa kaksi ensimmäistä hyppyään yli. Jäljellä oli enää yksi hyppy. Sen Beamon hyppäsi reilusti lankun takaa, mutta hyppäsi silti tuloksekseen 819. Se kertoi, että 22-vuotiaassa Beamonissa oli potentiaalia – paitsi voittaa olympiakultaa, rikkoa myös Igor Ter-Ovanesjan ja Ralph Bostonin nimissä olleen maailmanennätyksen, 835. Kukaan ei vain osannut kuvitella, miten paljon pidemmälle Beamon voisi Meksikon ohuessa ilmanalassa lentää.

Tilastopala: Painijoiden armeija

Suomella oli vuonna 1912 Tukholman kesäkisoissa historian toiseksi suurin kisajoukkue, 164 urheilijaa. Heistä 40 oli painijaa. Suomalaispainijat toivat kisoista kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.