Valioliigan sunnuntai-illassa pelataan mestaruustaistelun kannalta iso ottelu. Manchester City saa vieraakseen Liverpoolin, joka on noussut hiljalleen kevään edetessä vain pisteen päähän Pep Guardiolan suojateista. Pelejä on kummallakin kahdeksan jäljellä sunnuntaisen kohtaamisen jälkeen, joten mestaruutta ei vielä sunnuntaina jaeta, mutta Cityn voittaessa on sillä varmantuntuinen etu, sillä Liverpoolin loppuohjelma Valioliigassa on Citya haastavampi.

Vastakkain ovat kiistattomat Valioliigan valtiaat ja kumpikin joukkue on tilastoissa omilla luvuillaan. Joukkueiden välisessä pelaamisessa on kuitenkin selviä eroja.

Liverpool nojaa enemmän fyysiseen suorittamiseen esimerkiksi nopeiden laitapuolustajiensa ja hyökkääjiensä kautta. Se myös etenee usein suoraviivaisemmin kuin City.

Liverpoolin yleisimmät keinot luoda uhkaa ovat juuri nämä edellä mainitsemani keinot. Monipuolisesti liikkuvat ja vahvasti nousevat laitapuolustajat Trent Alexander-Arnold ja Andrew Robertson ovat syöttäneen yhteensä 21 maalia tällä kaudella Valioliigassa. Heidän syöttönsä boksiin ja keskitykset välikaistalta ovat keskeinen osa Liverpoolin hyökkäämistä.

Hyökkäyskolmikko Diego Jota, Sadio Mané ja Mohammed Salah osaavat liikkua hienosti toisiaan täydentäen ja vaihtavat paikkoja sulavasti. Keskushyökkääjänä jo 14 kertaa osunut Jota on vienyt ykköshyökkääjän paikan Roberto Firminolta. Jota on suhteellisen pienestä koostaan huolimatta loistava pääpelaaja ja on tehnyt puolet näistä 14 maalistaan päällä. Tämän on toki mahdollistanut hänen oikea-aikaiset tuplaliikkeensä boksissa.

***

Manchester City pakottaa pelaajiensa hyvän sijoittumisen kautta vastustajan juoksemaan pallon perässä ja puolustamaan matalalta. Tämä on tuttua Guardiolan joukkueista. Se tarkoittaa hiukan yksinkertaistaen, että City joutuu pääasiassa hyökkäämään pieniä tiloja vastaan ja vastaavasti joutuu puolustamaan isoja tiloja. Eli City kohtaa molempiin suuntiin jalkapallon haastavimmat asiat.

Toki tätä ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti. City iskee maaleja myös nopeista hyökkäyksistä ja erikoistilanteista. Myös Liverpool on ollut Cityn tavoin erinomainen erikoistilannejoukkue.  City on hoitanut hyvin myös velvoitteensa alaspäin näissä, sillä sille on tehty vain yksi maali kulma- ja vapaapotkuista.

Guardiola on tällä kaudella saanut hiottua Cityn pelaamista vieläkin monipuolisemmaksi ja peleissä on nähty monenlaisia pelisysteemejä. Pallollisessa pelissä joukkue sopeutuu vastustajan puolustusmuodon mukaan kivuttomasti ja pelaajat tuntuvat sisäistäneen Guardiolan ajatukset täydellisesti. City saa ideologiansa ansiosta jatkuvasti 5-6 pelaajaa vastustajan boksiin ja João Cancelon monipuolinen rooli on ollut kirsikkana kakun päällä tällä kaudella.

***

Tehtyjen ja päästettyjen maalien datassa on pari kiinnostavaa yksityiskohtaa. City on päästänyt 18 maalia Valioliigassa ja Liverpool 20. Päästettyjä maaleja on siis lähes sama määrä.

Liverpool on kuitenkin antanut vastustajille merkittävästi enemmän maaliodotetta. Nämä 20 maalia on päästetty 28.3 xG:llä. Pool on siis kyennyt 8.3 maalin ylisuoritukseen puolustamisessaan.

City on taas päästänyt 18 maaliaan 20 maaliodottamaa vastaan. City on onnistunut puolustamisessaan huomattavasti Liverpoolia paremmin antamalla yli 8 maalia vähemmän maaliodottamaa vastustajille kuin Liverpool. Tämä data antaa ainakin mahdollisuuden sille, että Liverpoolin verkko alkaa heilua useammin jossain vaiheessa.

Hyökkäyssuuntaan City on yleensä dominoinut tehtyjen maalien tilastoja, mutta tällä kaudella Liverpool on iskenyt Cityakin enemmän maaleja. Se on myös iskenyt maalinsa Cityä tehokkaammin ja luonut kauden aikana enemmän maaliodotetta kuin City. Liverpoolin luvut ovat 77 maalia 80 xG:llä, Cityn 70 maalia 75 xG:llä.

***

Ottelussa kiinnostaa kovasti, lähteekö Jürgen Klopp jälleen kerran puolustamaan ylhäältä 4-3-3 muodossa, sillä joukkueella ei ole enää keskikentällä käytössään samanlaisia juoksukoneita kuin aiemmin. Thiago Alcantaran pelatessa keskikentällä, on Liverpoolin käytännössä pakko turvata keskustansa. Alcantara on altis virheliikkeille puolustussuuntaan, eikä hän tällaisessa kolmen keskikenttälinjassa pärjää Citya vastaan. Mikäli Klopp aloittaa kolmikolla Keita–Fabinho–Henderson, saattaisi tämä 4-3-3 toimia, kuten aiemminkin.

Vastaavasti on kiinnostavaa nähdä millaiseen muotoon Guardiola organisoi joukkueensa. Se on ainakin selvää, että Guardiolan on organisoitava vastaiskujen puolustaminen timanttisesti . Alhaalla tulemme näkemään todennäköisesti 3-2 muodon, jossa paine pyritään säilyttämään menetyksistä huolimatta.

Mikäli City sortuu yllättäviin menetyksiin toistuvasti, tulee Liverpool Cityn hyvästä muodosta huolimatta murtautumaan jonkun kerran prässin läpi ja nämä ovat ottelun tuloksen kannalta olennaisia hetkiä.

Cityn hyökkäyspelissä tärkeää on siis saada hyökkäyksiä päätettyä ja mahdolliset pallonmenetykset olisi syytä kärsiä laidoissa ja Liverpoolin päädyssä. Mikäli City sortuu liian vaikeaan pelaamiseen ja väkisin etenemiseen, on joukkue vaikeuksissa.

***

Ja sitten siihen yllätysnostoon – ja yllättävään heikkouteen Liverpoolissa.

Yksi Cityn ase ottelussa on Liverpoolin hyökkäävien laitapuolustajien taakse murtautuminen ja Joel Matipin ympärillä pelaaminen – mutta on olemassa toinenkin iskun paikka.

Jos City pystyy pyörittämään ottelua, ikonisen Virgil van Dijkin ylpeys on silloin koetuksella. Hollantilainen on Liverpoolin puolustuksen kulmakivi ja yksi Valioliigan parhaista toppareista, mutta hänellä on yksi piilevä heikkous – turhautuminen. Ja tuo turhautuminen nousee yleensä pintaan juuri sellaisissa tilanteissa, joissa Liverpool joutuu vastustajan pyöritykseen, eikä Liverpool pääse pelaamaan omaa peliään ja omilla vahvuuksilla.

Jos City saa van Dijkin sunnuntaina turhautumaan, silloin ottelussa saatetaan nähdä rumatkin lukematkin Cityn hyväksi.

Kyseessä on joka tapauksessa todellinen herkkupala – niin pelillisesti, taktisesti kuin tuloksenkin kannalta.