Tampereen nousua miesten Superin kartalle on odotettu siitä lähtien, kun Pesäpalloliitossa piirrettiin kunnianhimoinen suurkaupunkivisio 1990-luvun alussa. Visio muuttui todeksi vasta viime syksynä, kun Manse PP nousi Ykköspesiksen voittajana Superiin.

Tampere ja Manse PP ovat mielenkiintoinen yhdistelmä. Toki jokainen kausi on tärkeä, jopa tämä koronan runtelema, mutta vielä tärkeämpi kysymys on se, mikä on Tampereen tulevaisuus pesäpallokaupunkina. Tuleeko siitä pysyvä osa miesten huippupesäpalloa vai päättyykö sen tarina hurmanvuosien jälkeen samanlaiseen mahalaskuun kuin Kaisaniemen Tiikereillä ja Oulun Lipolla?

Ensimmäinen iso asia, joka Tampereella jouduttiin nousun jälkeen ratkaisemaan, oli joukkueen vahvistaminen. Tasoero Ykköspesiksen ja Superin välillä on niin suuri, että jos Tampere olisi jatkanut Superissa viime kauden miehistöllään, sille olisi voinut normaalioloissa luvata jääkylmää kesää.

Tampere teki kuitenkin rohkean, mutta samalla myös oikean peliliikkeen. Se päätti vahvistaa joukkuetta niin paljon, että se hyppää kaikista kriittisimmän juoksuhaudan ylitse suoraan sille tasolle, ettei putoamisesta tarvitse kantaa huolta. Kun joukkue on ensin ankkuroitu Superiin, sitä voidaan sen jälkeen vahvistaa pala palalta ja katsoa, miten kovatasoisen seuran Tampereen talousalue ja paikallinen liike-elämä pystyvät Tampereella elättämään.

Kaiken lisäksi Tampere toimi siirtomarkkinoilla järkevästi. Se siivilöi saatavilla olevista pelaajista hyviä ja kokeneita Superin tasoisia peruspelaajia, ja kun heidät saatiin pakettiin, pesäpallopiirit yllätettiin todellisella jättihankinnalla, superjokeri Juha Niemen kaappaamisella Joensuusta.

Niemi kärsi viime kaudella siitä, että Joensuulla oli kaksi tasavahvaa huippujokeria, Niemi ja Aleksi Rautiainen. Kun tehtävät jakautuivat kahdella huippujokerille, Niemi ei pystynyt taistelemaan lyöjätilaston voitosta tai edes kärkisijoista. Niemi löi ”vain” 79 juoksua, kun lyöjätilaston voittanut J-P Vainionpää kotiutti runkosarjassa 126 kertaa. On varmaa, että tällä kaudella Niemi pääsee lyömään sydämensä kyllyydestä ja palaa tutulle paikalleen lyöjätilaston kärkisijoille.

Kotiuttaminen on Niemen ansiosta Tampereen vahvin osa sisäpelissä. Toinen lyöjäjokeri, Tommi Malinen, on yllättävä veto jokeriosastolle. Malisessa on kuitenkin ainesta, vaikka hän onkin pelannut viimeksi Loimaalla suomensarjassa. Numerolla lyövistä pelaajista Ville Hotakaiselta löytyy kotiutusvoimaa, mutta sen jälkeen kotiuttajat ovat kortilla.

Niemen ohella Tampereen mielenkiintoisin pelaajahankinta viime syksynä oli Juuso Myllyniemi. Myllyniemi oli kesällä 2016 Superin ykköskorin vaihtajia ja myös kausi 2017 oli vahva, mistä kertovat kaksi peräkkäistä valintaa Itä–Länteen. Siirto Seinäjoelle ei ollut kuitenkaan mikään menestys ja Myllyniemi hiipui – osin loukkaantumisten vuoksi – JymyJusseissa rivimieheksi. Myllyniemi on kuitenkin potentiaaliltaan edelleen huippuluokan vaihtaja ja erinomainen etenijä, mutta nyt se potentiaali on pakko kaivaa esille, sillä Myllyniemi on Mansen menestymisen kannalta elintärkeässä roolissa kakkosena.

Tampere saa rakennettua Myllyniemen ympärille kohtalaisen ja kokeneen kärjen. Tuomas Tuohisaari ei ole Superin kärkimiesaatelia, mutta täyttää paikkansa. Kolmosena pelaava Kimmo Carlson on myös Superin tason pelaaja, mutta hän ei ole mikään ideaali ja monipuolinen kolmonen.

Vaikka Myllyniemi on hyvä etenijä ja nuoressa ja nopeassa etenijäjokerissa Timo Torpassa on paljon potentiaalia, Tampere ei ole sisällä mikään kiitäjäjoukkue. Jos Tampere aikoo nostaa tulevina vuosina tasoaan, se tarvitsee sisäpeliinsä ennen muuta lisää nopeutta.

Kokemus kestää, mutta kestääkö lukkaripeli?

Ulkona Tampere on kokeneiden pelaajien myötä perusvahva, joskaan ei mitenkään loistokas. Tuohisaari ja Myllyniemi ovat linjassa hyvää Superin tasoa, ja Mikko Haukkala tuo kokemusta ja varmuutta takakentälle. Viime kauden takakenttä ei olisi kestänyt Superin pallosadetta.

Myös Joonas Eirola on mielenkiintoinen pelaaja. Hän oli aikoinaan Pattijoella valtakunnan parhaita etumiehiä, kunnes päätti vetää happea. Nyt hän on palannut pelikentille ja hallipelien perusteella Eirolan liikkuminen, pelinlukeminen ja perustaidot eivät ole kadonneet mihinkään.

Tampereen ulkopelin kriittisin kohta on lukkari Taneli Lassila. Ykköspesiksessä Lassila vielä meni, mutta Superiin hänen perussyöttönsä on pelottavan helppo – ellei Matti Iivarinen saa hiottua Lassilan syöttöä ja syöttötyöskentelyä. Lassilalle on kasvamassa kovaa vauhtia hyvä kirittäjä, 18-vuotias Petteri Alanen. Jos Lassilalla ei kulje, Alanen on ainakin hyvää pikaliimaa. Ensi kaudeksi Tampereella joudutaan miettimään vakavissaan uuden lukkarin hankkimista.

Tampereen viime syksyn tärkein hankinta ei ollut kuitenkaan kukaan pelaaja, vaan pelinjohtaja Matti Iivarinen. Iivarisen ura pelinjohtajana alkoi hapuillen, mutta hän on kehittynyt koko ajan ja kaksi kautta Kouvolassa osoittivat, että Iivarisesta on kehittynyt laatupelinjohtaja. Vaikka tässä ei tehdäkään nyt mitään Superin pelinjohtajarankingia, Iivarinen on Joensuun Mailan Mikko Korhosen jälkeen ylivoimaisesti Superin toiseksi paras pelinjohtaja.

Iivarinen ei ole kaikista uusimman liiton pelinjohtaja, mutta hän ymmärtää pelin ja pelinjohtamisen lainalaisuudet, ja ymmärtää, miten joukkueen materiaalilla kannattaa pelata. Iivarinen uskaltaa pelata myös prosentteja vastaan. Esimerkiksi Kouvolassa hän naarasi useita jaksovoittoja nihraamalla juoksuja vielä kakkoskärjen 2-3 häntäpelaajalla.

Iivarisen rauhallinen olemus sopii hyvin kokeneiden, pääosin Pohjanmaalta tulleiden pelaajien johtamiseen. Hän voi parhaassa tapauksessa sytyttää peluuttamisensa kautta joukkueen hurmokseen, mutta vastaavasti Iivarinen ei ole vahvimmillaan silloin, kun asiat alkavat luistaa alamäkeä kohti.

Tamperetta on povattu jopa potentiaaliseksi pudotuspelijoukkueeksi, mutta sinne asti Tampereen taidot ja materiaali eivät riitä. Oikeampi taso on painia samassa sarjassa Kiteen, Kempeleen ja Siilinjärven kanssa. Kankaanpäähän on jo matkaa, mutta ero ei ole täysin mahdoton.

Helsinkiä ja Turkua suurempi potentiaali

Pesäpallon kannalta mielenkiintoisin kysymys Tampereessa on kuitenkin sen tulevaisuus. Puitteet ja lähtökohdat ovat erinomaiset, sillä Tampere on Helsingin ja Espoon jälkeen Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Tampereella asuu 240 000 asukasta ja Tampereen koko seutukunnalla 400 000 asukasta.

Vaikka Tampere ei olekaan Pohjois-Euroopan perinteisin pesäpallopaikkakunta, Hämeestä löytyy useita pienempiä pesäpallopaikkakuntia, joista on muutettu Tampereelle – ja joista ollaan toivon mukaan valmiita myös matkustamaan Tampereelle katsomaan Superpesistä.

Pelaajien kannalta Tampere on paikkakuntana vetovoimaltaan täysin eri luokkaa kuin sotkamot, vimpelit, kiteet tai alajärvet. Kyseessä on suomalaisen mittapuun mukaan suurkaupunki, josta löytyy runsaasti työ- ja opiskelupaikkoja – sekä ylipäätään elämää.

Myös Tampereen kaupunki on lähtenyt voimakkaasti tukemaan pesäpalloa uusimalla Kaupin pesäpallostadionin. Stadion vihittiin käyttöön viime perjantaina.

Lisäksi Tampereella on tehty vahvaa ja laadukasta juniorityötä – eivätkä juniorimyllyn kirkkaimmat helmet ole enää kaukana Superin tasosta, mistä kerttoo se, että Manse pelaa Poikien Superissa.

Tampereen tulevaisuudenkuva miesten Superissa tiivistyy kolmeen asiaan – seurajohtoon ja siihen, kuinka hyvin paikallinen yrityselämä ja katsojat saadaan miesten Superpesis-joukkueen taakse.

Juha Niemen siirtyminen Joensuusta Tampereelle oli yksi viime syksyn siirtomarkkinoiden tapauksista.

Viime kaudella katsojamäärät vaihtelivat 500-1000 katsojan välillä. Se ei vielä riitä elättämään huippuseuraa, mutta lähtötaso on hyvä, kun ottaa huomioon, että viime kaudella Kaupissa pelattiin Ykköspesistä. Juha Niemen kaltaisen megatähden hankinta oli hyvä signaali pirkanmaalaisille, että Manse on tullut Superiin jäädäkseen.

Toinen hyvä signaali oli se, että paikalliset yritykset ja yrittäjät lähtivät tukemaan Mansen toimintaa. Ilman heidän tukeaan Manse tuskin olisi saanut hankittua Niemeä ja Iivarista.

Kolmas kriittinen tekijä on seurajohto. Seuran puheenjohtajana toimii värikäs tamperelainen kunnallispoliitikko Matti Helimo, joka valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa Vihreiden listalta sitoutumattomana ehdokkaana Tampereen kaupunginvaltuustoon. Helimo toimii myös Opettajien ammattijärjestön OAJ:n Pirkanmaan osaston puheenjohtajana. Helimo on uudistanut voimakkaasti Manse PP.n toimintatapoja ja hallitusta. Hallituksesta löytyy muun muassa tunnettu jääkiekkoagentti Niklas Matsson, joka on tuonut paljon kokemusta ja uusia tuulia jääkiekon puolelta.

Vaikka Mansessa on tehty Helimon aikakaudella paljon oikeita ratkaisuja, Mansen tulevaisuus riippuu keskeisellä tavalla seurajohdon osaamisesta: osataanko ja maltetaanko seuraa ja sen toimintaa kehittää siten, että kehitys jatkuu nousujohteisena, mutta talous pysyy samalla hallinnassa. Hyvä mittapuu ja esimerkki on Joensuu. JoMa nousi Superiin syksyllä 2003, mutta joutui odottamaan ensimmäistä mitaliaan kymmenen vuotta ja ensimmäistä mestaruuttaan 15 vuotta. Se ei tarkoita, että Tampereella pitäisi odottaa yhtä pitkään, mutta myös Tampereella tarvitaan malttia ja pitkäjänteisyyttä.

Lisäksi Mansella on herkkä sisäpoliittinen haaste – miten se saa mahtumaan ja pystyy tasapainoilemaan sen kanssa, että myös seuran naisten joukkue pelaa Superissa ja on tällä kaudella yksi sarjan neljä suurimmasta ennakkosuosikista. Historia on osoittanut, että haaste ei ole helppo, mutta toisaalta Tampere on niin suuri kaupunki ympäristökuntineen, että se pystyy elättämään miesten ja naisten Superin seurat – sekä kaksi jääkiekon SM-liigan ja yhden Veikkausliigankin seuran. Tai ainakin sen pitäisi pystyä. Joka tapauksessa Tampere on kolmesta perinteisestä suurkaupungista, Helsingistä, Turusta ja Tampereesta, se, josta todennäköisimmin tulee miesten Superpesiksen ensimmäinen sarjaan juurtuva suurkaupunki – koko ajan kasvavaa Oulua toki unohtamatta.

Elmo-lehti analysoi kaikki miesten Superin seurat seura kerrallaan. Lue aiemmat jutut alle olevista linkeistä:

10: Vallankumous pelasti Kiteen, mutta edessä on pitkä tie

11: Kempele on pesäpallokenttien kummajainen

13: Onko Tampere tullut Superiin jäädäkseen?

13: Onko Siilinjärvelle elintilaa Kuopion puristuksessa?

14: Koskenkorva on Superin heikoin joukkue