Siilinjärvellä oltiin viime syksynä mietteliäissä tunnelmissa. Sarjapaikka oli säilytetty karsintojen kautta, mutta joukkueen suurimmat tähtipelaajat, Samu ja Simo Vainikainen, olivat kaikkien vähänkin kynnelle kykenevien seurojen kiikarissa. Siilinjärvellä mietittiin jopa, että jos joukkue hajoaa, olisiko SiiPen parempi pelata Ykköspesiksen kärjessä kuin Superin pohjalla.

Nyt, uuden kauden kynnyksellä, tilanne on kääntynyt päälaelleen. Simo Vainikainen lähti Joensuun Mailaan, mutta Samu Vainikainen jäi kasvattajaseuraansa, ja SiiPe sai Sotkamosta ja Joensuusta kaksi erinomaista ja elintärkeää lainapelaajaa, Matias Litmasen ja Matias Hännisen.

SiiPe pystyy rakentamaan Vainikaisen, Litmasen ja Hännisen ympärille joukkueen, joka haastaa tosissaan alemmassa kastissa Tampereen, Kempeleen ja Kiteen – ja saattaa raapia yllättäviä jaksoja ja jopa kokonaisia otteluvoittoja myös Superin kärkijoukkueilta. Viime vuonnakin se voitti Sotkamon ja Joensuun ja pelasi erittäin tasaisia otteluita monia itseään parempia joukkueita vastaan.

SiiPe lähtee sarjaan erittäin laajalla pelaajapakalla. Joukkueella on käytössään 20 pelaajaa, joista valtaosa on sen omia kasvatteja. Myös lainalle hankitut Litmanen ja Hänninen ovat SiiPen oman pelaajamyllyn kasvatteja, mikä kertoo Siilinjärven pitkän ja perinteikkään juniorityön tasosta ja laadusta.

Sisäpelissä SiiPe saa äärimmäisen kovan ykkösnyrkin. Huippukärkeä joukkueella ei ole, mutta kakkosena pelaava Litmanen ja kolmosena pelaava Hänninen ovat molemmat hyviä etenjöitä – ja pystyvät tekemään tilanteita koviakin ulkokenttiä vastaan. Nelosena pelaava Vainikainen on myös vaihtaja, mutta joutunee ottamaan vastuuta myös kotiutuksista, sillä SiiPen heikkous sisäpelissä on varmojen ja kovien kotiuttajien puute. Viime kauden ykköspyssyn, 59 juoksua runkosarjassa lyöneen Kimmo Lukkarin sopimus purettiin yhteisymmärryksessä talven aikana ja hänen tilalleen hankittiin lainapapereilla Sotkamosta Tommi Piirainen. Piiraisella on edessään kova kesä, jos hän aikoo yltää Lukkarin viime kesän numeroihin.

SiiPe ei juhlinut viime kaudella juoksuilla, eikä se tee sitä tälläkään kaudella – mutta ei sen tarvitsekaan. SiiPen todellinen ase viime kaudella ja myös tällä kaudella on hyvä ulkopeli. Jopa Mantulla, joka on kuuluisa kunnareita antavasta kakkospuolen rotkosta, juoksujen repiminen SiiPen ulkokentästä oli työlästä. Hyvä ulkopeli takaa sen, että jaksot pysyvät tasaisina ja SiiPen mahdollisuudet nirhata jaksoja ja voittoja kasvavat.

SiiPen vahvin osa ulkokentällä on polttolinja. Samu Vainikainen on ollut vuosikausia valtakunnan parhaita polttolinjan pelaajia, ja häntä ovat houkutelleet vuosi toisensa jälkeen kaikki idän joukkueet Sotkamosta ja Joensuusta alkaen. Linjan toinen kulmakivipelaaja on Matias Hänninen.

SiiPellä on myös kaksi Superin mitat helposti täyttävää lukkaria, Teemu Kinnunen ja Matias Litmanen. Kinnunen on joukkueen ykköslukkariksi ja aikoinaan jopa Toni Kohosen seuraajaksi Sotkamossa ennakoitu Litmanen pelaa ainakin suurimman osan otteluista kolmosvahtina.

Kinnusen lukkaritaitoja on hehkutettu, ja kieltämättä hänessä on ainesta. Ei ehkä hurjimpien hehkutusten verran, mutta paljon kuitenkin. Siilinjärvellä on maailman tappiin asti luotettu siihen, että lukkarille on tärkeämpää taktisuus ja ketteryys kuin kova fysiikka. Tässä mielessä Kinnunen on tyypillinen Tapio Korhosen lukkarikoulun kasvatti. Hän on taktinen ja nopealiikkeinen lukkari, jonka erinomainen hämy tuhosi viime kaudella lukuisia ykköspesältä lähtijöitä. Nyt hämy tiedetään ja on mielenkiintoista nähdä, miten se puree tällä kaudella.

Takakenttä on – kuten niin monella muullakin joukkueella – vaatimaton, mutta etukentältä löytyy mielenkiintoinen pelaaja, 20-vuotias ykkösvahti Juho Keinänen. Jos SiiPen pakasta pitäisi valita seuraava pelaaja, jonka suuremmat seurat vievät joku päivä väkisin, hän on juuri Keinänen.

Myös pelinjohtaja Perttu Westersund on mielenkiintoinen tapaus. Viime kausi osoitti, että viuhka pysyy Suomussalmen Rastissa pesäpallon alkuoppinsa saaneen Westersundin kädessä. Leppoisa ja rento johtamisote on purrut hyvin SiiPen joukkueeseen. Oman haasteensa Westersundille tuo tällä kaudella pelaajaryhmän laajuus. Kaikkia ei voi millään pitää tyytyväisenä omaan rooliinsa, mutta toisaalta se on urheilun arkea.

SiiPen omassa lohkossa on kaksi kovaa joukkuetta, Sotkamo ja Pattijoki, ja jatkopeleissä se saa vastaansa vielä Vimpelin ja Joensuun. Kaavio ei ole helppo, mutta sarjasijoituksilla ei tällä kaudella ole juurikaan merkitystä, jos joukkue ei selviydy pudotuspeleihin. Tasollisesti SiiPe on Koskenkorvaa edellä ja kamppailee sijoista 10–13 yhdessä Tampereen, Kempeleen ja Kiteen kanssa.

Isojen kysymysten äärellä

Samu Vainikaisen jääminen SiiPeen oli iso asia koko seuralle. @ Juha Tamminen / All Over Press

Siilinjärvi on perinteinen pesäpallopaikkakunta, jossa on tehty vuosikymmeniä hyvää ja arvokasta juniorityötä niin pojissa kuin tytöissä. Myös edustusjoukkueet SiiPon ja SiiPen aikana ovat menestyneet hyvin. Vuonna 1999 SiiPe ja kuopiolainen Kelta-Mustat fuusioivat miesjoukkueensa, minkä tuloksena syntyi Puijon Pesis. Fuusio oli siilinjärveläisten pakko niellä, mutta SiiPe jatkoi juniorityön tekemistä ja lopulta se nousi jälleen omille jaloilleen myös miesjoukkueensa voimin. Uusi tuleminen huipentui kesällä 2018 nousuun Superiin.

Vanhat haamut eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Raja-aita hyvän ja pahan välillä kulkee edelleen Vuorelan ja Sorsasalon välissä. Nyt uhkana on Puijon Pesis ja uhka on saanut uuden ja pelottavan muodon Joensuun Mailan aloitettua yhteistyön Puijon Pesiksen kanssa. Kysymys ei ole perinteisestä farmiyhteistyöstä, vaan Joensuulla on selkeä halu rakentaa Kuopioon itselleen raskaansarjan paikalliskilpailija, joka herättää suuria intohimoja ja tunteita myös Pohjois-Karjalassa. Joensuussa laskettiin – varmaan täysin oikeasti –, että Siilinjärvestä se ei sellaista vastustajaa saa, mutta Kuopiosta voi saada.

SiiPen kannalta tämä tarkoittaa entistä ahtaampaa tulevaisuudenkuvaa. Jos ja kun Oulun Lippo nousee tämän kauden päätteeksi Superiin, latu on sen jälkeen auki Kuopion nousulle. Toki urheilussa harva asia on itsestään selvää, mutta jos Puijon Pesis halutaan oikeasti nostaa Superin, se toteutuu varmasti Joensuun Mailan tuella.

Siilinjärvellä tässä tilanteessa joudutaan miettimään, mikä on sen paikka ja rooli pesäpallossa. SiiPe viime kauden yleisömäärät olivat pettymys, eivätkä ne tuostaan parane, jos SiiPe taistelee Superin pohjasijoista. Näin jäljelle jää yksi kysymys: mistä SiiPe voisi taikoa sellaiset rahat, että se voisi pitää parhaat juniorinsa Siilinjärvellä ja vahvistaa joukkuetta kovan luokan täsmähankinnoille? Sotkamo on ennenkin auttanut Siilinjärveä, mutta jos Kuopio nousee Superiin, kylmä totuus on, että sellaiseen Superiin SiiPe ei enää mahdu – ellei se löydä jostain upporikasta mesenaattia.

Harmi sinällään, sillä me suomalaiset olemme aina rakastaneet gallialaisten taistelua roomalaisia vastaan.

Elmo-lehti analysoi kaikki miesten Superin seurat seura kerrallaan. Lue aiemmat jutut alle olevista linkeistä:

10: Vallankumous pelasti Kiteen, mutta edessä on pitkä tie

11: Kempele on pesäpallokenttien kummajainen

13: Onko Tampere tullut Superiin jäädäkseen?

13: Onko Siilinjärvelle elintilaa Kuopion puristuksessa?

14: Koskenkorva on Superin heikoin joukkue