Vimpelin Veto on maailman erikoisin pesäpalloseura ja siksi sen mitalisade jatkuu
Vimpelin Veto on voittanut 12 edellisen kauden aikana 11 mitalia ja tehnyt onnistuneen nuorennusleikkauksen. Se vaatii ainutlaatuista osaamista.
Vimpelin Veto: Seura-analyysi
Tausta
Vimpelin Veto kirjoittaa tarinaa, jossa ei pitäisi olla mitään järkeä. Vajaan 2900 asukkaan kunta elättää vuodesta toiseen yhtä pesäpallokartan suurimmista ja menestyvimmistä seuroista.
Monet sanovat, että kysymys ei ole Vimpelistä, vaan Vimpelistä, Halsuasta ja Vetelistä. Niistä kolmesta kunnastahan käytännössä koko nykyinen joukkue on tullut lukuun ottamatta Jere Saukkoa ja Veli-Pekka Yli-Hirvelää. On toki, mutta vaikka Vimpelin, Halsuan ja Vetelin asukasluvut lasketaan yhteen, päästään vasta 7000 asukkaaseen. Niin pieniä pisteitä kartalla ei pidetä Helsingissä edes kaupunginosina.
Mutta Vimpelin tarinassa on silti ainutlaatuinen järki. Se kumpuaa siitä, että koko seutukunta hengittää pesäpalloa. Pelaajat, pelinjohtajat, katsojat ja paikalliset yrittäjät.
Vimpeli nousi Superpesikseen syksyllä 2003 ja alkoi rakentaa uuden tulemisensa pohjia ostomiehillä. Ostokiima huipentui syksyn 2008 ja 2009 siirtomarkkinoilla, kun paikalliset yrittäjät Esa Rannilan johdolla lisäsivät panostustaan Vimpeliin ja Vedon haaviin tarttuivat ensin Henri Puputti, Jere Dahlström ja Antti Kuusisto ja vuotta myöhemmin Sami Haapakoski. Puputti, Dahlström, Kuusisto ja Haapakoski eivät olleet vain huippuhyviä pelaajia. He olivat myös huippukalliita pelaajia.
Hurjat sijoitukset toivat myös hurjan tuloksen. Vimpeli on voittanut viimeisen 12 kauden aikana 11 mitalia – kolme Suomen mestaruutta, viisi hopeaa ja kolme pronssia.
Nykytilanne
Vimpelin nykytilanne on erilainen kuin 2010-luvun menestysvuosina. Paikalliset yrittäjät ovat edelleen tukemassa Vetoa, mutta kymmenen vuoden takaiset kulutusjuhlat ovat historiaa, eikä joukkuetta ei ole vuorattu täyteen nimikuuluilla ostomiehillä.
Tilalla on sen sijaan kolmen ihmekunnan omia pelaajia. Eikä mitä tahansa pelaajia. Vedon mylly on jauhanut Kari Kleemolan kaltaisten näkymättömien kultasormien avulla Saarikentälle nuoria suurlupauksia ja kokeneempia seutukunnan omia kasvatteja täynnä olevan joukkueen, joka on uuden pelinjohtajan, Tomi Niskasen, ohjissa tulevalla kaudella suurin ennakkosuosikki runkosarjan voittajaksi. Se on kova temppu ja kertoo, kuinka hyvin Vimpeli on onnistunut nuorennusleikkauksessaan.
Vimpeli on myös organisaatioltaan erikoinen pesäpalloseura. Se ei ole yhden vahvan miehen tai yhden vahvan naisen seura, eikä sillä ole taustalla mitään harmaatukkaista mesenaattia. Vimpeli Veto on yleisseura, jossa pesäpallo on virallisesti vain yksi jaosto. Varmasti monessa muussakin miesten Superin seurassa on demokratian kaikuja, mutta Vimpelissä demokratia on viety pitkälle ja se oikeasti myös toimii.
Tulevaisuus
Vimpelin toimintamalli on tällä hetkellä sellainen, että sen talous on tasapainossa. Pelaajille toki maksetaan, mutta ei sellaisia summia kuin suurimmille tähdille aikaisemmin tai muissa kärkiseuroissa.
Siksi Vimpelillä on erinomaisen näkymän päällä yksi iso uhkakuva: Mitä tapahtuu, kun Tampere, Kouvola, Joensuu tai jopa Sotkamo alkavat houkutella Mikko Kanalan, Perttu Ruuskan, Elmeri Anttilan tai Olli Heikkalan kaltaisia Vimpelin suurimpia tähtipelaajia ja lyövät heidän eteensä eri luokan summia, joita he Vimpelissä saavat?
Uhkaava kysymys, mutta ei välttämättä maailmanlopun kysymys. Vaikka Vimpelin ja sen ympäristökuntien väkiluku ei päätä huimaa ja kirkkaat valot ovat harvassa, Vimpeli pystyy tarjoamaan toisenlaista elämänlaatua. Seutukunnalta löytyy myös vahvoja teollisuusyrityksiä ja muuta liiketoimintaa sen verran, että jos pelaaja haluaa pelata Vimpelissä, hän saa työpaikan ja pelaamisesta maksettavien palkkioiden päälle rakennettua taloudellisesti sellaisen paketin, että sillä kyllä pärjää.
Ja sen päälle tulee se näkymä, mikä Vimpelillä on edessään. Joukkueen ikärakenne on niin nuori, että jos Vimpeli saa pidettyä joukkueen kasassa, se voi jatkaa hurjaa mitalisadeputkeaan myös seuraavat 12 kautta. Kaiken lisäksi Vimpelin ja seutukunnan juniorimylly jatkaa edelleen laadukasta jauhamistaan.
Ja kyllähän se nähtiin viime kesänä jo Mikko Kanalan ja Olli Heikkalan kohdalla, ettei Vimpelistä noin vain parhaita pelaajia kiskota. Siksi Vimpelillä on edelleen mahdollisuutensa ja paikkansa pesäpallon huipulla.
Lue myös: Joensuun Maila sai maistaa omaa myrkkyään, mutta se ei suurinta ja kauneinta hetkauta