Vimpeli avasi miesten Superpesis-kauden kaatamalla Fuengirolassa Joensuun 1-0 (1-1, 6-4). Pekka, miltä kauden avaus näytti?

Ensimmäinen jakso oli hieman nihkeämpi, mutta toinen jakso oli jo todella hyvää pesäpalloa. Juoksut tulivat pääosin hyvillä lyönneillä ja molemmat joukkueet pelaisivat lukkareidensa, Teemu Kinnusen ja Ville Väliahon, johdolla myös varsin hyvää ulkopeliä.

Vimpeli vei sunnuntaina sarjapisteet, mutta marginaalit olivat todella pienet. Itse asiassa ottelun ratkaisun voisi tiivistää siten, että Vimpelin jokeriosasto löi kotiutuksissa Joensuun jokerit. Jukka-Pekka Vainionpää ja Janne Mäkelä onnistuivat 11 yrityksessä kuusi kertaa, kun Juho Toivola ja Joosua Rättö onnistuivat 11 yrityksessä kolmesti.

Tosin sekin taistelu oli pienestä kiinni, sillä Rätön yksi sivallus oli lähellä puhkaista Vimpelin takakentän, mutta Elmeri Anttila teki avain uskomattoman kiinnioton.

Ottelun tasaisuudesta kertoo myös se, että kolmostilanteen menivät Joensuulle 15-14.

Voidaanko Fuengirolan ottelun perusteella tehdä pidemmän kaaren ennusteita koko kautta koskien?

Fuengirolan ottelu osoitti, että jos joku epäili Vimpelillä olevan TalviSuperin ja pelinjohtajavaihdoksen perusteella jonkinlaista hakemista, ne puheet voidaan unohtaa. Vimpeli on Mikko Kanalaa myöten täydessä iskussa ja valmis ajamaan täydellä kaasulla saman tien.

Vimpeli ei ole juurikaan muuttunut kahden viimeisen kauden aikana, jolloin se voitti ensin Suomen mestaruuden ja viime syksynä SM-hopeaa. Kun siihen lisätään, että uusi pelinjohtaja Kari Kleemola tuntee pesäpallonimisen pelin ja sen lisäksi kaikki Vimpelin pelaajat juuriaan myöten, on vaikea nähdä, mikä suistasi Vimpelin pois miesten Superin terävimmältä huipulta.

Se on sitten korkeampaa ja hienojakoisempaa matematiikkaa, mitkä näistä suurimmista suosikeista menevät loppuotteluun ja kuka niistä juhlii kauden päätteeksi mestaruutta. Vimpeli on joka tapauksessa vuoren varmasti siinä korissa, josta tulevan kauden mestari löytyy.

Joensuun tilanne on selvästi parempi kuin vuosi sitten, jolloin sillä oli joukkueen sisällä ja sen ulkopuolella kaikenlaista turbulenssia ja hakemista.

Nyt kaikki palat ovat paljon selkeämmässä muodossa ja vaikka Joensuu varmasti antaa peliaikaa useammallekin pelaajalle, tietyt perusratkaisut on hakattu kiveen eikä niiden suhteen ole samanlaista huojuntaa kuin viime kaudella.

Toinen iso tekijä pelillinen. En tiedä, mitä Joensuu on talven aikana pelaajille syöttänyt tai mitä he ovat tehneet nopeusharjoittelun kanssa, mutta Fuengirolan peli piirsi kyllä hurjan kuvan siitä, miten nopeassa juoksussa JoMan pelaajat ovat. Konsta Kettunen on likimain uskomattomassa iskussa eivätkä Konsta Piironen, Kasperi Hämäläinen, Justus Niemeläinen ja Samuel Tirkkonen jää juurikaan jälkeen.

Joensuu saa rakennettua kaksi erinomaista kärkeä. Kettusen, Piirosen ja Niko Korhosen muodostama ykköskärki vertautuu täysin Sotkamon parhaisiin kärkiin ja varsinkin Kettunen ja Piironen muodostavat kesällä sen kaliiperin kaksikon, ettei sellaista ole nähty sitten Niko Korhosen  ja Niilo Piiponniemen parhaiden päivien. Sunnuntainakin Joensuun ykköskärki oli selvästi terävämpi kuin Vimpelin kumpikaan kärki.

Sen lisäksi Joensuulla on muutaman vuoden tauon jälkeen kaksi huippuluokan lyöjäjokeria. Toivola on jo tasonsa näyttänyt ja on helppo ennustaa, että Rättö tulee lyömään itsensä tällä kaudella läpi valtakunnan parhaiden lyöjäjokereiden aateliin.

Kun Joensuulla on noin timanttinen ykköskärki ja kaksi huippujokeria, on helppo nähdä, miten se sisäpeliä pyörittää. Siinä ei tarvitse suuria säätöjä tehdä, kunhan vain antaa mennä. Toki Joensuulla – kuten myös Vimpelillä – on hyvä kakkoskärkikin, mutta JoMan otteluiden kuva tulee kesällä olemaan se, että ykköskärki tekee tilanteen ja Toivola ja Rättö alkavat lyödä sen jälkeen miehiä kotipesään.

Myös ulkopelin suhteen Joensuun konsepti on selkeä ja tasokas. Myös Vimpelin paketti on kasassa, kun Mikko Vihriälä palaa vielä kauden 2022 kuntoonsa niin sisällä kuin ulkonakin.