Superpesiksen sarjajärjestelmä on epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen kyhäelmä
Miesten Superpesiksen ensi kauden sarjajärjestelmässä on kaksi suurta heikkoutta - epäoikeudenmukaisuus ja se, että joukkuemäärää ei supisteta kaudeksi 2023.
Pesäpalloliitto julkisti torstaina ensi kauden sarjaohjelman ja sarjajärjestelmän.
Sanon suoraan, että sarjajärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja esimerkiksi Imatran Pallo-Veikkojen kohdalla voidaan puhua jopa oikeusmurhasta.
Ongelman ytimenä on niin sanottuun kellotauluun perustuva järjestelmä lisäotteluiden pelaamisessa. Jokaiselle joukkueelle tulee maantieteellisellä perusteella kuusi lisäottelua – kolme kellotaulun alapuolisia ja kolme ylipuolisia joukkueita vastaan.
Tässä mallissa jotkut joukkueet voittavat ja jotkut häviävät. Kaikista eniten Pesäpalloliiton härkäpäisesti kiinni pitämässä järjestelmässä kärsii pudotuspelipaikkaa tavoitteleva Imatra. Se kohtaa näissä kuudessa lisäottelussa Sotkamon, Joensuun, Kiteen, Kouvolan, Hyvinkään ja Tampereen – kun samaan aikaan sen kanssa pudotuspelipaikasta taisteleva Koskenkorva kohtaa Hyvinkään, Tampereen, Kankaanpään, Seinäjoen, Pattijoen ja Vimpelin.
Jokainen ymmärtää, että Koskenkorva saattaa parhaimmillaan saada jopa 8-9 pisteen edun lisäotteluiden kautta Imatraan verrattuna. Oliko tämä tosiaankin parasta, miten Pesäpalloliitto pystyi ratkaisemaan sen haasteen, että sarjassa pelaa 13 joukkuetta, eikä lisäotteluita voitu pelata aiemmilta vuosilta tutummalla kaavalla?
Toinen kärsijä on toinen itäsuomalainen seura, Kitee, joka kohtaa kolme mestariehdokasta, Sotkamon, Joensuun ja Kouvolan, sekä Hyvinkään, Imatran ja Kempeleen. Yhtään helppoa vastustajaa Kiteelläkään ei ole.
***
Myös runkosarjan voitto saattaa ratketa Pesäpalloliiton kyhäämän epäoikeudenmukaisen sarjajärjestelmän kautta. Suurimmat voittajat tässä suhteessa ovat Vimpeli ja Tampere. Ne kumpikin kohtaavat vain yhden muista kärkiseuroista ja molemmat pääsevät louhimaan pisteitä sarjan alimman kastin joukkueilta. Esimerkiksi Vimpeli kohtaa ennakolta sarjan kolme heikointa joukkuetta, Seinäjoen, Pattijoen ja Kankaanpään.
En väitä, että näissä otteluissa ratkeaisi Suomen mestaruus, mutta näiden otteluiden kautta ylimääräisen edun runkosarjassa saava joukkue voi saada mitalipeleihin kotiedun myötä pelillisen ja taloudellisen edun sarjajärjestelmän avulla.
13 joukkueen sarjassa lisäottelut olisi voitu järjestää muutenkin – vaikka ElmoTV:n mallilla. Toinen vaihtoehto, jos tästä häkkyrästä haluttiin ehdoin tahdoin pitää kiinni, olisi ollut säälipleijareiden pelaaminen. Runkosarjassa sijoille 7-10 sijoittuneet joukkueet olisivat voineet pelata jääkiekosta tutut säälipleijarit, joilla tämä epäoikeudenmukaisuus olisi voitu korjata.
***
Sarjajärjestelmän takaa on löydettävissä toinenkin surullinen ratkaisu – se, että Superpesiksen joukkuemäärä pidetään myös kaudella 2023 13 joukkueessa, vaikka jopa liiton sisällä on ollut voimakasta henkeä sarjan supistamiseksi 12 joukkueen sarjaksi.
Nyt Superin kaksi heikointa joukkuetta pelaavat keskinäiset pudotuspelit paras viidestä -järjestelmä. Hävinnyt seura putoaa Ykköspesikseen ja voittanut seura karsii Ykköspesiksessä toiseksi sijoittuneen joukkueen kanssa pelaamisesta Superpesiksestä kaudella 2023.
Tässä kohtaa olisi pitänyt tehdä kylmä päätös, että kaudella 2023 sarjassa pelaa 12 joukkuetta. Varmasti joku olisi rutissut, että seuraavan kauden sarjajärjestelmä on tiedettävä ennen kuin seuraavan kauden joukkuetta kasataan, mutta jos kaudella 2023 joudutaan 13 joukkueen sarjassa pelaamaan jälleen kellotaululla, silloin ollaan samanlaisessa suossa kuin ensi kesänä.
Toki tässä voi olla sellainen taka-ajatus, että Pesäpalloliitossa lasketaan, etteivät kaikki seurat läpäise vuoden päästä Superin lisenssiehtoja. Se on toki aina mahdollista, mutta tässäkin asiassa olisi pelattava avoimin kortin ja tehtävä sellaisia päätöksiä, ettei kenenkään tarvitse pohtia, onko rivien välissä jotain piilotettuja suunnitelmia vai ei.
