Vimpeli aloitti loppuottelusarjan Sotkamoa vastaan ottamalla Saarikentällä niukan 1-0 (2-2, 2-2, 1-0)-voiton. Pekka, tasainen ottelu, kuten odotit?

Oli, erittäin tasainen. Vaikka urheilussa tulos ratkaisee, sanoisin silti, että Sotkamo oli ottelussa aavistuksen parempi joukkue.

Sotkamo oli paremmin valmistautunut ja sen ulkopelitaktiikka, jossa Jymy sulki vaihtotilanteissa luukut ja jätti Hannes Pekkisen hoitamaan yksin isoa tonttia etumiehenä, sotki selvästi Vimpelin vaihtopelaamista.

Varsinkin avausjaksolla Vimpeli oli hieman ihmeissään. Se meni 2-0-johtoon Samuel Huotarin jokeen sylkäisemästä räpylävirheestä, mutta Sotkamo tuli takaa ja oli lähellä jopa jaksovoittoa.

Toisella jaksolla varsinkin Henri Puputti pääsi paremmin peliin mukaan. Hän löi toisella jaksolla toisen Vimpelin juoksuista ja sen päälle vielä koko ottelun ratkaisseen Supervuoron voittojuoksun.

Molemmilla joukkueilla oli onnistujia ja hieman vaisuimman ottelun pelanneita pelaajia.

Vimpelin ykköskärjen peli tahtoi tukehtua Aleksi Lassilaan. Hänen lyönneillään syntyi kaksi tärkeää tilannetta, joista varsinkin Supervuoron takatilanteen tekeminen oli tärkeä onnistuminen Lassilta. Sisäpelin pelaaminen 50 prosentin tehoilla ei kuitenkaan ollut normaalia Lassilaa.

Vimpelin onneksi sen kakkoskärki Veeti Kortehisto, Mikko Kanala ja Juho Heikkala onnistuivat erinomaisesti. Kaiken kruunuksi Heikkala löi avausjakson molemmat juoksut.

Ulkona hurjimmasta esityksestä vastasi Elmeri Anttila. Täytyy vain ihmetellä, miten ihmeessä hän katkaisi sen yhden läpilyönnin ja heitti vielä liukuvasta liikkeestä. Muutenkin Anttila pelasi vakuuttavan ottelun.

Lauri Vihriälä pelasi myös erinomaisen ottelun ulkona ja lukkari Ville Soinin tolppa pysyi tosi hyvin lautasella.

Vaikka Soini pelasi hyvän ottelun, Sotkamon Elmeri Iivonen vei silti lukkareiden väännön nimiinsä. Iivonen on päässyt erinomaiseen vireeseen ja häneltä on turha odottaa yhtään helppoa syöttöä.

Kalle Kuosmanen, Pekkinen ja Samuel Huotari olivat muut Sotkamon ulkopelin ehdottomat kurkihirret.

He olivat yhdessä Roope Korhosen kanssa myös sisäpelin suurimmat onnistujat.

Iiro Haimi oli valmennusryhmineen tehnyt hyvin etukäteistyöt, mutta yhdessä asiassa Haimi epäonnistui. Hänen olisi ilman muuta pitänyt aistia, että tänään olisi ollut jälleen Roopen päivä. Nyt Haimi antoi liikaa vastuuta Aapo Hiltuselle, mikä johti siihen, että joukkueen kuumin kotiuttaja jäi pari kertaa kuivumaan työttömänä.

Roope löi kolme juoksua viidellä yrityksellä, kun Hiltunen ei onnistunut kertaakaan kahdella kotiutusyrityksellään ja hänen onnistumisprosenttinsa sisällä oli vain 25.

Sarja jatkuu sunnuntaina Sotkamossa. Mikä muuttuu vai muuttuko mikään?

Tärkein muutos on ilman muuta kenttä, joka on täysin erilainen kuin Saarikenttä. Esimerkiksi siitä Samuel Huotarin avausjakson räpylävirheestä ei olisi Hiukassa tullut kuin korkeintaan vaihto.

On kuitenkin vaikea nähdä, että voimasuhteissa tapahtuisi mitään heilahduksia suuntaan tai toiseen. Tänään nähtiin, kuinka pienet marginaalit näiden joukkueiden välillä ovat. Siksi sunnuntaina pallo voi pomppia kumpaan suuntaan tahansa.