Yksi murskavoitto ei laukaise Vimpelin tuskaa, mutta tältä sen hampaat näyttävät hurjimmillaan

Janne Mäkelä on alkukaudella Vimpelin kotiutusosaston varmin velho.

Pesäpallo

Yksi murskavoitto ei laukaise Vimpelin tuskaa, mutta tältä sen hampaat näyttävät hurjimmillaan

Vimpeli murskasi Pattijoen, mutta sen haasteet eivät yhteen voittoon lopu, varoittaa Pekka Arffman.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 27.5.2025 | KUVAT All Over Press

Vimpelin löi 20 juoksua Pattijoen ulkokentästä Vedon otettua 2-0 (11-2. 9-2) -voiton kotoisella Saarikentällä tiistaina. Pekka, joko Vimpelin kriisinuhka on väistynyt?

Kysymys oli tiistaina tietenkin vain yhdestä ottelusta ja vielä varsin siipirikkoisesta Pattijoesta, mutta jos Vimpelin sisäpeli on tällaista railakasta vimpeliläistä tykitystä ja ulkopeli pitää näinkin hyvin, eihän tässä mitään hätää ole.

Avainkysymys on nyt se, mitä tapahtuu tulevissa otteluissa. Tiistaina nähtiin, mitä Vimpeli on parhaimmillaan – olkoonkin, että Pattijoki ei ollut mikään täydellinen mittari Vimpelille.

Alkukausi on sen sijaan näyttänyt, mitä tapahtuu, jos Vimpeli ei ole parhaimmillaan. Alkukaudella etenkin Vimpelin vahvin ase, sisäpeli, ja siinä etenkin kotiutuspeli oli kaukana siltä tasolta, mitä Vimpeliltä voidaan odottaa.

Vimpelissä alkoivat jo hermot kiristyä, kun peli ei meinannut millään aueta ja hätäisimmät alkoivat vaatia jopa vaihdoksia pelinjohdossa.

Tiistainen voitto ja vielä tällaisen esityksen jälkeen helpottaa valtavasti joukkueen ja ennen kaikkea pelinjohtaja Jussi Parvin ja pelaajista varsinkin lyöjäjokeri Jukka-Pekka Vainionpään paineita.

Vimpeli on kuitenkin edelleen liukkaalla pinnalla, sillä se kohtaa seuraavissa kolmessa ottelussaan kotikentällä Kempeleen sekä vieraissa vahvasti kautensa pelillisesti aloittaneen Kiteen ja sarjakärki Joensuun.

Näissä otteluissa pöydällä ovat isot panokset. Tiistainen voitto osoitti, millainen potentiaali Vimpelillä on, mutta nyt kysytään, saako se siirryttyä samanlaisen peli-ilmeensä myös tuleviin otteluihin.

Vimpeli kokoonpano oli alkukauden otteluissa odotettu, mutta tiistaina pakkaa oli sekoitettu?

Oli ja isolla kädellä.

Itse asiassa illan ehdoton tähti oli Atte Korehisto, joka pelasi tiistaina ensimmäisen kerran numero hihassaan kärkimiehenä.

Kortehisto pelasi sisällä hurjan kärkimiespelin. Hän meni seitsemällä yrityksellä kuudesti kentälle, löi tyhjään kenttää kunnarin ja hänen kokonaisonnistumisprosenttinsa oli 90 prosenttia. Sen lisäksi hän pelasi kolmosvahtina hyytävän varman ottelun.

Kortehisto on varmasti yksi Superin nopeimpia etenijöitä ja jos hän pelaa näin varmasti myös ulkona, kukaan ei olisi yllättynyt, jos Kortehisto murtautuisi pysyvästi Vimpelin pelaavaan kokoonpanoon. Korthehisto on ilman muuta yksi alkukauden sensaatioita koko sarjassa.

Myös hänen veljensä Veeti oli tiistaina ensimmäisen kerran avauksessa ja hänkin pelasi hyvän pelin niin sisällä kuin ulkona.

Kun loukkaantuneena tiistaina sivussa ollut Mikko Kanala palaa kehiin, Parvilla riittää oikeasti miettimistä, miten hän joukkueen rakentaa ja roolittaa.

Jukka-Pekka Vainionpää onnistui tiistaina ensimmäinen kerran tällä kaudella. Säänkö ansiosta?

Sää on varmasti iso tekijä. Kylmällä ilmalla pallo ei kulje samalla tavalla kuin lämpöisillä keleillä, mikä syö myös pelaajien pelifiilistä. Ei oikein uskota omaan lyöntiin ja sen tehoon.

Vainionpää löi Pattijoen kentästä kaikkiaan kahdeksan juoksua, mutta ne tulivat kolmella lyönnit. Lyönnit olivat todella hyviä. Pallo osui keskelle mailaa ja kun Vimpelissä pallo menee takaa läpi, se on sitten menoa.

Vainionpäähän pätee kuitenkin sama laki kuin koko Vimpeliin. Yksi loistava peli ei ratkaise vielä mitään, lyönnin on osuttava risuun myös jatkossakin.

Toinen lyöjäjokeri Janne Mäkelä – joka pelannut Hyvinkäällä sunnuntaina – on ollut alkukaudella paljon varmempi kuin Vainionpää. Myös Mäkelä pelasi tiistaina loisto-ottelun ja oli Atte Kortehiston lisäksi ottelun toinen suuri onnistuja, kuten myös Vimpelin palkintoraati näki asian.

Mäkelä löi kaikki viisi juoksua yksittäisillä lyönneillä ja niistä kaksi tuli tärkeisiin paikkoihin jaksojen alkuvuoroihin. Tämä on juuri tyypillistä Mäkelää. Nostetaan päätä silloin, kun sitä pitää nostaa.