HJK:n värikäs ja monivivahteinen kausi alkaa olla viimeisiä narunnyörejä vaille paketoitu. Veikkausliiga päättyi sunnuntaina Klubin riemukkaisiin mestaruusjuhliin ja torstaina sen menetti mahdollisuutensa päästä Konferenssiliigan jatkopeleihin, kun Tel Aviv kaatoi Toni Koskelan suojatit Israelissa 3–0.

Klubissa voidaan olla kauteen tyytyväisiä, vaikka vaikeasti kulkenut syksy uhkasi romuttaa jopa varmalta näyttäneen Veikkausliigan mestaruuden.

HJK:lla on vielä jäljellä kaksi Konferenssiliigan ottelua – kotiottelua Alashkertia ja vierasottelua LASKia vastaan. Ne ovat toki arvokkaita otteluita, vaikkei niissä olekaan enää Klubin kannalta panosta.

Seuraava kysymys HJK:lla on, mitä se tekee seuraavaksi – miten se vahvistaa joukkuetta ensi kaudeksi ja miten aggressiivisesti?

Veikkausliigan mestaruus nostaa dramaattisesti HJK:n mahdollisuuksia päästä nauttimaan myös ensi kaudella eurocupien lohkopeleistä. Se antaa HJK:lle vahvan perustan investoida joukkueeseen raskaammalla kädellä, varsinkin, kun tämän kauden euromenestys oli Klubille myös tuottoisa.

Toinen syy on väriltään keltainen. KuPS näytti tällä kaudella, että Veikkausliigan mestaruustaistelu ei olekaan pelkkää HJK:n juhlamarssia. Simo Valakarin prosessi Kuopiossa etenee sellaista vauhtia, että HJK:n haaste on ensi kaudella entistäkin kovempi.

***

HJK:n ensi kauden joukkuetta on mahdotonta vielä tarkkaan piirtää, sillä joukkue elää kumpaankin suuntaan.

HJK on vahvistanut kahden uuden pelaajan hankinnan ensi kaudeksi. Pyry Soiri ja Joona Toivio ovat molemmat A-maajoukkuetason hankintoja. Sen lisäksi SJK:sta on mediatietojen mukaan tulossa Murilo ja FC Interistä Arttu Hoskonen.

Nyt kerrotut ja tapetilla olevat hankinnat ovat kaikkia hyviä ja perusteltuja hankintoja. Toivio korvaa toppariosastolla Daniel O’Shaughnessyn siirtymisen Saksan 2.Bundesliigassa pelaavaan Karlsruher SC:hen. Toivio tuo lisää laatua Klubin pelinavaamiseen, sillä hän on pelinavaajana O’Shaughnessya edellä. O’Shaughnessylla on vielä opittavaa kovassa paikassa rauhassa pelaamisesta. Saksassa hänen on tässä asiassa kehityttävä ja onnistuttava.

Soiri on hyvä lisäys laituriosastolle. Murilo korvaisi Luis Carlos Murillon, joka on lähdössä HJK:sta. Hoskonen toisi tarvittavaa leveyttä HJK:n rosteriin. HJK:n yksi heikkous tällä kaudella on ollut juuri materiaalin kapeus, mikä iski silmille varsinkin syksyn otteluruuhkan aikana.

Eivätkä Klubin hankinnat tähän lopu. Joukkue tarvitsee tasoa nostaakseen vielä arvioni mukaan kolme laatupelaajaa sekä sen lisäksi vielä mahdolliset korvaajat niille avainpelaajille, jotka lähtevät HJK:sta isompien patojen ääreen. Aki Riihilahti myönsi, että kolme HJK:n nykyistä pelaajaa neuvotteli kesällä ulkomaille siirtymisestä, mutta he jäivät kuitenkin Klubiin loppukaudeksi. O’Shaughnessy oli yksi näistä pelaajista, joten ainakin kahden pelaajan kohdalla on lähtövalo päällä.

***

Millaisia pelaajia HJK sitten tarvitsee tasoa nostaakseen?

Ensimmäinen kriittinen ratkaisu on maalivahtikysymys. Hugo Keto ei ole onnistunut haastavassa paikassa toivotulla tavalla. Jacob Tånnander pelasi kelpo otteluita kauden mittaan, mutta jos HJK:n maalivahteja vertaa esimerkiksi KuPS Johannes Kreidliin, sieltä löytyy hyvä mittari sille, millainen HJK:n maalivahdin pitäisi olla. Kreidl tuskin on saatavilla, joten jostain HJK:n olisi kaivettava ’’toinen Kreidl’’.

Toinen kysymysmerkki löytyy keskikentältä. Toki keskikentällä on jo nyt laatua, mutta HJK:n on pakko pohtia, onko Lucas Lingmanin, Jairin ja Santeri Väänäsen rinnalla tilaa vielä yhdelle isolle hankinnalle. Tim Sparville kaavailtiin varmaan suurta roolia, mutta syksy oli varmasti pettymys kaikille, eikä Sparvin jatkamiselle ole kovinkaan vahvoja perusteita.

HJK saattaa harkita vielä myös vasenjalkaisen topparin hankintaa O’Shaughnessyn suoraksi korvaajaksi. Oikeaksi puolustajaksi on tarjolla liigapeleihin hyviä pelaajia, mutta europelejä ajatellen tällekin paikalle olisi mietittävä vahvistusta.

Klubissa joudutaan pohtimaan myös sitä, mitä tapahtuu, jos Roope Riski loukkaantuu? Onko vähän tänä vuonna pelannut Anthony Olusanya valmis tuuraamaan häntä kovassa paikassa?

Myös Filip Valenčičin tilanne mietityttää. Hän oli tällä kaudella parhaimmillaan loistava, mutta oikeastaan koko syksyn pimennossa, kun ’’tosipelit’’ alkoivat. Onko niin, että Valenčič ei pysty parhaimpaansa kovissa paikoissa? Maali Alashkertiä vastaan oli syksyllä harvoja valonpilkahduksia Valenčičin harmaassa syksyssä.

Joka tapauksessa HJK:lla on edessään värikäs talvikausi ja jopa odotettua suurempi remontti joukkueessa. Tämä kausi oli tuloksiltaan loistava, mutta toivottavasti HJK:ssa osataan analysoida kauden opetukset ja tehdä niistä oikeat johtopäätökset. Euromenestyksen myötä niihin johtopäätöksiin on myös mukavasti massia.