Viivi Lehikoinen jatkaa vanhan haamuajan jahtaamista MM-välierissä

Viivi Lehikoisella on matkaa MM-finaaliin, mutta Tuija Helander 35 vuotta vanha SE ei ole kaukana.

YleisurheiluYleisurheilun MM

Viivi Lehikoinen jatkaa vanhan haamuajan jahtaamista MM-välierissä

Viivi Lehikoinen on jälleen päivän suomalaisnimi yleisurheilun MM-kisoissa. Nyt panoksena on paikka 400 metrin aitojen MM-finaalissa.

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmotvcom
JULKAISTU 20.7.2022 | KUVAT All Over Press

Yeisurheilun MM-kisat: Päivä 6 – 20.7.2022

Suomalaiset

Viivi Lehikoinen on myös kuudennen MM-kisapäivän suomalaisnimi. Lehikoinen juoksu odotetusti 400 metrin aitojen välieriin keskiviikon vastaisena yönä sijoittumalla omassa alkuerässään kolmanneksi ajalla 54,95. Finaalipaikka on korkean vuoren takana, mutta Lehikoinen ajaa taas takaa Tuija Helanderin 35 vuotta vanhaa Suomen ennätystä, 54,62. Lehikoisen kesäkuussa juoksema ennätys uupuu Helanderin SE-ajasta vain 18 sadasosaa.

Check all the odds for World Athletics Championships at Expekt – and play!

Neljänsiin MM-kisoihinsa Camilla Richardsson vaihtoi täksi kaudeksi päälajiaan 3000 metrin esteistä 5000 metrille. Hän juoksi kesäkuun lopussa Oulussa uudeksi 5000 metrin ennätyksekseen 15.30,08. Se jäi viisi sekuntia MM-kisarajasta, mutta Richardsson pääsi Eugeneen rankingin perusteella. Jatkopaikka 5000 metrin alkueristä olisi hieno yllätys.

Päivän kolmas suomalainen on Sanne Erkkola keihään karsinnassa. Hän heitti kesäkuussa Oulussa oman ennätyksensä 60,18, mikä toi 28-vuotiaalle Erkkolalle paikan MM-kisoihin. Nyt ennätykseen olisi tultava parin metrin parannus, mikä Erkkola nähtäisiin finaalissa.

Kuka on kaikkien aikojen suomalainen naiskeihäänheittäjä?

Tiina Lillak on kaikkien aikojen suomalainen naiskeihäänheittäjä.

1. Tiina Lillak

Tiina Lillak tuli Helsingin MM-kisoihin 1983 hirmukunnossa. Hän oli ottanut kesäkuussa 1983 takaisin maailmanennätyksensä, jonka oli menettänyt edellisvuoden syyskuussa Kreikan Sofia Sokorafalle. Uusi ME kirjattiin lukemin 74,76. Helsingissä Lillakin suuri unelma ja Suomen ainoa maailmanmestaruus ratkesi vasta keihäsfinaalin viimeisellä heitolla, kun Lillak kiskaisi voittokaaren 70,82.

Lillak ei hävinnyt vuonna 1983 yhtään käymästään 16 kisasta. Seuraavan vuoden olympialaisista Lillak toi hopeaa – vaikka heitti kisan jalkavaivaisena.

2. Heli Rantanen

Heli Rantanen oli huippuvarma heittäjä, joka kruunasi uransa Atlantan olympialaisissa 1996. Rantasen ensimmäinen heitto – 67,94 – mykisti Suomen ja lamaannutti muut kilpailijat. Tuloksena ensimmäinen pohjoismaisen naisyleisurheilijan saavuttama olympiavoitto. Kultamitaliheitto jäi myös Rantasen ennätykseksi.

3. Mikaela Ingberg

Mikael Ingberg oli niitä urheilijoita, joilla oli kyky ja lahja olla parhaimmillaan arvokisoissa. Vasa Idrottssällskapenin lahjakkuus avasi arvokisojen mitaliputkensa Göteborgin MM-kisoissa 1995 heittämällä MM-pronssille. Mitalihuuma jatkui myös vuosien 1998 ja 2002 EM-kisoissa, joissa Ingberg heitti myös pronssia. Ingberg osallistui kaikkiaan 15 aikuisten arvokisaan ja oli niissä 11 finaalissa.