Wilma Murron ja hänen valmentajansa Jarno Koivusen pitkäaikaisen valmennusyhteistyön päättyminen on puhuttanut suomalaisia yleisurheilupiirejä. Koivunen ehti valmentaa Murtoa yhteensä osapuilleen- 15 vuotta.

ElmoTV:n seiväshyppyasiatuntija, seiväshypyn entinen Suomen ennätysmies Erkki Mustakari pitää kaksikon yhteistyön päättymistä harmillisena asiana.

”Yhteistyön päättymiseen on mahdoton ottaa sen syvällisemmin kantaa, koska emme tiedä todellisia ja syvimpiä syitä, jotka ratkaisuun johtivat. Olisi ollut ymmärrettävämpää, jos yhteistyö olisi päättynyt viime kauden jälkeen, mutta nyt talvi vedettiin vielä vanhoilla voiteilla. Tämä viittaa siihen, että ongelmat olivat muualla kuin viime kesän tuloksissa”, Mustakari sanoo.

Mediassa on spekuloitu Murron uuden valmentajan nimellä. Yle Urheilun mukaan Murto olisi ollut yhteydessä ukrainalaiseen valmentajalegendaan, 79-vuotiaaseen Vitali Petroviin. Petrovin tunnetuimmat valmennettavat ovat olleet Sergei Bubka ja Jelena Isinbajeva.

”Wilman suurin ongelma ja haaste tällä hetkellä on se, miten hän saa vauhtinsa takaisin. Hänen ongelmansa eivät ratkea sillä, että hän katsoo jonkun gurun kanssa videolta, missä asennossa hän kantaa seivästä, missä asennossa hän lyö seipään maahan ja mitä hän tekee ponnistusvaiheen ja hypyn aikana. Ne asiat Wilmalla ovat kunnossa joka tapauksessa.”

”Wilman tärkein ase hänen voittaessaan EM-kultaa Münchenissä kesällä 2022 oli se, millaisella vauhdilla hän lähestyi telineitä. Sen aseen hän on pitkälti loukkaantumisten vuoksi menettänyt. Jos Wilma haluaa palata takaisin Euroopan ja maailman huipulle, hänen on löydettävä huippuvauhtinsa takaisin. Kysymys siitä, millainen profeetta opettaa hänelle hyppytekniikkaa, on toissijainen”, Mustakari sanoo.

Mustakarin mukaan Murto ei pysty nousemaan takaisin maailman korkeimmalle seiväshyppyhuipulle, jollei hän pysty ratkaisemaan juoksuvauhtiinsa liittyvää ongelmaa.

”Me näimme Münchenissä, että Wilma olisi voinut hypätä sinä iltana kymmenen senttiä korkeammalta eli 485:n sijasta 495 – ja jos kehitys olisi jatkunut samaa polkua, hänestä olisi voinut tulla viiden metrin hyppääjä. Se olisi tarkoittanut, että Wilma voisi Euroopan mestaruuden lisäksi voittaa olympiakultaa ja maailmanmestaruuden.”

”Toki se ei ole vieläkään täysin mahdotonta, mutta pelkään pahoin, että Wilman mahdollisuudet kehittyä tuon tason hyppääjäksi ovat huvenneet. Jos Münchenin aikaan viiden metrin ylittäminen oli vielä realistinen tavoite, nyt tuon tason saavuttaminen vaatisi jo pienoista ihmettä. Jos prosentit haluaa puristaa oikein positiivisesti, sanoisin, että todennäköisyys on korkeintaan 20 prosentin luokkaa.”

”Pallo on joka tapauksessa nyt Wilmalla itsellään. Löytyykö häneltä vielä sellaista motivaatiota ja kuria piiskata itseään sellaiseen harjoitteluun, että hän saa huippuvauhtinsa takaisin. Jos ei löydy, se on sama, onko Wilman seuraava valmentaja Petrov tai joku muu tunnettu nimi”, Mustakari sanoo.