Urheiluoikeuden asiantuntija tyrmää pelkästään Jokereita koskevat KHL-ehdot

Jokerit ehti pelata KHL:ssä kahdeksan kautta ennen kuin tarinaan pistettiin viime keväänä piste.

JääkiekkoLiiga

Urheiluoikeuden asiantuntija tyrmää pelkästään Jokereita koskevat KHL-ehdot

Voiko Liiga asettaa Jokereiden paluulle Liigaan pelkästään Jokereita koskevia KHL- tai Venäjä-ehtoja? Olli Rausteen mukaan ei voi.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 15.7.2022 | KUVAT All Over Press

Urheiluoikeuden johtaviin asiantuntijoihin lukeutuva varatuomari Olli Rauste suhtautuu varauksellisesti Liigan linjaukseen, jonka mukaan Jokereiden paluulle Liigan asetettaisiin KHL:ään ja Venäjään liittyviä erityisehtoja.

Liiga tiedotti aiemmin tällä viikolla, että se suhtautuu periaatteellisella tasolla myönteisesti Jokereiden mahdolliseen paluuseen Liigaan, mutta Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltusen mukaan kaikki taloudelliset ja omistajuuteen liittyvät kytkökset Jokerien aiempaan KHL-projektiin on katkaistava eikä Liiga aio hyväksyä mitään ”tuon kaltaista linkkiä” Venäjään.

Liigan ja Hiltusen on linjauksen on tulkittu tarkoittavan muun muassa sitä, ettei Jari Kurri voisi jatkaa Jokereiden omistajana, vaikkei Liiga maininnutkaan Kurria nimeltä.

Rauste muistuttaa, että Liigalla on toimialallaan kilpailuoikeudellisesti määräävä markkina-asema eli monopoli, ja sen on siksi noudatettava tarkkaan määriteltyjä kilpailuoikeudellisia säädöksiä.

”Tärkein periaate on tasapuolisuuden velvoite. Liigalla on kirjalliset kriteerit, millä ehdoilla Liiga-lisenssin voi saada ja näiden kriteereiden on oltava samat niin nykyisillekin kuin tulevillekin seuroille. Jokereille ei voida asettaa vain Jokereita koskevia ehtoja”, Rauste sanoo.

”Toinen pointti on se, jonka kilpailuvirasto linjasi 1995 Joensuun Katajan Hannu Hätösen tapauksen yhteydessä. Sen päätöksen mukaan sarjassa pelaamiselle ei voida asettaa sellaisia ehtoja, jotka eivät liity tuotteeseen. Tämä nostaa tietenkin esille sen kysymyksen, miten KHL- tai Venäjä-ehdot liittyvät tuon päätöksen tarkoittamassa mielessä tuotteeseen eli tässä tapauksessa Liigaan.”

Rausteen mukaan Liiga voisi teoriassa vedota samaan asiaan kuin esimerkiksi monet yritykset, jotka ovat vetäytyneet Venäjän markkinoilta siksi, koska ne pelkäävät kuluttajien muussa tapauksessa boikotoivan yrityksiä ja niiden tuotteita tai palveluita.

”Silloin pitäisi pystyä perustelemaan, että kuluttajat äänestävät jaloillaan eivätkä tule katsomaan Liiga-otteluita, koska Liigalla on tällainen kytkös Venäjään.”

”Tämän perusteen heikkous on kuitenkin siinä, voiko kytkös koskea vain esimerkiksi omistajia? Loogisesti ajatellen saman rajoituksen pitäisi koskea yhtä lailla myös pelaajia, valmentajia ja sponsoreita, jotka ovat pelanneet, valmentaneet tai tehneet bisnestä Venäjällä – ja jotta tasapuolisuusehto toteutuisi, sen pitäisi koskea silloin kaikkia Liiga-seuroja ja niissä pelaavia pelaajia ja taustahenkilöitä, joilla on ollut kytkös KHL:ään”, Rauste arvioi.

Rausteen mukaan ensimmäinen arvioitava asia joka tapauksessa on kirjalliset Liiga-kriteerit: Onko niihin kirjattu Venäjä- tai KHL-ehtoja tai tullaanko tällaisia ehtoja ennen Jokereiden mahdollisen hakemuksen käsittelyä kriteereihin lisäämään?

”Kaikkien kriteereiden ja ehtojen on luonnollisesti täytettävä kaikki laillisuusperiaatteet. Jos esimerkiksi Jokerit kokisi, että Liigan kriteerit rikkovat kilpailuoikeudellisia säännöksiä, heillä olisi mahdollisuus valittaa asiasta Kilpailuvirastolle. Esimerkiksi Michael Keräsen tapauksessa kaksi vuotta Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoi, että Liigan ja Liiga-seurojen sopimus Jokereiden pelaajien sulkemisesta pois Liigan siirtomarkkinoilta oli laiton ja sääntö kumottiin”, Rauste sanoo.