Siirtomarkkinoiden suolaaja on menettänyt turhia pisteitä, mutta se on oikealla tiellä
Kempele on menossa kovaa vauhtia oikeaan suuntaan, vaikka tämä kausi tuskin tuo vielä KeKille sen historian ensimmäistä mitalia.
Kempele on ollut jo useamman vuoden siirtomarkkinoiden väriläiskä. Vaikka rapatessa on välillä roiskunut, Kempele on kiistatta oikealla tiellä. Sen myös tämän kauden alku on osoittanut, vaikka kauden avaus ei olekaan ollut täysosuma. Pelin keskeiset elementit ovat kuitenkin kunnossa ja niiden päälle voidaan rakentaa vahva kausi. Paikka kahdeksan joukossa on selvä, mutta kysymys kuuluu, miten paljon Kempele pystyy kehittämään peliään kesän aikana ja missä iskussa se on puolivälierissä: pystyykö se jo tällä kaudella menemään välieriin vai jääkö haaste tuleville kausille?
Kempele on pelannut tähän mennessä viisi ottelua. Se hävisi sarja-avauksessaan kotona Kiteelle 1-2, vaikka hallitsi peliä. Toisessa ottelussa se kaatoi Joensuun kotonaan 1-0, mutta hurjassa vastatuulessa pelattu oli tasoltaan niin surkea, ettei siitä kannata tehdä johtopäätöksiä.
Kolmessa viimeisessä ottelussaan Kempele on kohdannut kahdesti Pattijoen ja Imatran. Rampa Imatra meni nurin helposti, mutta molemmat kohtaamiset Pattijoen kanssa päättyivät Kempeleen 1-0-voittoon. Niissä otteluissa Kempele hukkasi tarpeettomasti kaksi pistettä. Vaikka jossittelu on jossittelua, Kempeleellä pitäisi oletusarvoisesti olla jopa kolme pistettä enemmän.
Turhien pisteiden menettäminen ei ole vielä kohtalokasta, mutta se lisää ylimääräisen ruiskeen mielenkiintoa Kempeleen kolmeen seuraavaan otteluun, joissa se kohtaa Hyvinkään kotonaan sekä Joensuun ja Kiteen vieraissa. Sen jälkeen Kempeleestä on saatu astetta selkeämpi kuva, miten vahvaa tekoa se oikeasti on tällä kaudella.
***
Kempeleen sisäpelin tiedettiin olevan vahvaa jo ennen kautta. Kauden alku on vain vahvistanut tätä käsitystä, vaikka viime kaudella elintärkeässä roolissa kolmosena pelannut Markus Keski-Petäjä onkin ollut sivussa kolmesta edellisestä ottelusta.
Teemu Isoketo tuli Kempeleen vahvuuteen vasta keväällä, mutta hän on osoittanut olevansa edelleen erinomainen kärki, vaikka ikä onkin syönyt vauhdista kymmenyksen osia. Onni Määttä on avannut kautensa erinomaisesti kakkosena. Määtällä voidaan pomppukelillä viedä huoletta jopa kahta pesää. Aatu Saastamoinen on onnistunut ykköskärjessä niin hyvin, että alkaa olla se ja sama, pelaako Keski-Petäjä jatkossa ykköskärjessä ja Saastamoinen kakkoskärjessä vai toisin päin.
Täksi kaudeksi hankittu Sami Haapakoski on KeKissä selvästi itselleen sopivammassa ympäristössä kuin Pattijoella, sillä Haapakosken otteissa niin sisällä kuin ulkonakin on ollut takavuosien loistoa. Haapakoski on pelannut nelosena ja aiemmin saranana pelannut Antti Korhonen on siirtynyt viitoseksi. Muutos on toiminut, sillä Korhonen on ollut vakuuttava mailassa. Hän on lyönyt jo 10 juoksua 71 prosentin onnistumisprosentilla.
Kempeleen kakkoskärki on myös vahva ja vahvistuu entisestään, kun Keski-Petäjä palaa vahvuuteen. Kakkoskärjen suuri onnistuja on ollut Topi Korhonen, jonka kokonaisonnistumisprosentti on 82,35.
Jokeriosasto on sen sijaan kysymysmerkki. Matti Korhonen on ollut kumuransa kanssa yhdeksällä lyödyllään odotetun vahva, mutta kauden alla Mansesta hankittu toinen lyöjäjokeri, Tommi Piirainen, on ollut suurissa vaikeuksissa. Piirainen on lyönyt 15 yrityksellä vain kolme juoksua ja hänen onnistumisprosenttinsa kotiutuksissa on vain 20. Piiraisen on pakko parantaa esityksiään tai Kempele joutuu nostamaan toiseksi lyöjäjokeriksi viimeistään Keski-Petäjän palattua esimerkiksi Juhani Ojalan.
***
Kempeleen ulkopeli on kaksijakoisempi. Siinä on omat vahvat kohtansa, mutta ulkopelissä on myös yksi suuri kysymysmerkki – takakenttä.
Keski-Petäjän poissa ollessa takana ovat pelanneet Tommi Koivisto ja Ojala, ja Isoketo on pelannut linjassa. Keski-Petäjän palatessa Isoketo siirtynee kakkoskoppariksi ja Ojala putoaa jokeriksi.
It’s the Semifinal Saturday! Finland or USA? Canada or Czechs? Check the odds at Leo Vegas!
Koivisto ja Ojala eivät vakuuta koppariparina. Isoketo toisi taakse kokemusta, mutta hänen heittokätensä ei enää riitä. On väistämätöntä, että varsinkin kärkijoukkueet ja Kempeleen pääkilpailijat tulevat pommittamaan Kempeleen takakenttään.
Keskiviikkona Kempeleessä manattiin sitä, että Kempeleen kaksi varmaa kunnaria juuttuivat mainosaitoihin ja kolmospuolen tolppiin. Ehkä keskiviikkona mainosaidat löivät näpeille, mutta niistä voi olla kesällä myös suurta iloa KeKin koppareille.
Muilta osin Kempeleen ulkokenttä on tasainen. Määtän ja Antti Korhosen muodostama etukenttä on vahva, mutta siihenkin mahtuu lyhyitä paremmin kuin Superin kaikista kovimpiin etukenttiin. Linjakaan ei ole Superin paras, mutta riittävän hyvä haastamaan myös kärkiseurat. Haapakoski on aloittanut kautensa myös ulkona erinomaisesti, Topi Korhonen on Superin parhaita takalukijoita ja Saastamoinen on paikannut Keski-Petäjän tontin varmasti.
Lukkari Jani Lassila ei ole myöskään aivan Superin kovinta aatelia, mutta hän pitää terävän kätensä ansiosta etenijöitä hyvin kurissa ja napsii heistä hyvin kärpäsiä. Lassila on myös hyvä hakemaan lyhyitä. Saastamoinen on vahva haastaja Lassilalle, mutta kokonaisuuden kannalta Saastamoinen pelannee ainakin valtaosin ulkokentällä.
Pelinjohtaja Teemu Körkkö on joutunut myrskyn silmään menetettyään malttinsa tv-kameroiden edessä, mutta hänen pelinjohtamiseensa se ei ole vaikuttanut. Kakkospelinjohtaja Mikko Korhonen on tuonut KeKin kokonaisvalaiseen tekemiseen paljon ammattimaista otetta, minkä lisäksi Kempeleen kaaripelaaminen on parantanut KeKissä voimakkaasti vaikuttavien sotkamolaisoppien ansiosta.
***
Kempele on varmasti tällä kaudella yksi pudotuspelijoukkue ja sillä on mahdollisuus haastaa myös viisi kärkiseuraa – niin runkosarjassa kuin syksyn pudotuspeleissä. Tämä kausi tuskin tuo Kempeleelle vielä mitalia, mutta sitä kohti Kempele on matkalla. Entistä määrätietoisemmin, systemaattisemmin ja järkevämmin.
