Sotkamo tasoitti välieräsarjan Kouvolaa vastaan ottamalla Hiukassa 1-0 (5-2, 1-1) -voiton. Pekka, mihin toinen välieräkohtaaminen näiden joukkueiden välillä ratkesi?

Sotkamo paransi selvästi varsinkin sisäpeliään ensimmäiseen otteluun verrattuna. Iivari Vihanto ja Jere Vikström pelasivat nytkin vahvan ottelun, ja Hannes Pekkinen oli tänään jälleen oma itsensä mailassa.

Toinen iso tekijä oli se, että Sotkamo sai avausjaksolla kaksi läpilyöntiä. Ensin Aleksanteri Huotari löi kunnarin ja yhden tavallisen hienolla sivalluksellaan kakkospuolelta. Tommi Mäentausta oli toki lähellä saada katkaistua lyönnin, mutta lyönti oli silti upea. Warta

Sotkamon kolmas juoksu tuli myös läpilyönnillä, kun Vikström löi kunnarin ykköstilanteesta kolmosluukusta. Vikström kiersi kunnarin, mutta ykköseltä lähtenyt Iivari Vihanto paloi niukasti kotipesään.

Neljäs juoksu oli hyvä yllätysotto 2-3-tilanteessa Iiro Haimilta Pekkisen keskipompulla. Näitä soisi nähdä enemmänkin.

Patrik Vartama punnitsi tuossa tilanteessa Pekkisen lyöntiä, mutta Vartama pelasi kokonaisuudessaan erinomaisen ottelun ja oli sisällä Kouvolan paras pelaajaa. Vartaman vaarallisuudesta mailassa saatiin avausjaksolla hyvä muistus hänen kiskaistua kunnarin tyhjään kenttään.

Toinen jakso oli pelillisesti erittäin tasainen, kuten numerotkin osoittivat. Toisella jaksolla korostui kuitenkin yksi ratkaisutekijä koko ottelussa – Patrik Wahlstenin musta päivä kotiutuksissa.

Kouvola teki ottelussa 14 kolmostilannetta, kun Jymyllä oli vain 10 kolmostilannetta. Ongelmana oli kuitenkin se, että Wahlsten pääsi yrittämään kotiutusta seitsemään kertaa eikä onnistunut niissä kertaakaan.

Wahlsten teki toisella jakso peräjälkeen kaksi komeaa vaihtolyöntiä tiukassa kahden palon tilanteessa, kun Kouvolalta oli lyöjät loppumassa, mutta kotiutuksista hänelle maksetaan ja niitä häneltä odotetaan.

Ja nyt niitä ei tullut.

Oliko kysymys sitten Aapo Komulaisesta, Wahlstenista itsestään vai Sotkamon ulkokentästä, mutta se on selvää, että tällaisia iltoja Wahlsten harvoin pelaa riippumatta siitä, millaiset lukkarit ja ulkokentät hänellä on vastassa.

Wahlstenin musta ilta mailassa näkyi tietenkin siinä, että sen juoksut olivat tiukassa – ja ehkä kuvaavaa oli, että Kouvolan kaikki kolme juoksua tulivat Huotarin veljesten ulkopelivirheistä.

Toinen jakso oli pienestä kiinni, mutta pienikin ero riittää, jos ukkoja sai kotiin asti.

Miltä ottelusarjan jatko näyttää?

Punnukset ovat niin tasan, että loppuotteluun menijää on vielä ennenaikaista ennakoida. Se on toki selvää, että lauantaisen kolmannen ottelun voittaja ottaa taistelussa edun, mutta ei sekään vielä mitään ratkaise, kuten Vimpelin ja Kempeleen puolivälieräsarja osoitti.

Molemmat lukkarit, Aapo Komulainen ja Elias Pitkänen, ovat aivan loistavassa vireessä. Kouvola oli selvästi päättänyt jo etukäteen, että se huutaa nyt Komulaisen matalia aggressiivisemmin kuin ensimmäisessä ottelussa.

Homma jäi kuitenkin puolitiehen, sillä Komulainen ei vääräksi tuomitun matalansa jälkeen nostanut yhtään syöttönsä korkeutta, pikemminkin päinvastoin. Olisi kuvitellut, että Kouvola olisi testannut syöttötuomari Jukka Marttalan kanttia ensimmäisen väärän jälkeen rajummalla kädellä.

Toinen asia, mitä Kouvolan leirissä varmasti mietitään, on Teemu Nikkasen saaminen mukaan paremmin peliin. Nikkanen on selkeästi erinomaisessa vireessä mailassa, mutta hän pääsi yrittämään kotiutusta torstain vain kerran ja ensimmäisessä ottelussa ei kertaakaan. Nyt Nikkanen hukataan, jos hänelle ei tule kotiutustilanteita.

Sotkamon suurin kysymys on se, miten se rakentaa ja peluuttaa kakkoskärkeä. Kouvolalla on kaksi hyvää kärkeä, mutta Sotkamolla toisen kärjen käyttö piiputtaa.

Vaihtoehtoina on joko pidentää ykköskärkeä siirtämällä Kalle Kuosmanen ykköskärkeen tai sitten kakkoskärki rakennetaan kahden jokerin, Elmeri Purmosen ja Juuso Latun kautta. Torstaina Lattu ei pelannut lainkaan, vaan hänen tilallaan pelasi Veeti Kokko, joka jäi jokerina roolittomaksi.

Varmasti molemmissa leireissä mietitään pelillisiä painostuksia ja säätöjä, mutta mistään isoista ongelmista ei kummallakaan ole kysymys. Wahlstenin on onnistuttava jatkossa ilman muuta paremmin.

Ensimmäisellä jaksolla myöskään Roope Korhosen lyönti ei ollut vielä kohdillaan, mutta toisella jaksolla Roope nosti samassa lyöntivuorossa Sotkamon tukalassa tilanteessa kahdella unelmalyönnillä Sotkamon 1-1-tasoihin.