Olli Määttä on oiva valinta Leijoniin, mutta häntä voi hädin tuskin sanoa NHL-vahvistukseksi
Olli Määttä on Leijonien toinen NHL-vahvistus MM-kisoissa. Mutta onko hän sen kummempi jääkiekkoilija kuin KHL-vahvistus Ville Pokka?
@JuusoKokkonen
Olli Määttä
Kuka
Olli Määttä ryntäsi ryminällä NHL:ään kaudella 2013–14. 29 tehopistettä tulokaspuolustajalle, 19-vuotiaalle sellaiselle, oli komea luku. Siihen perään pari Stanley Cupia – nuori mies sai lentävän lähdön uralleen.
Määttä on joutunut toteamaan NHL:n pelillisen muutoksen. Hänen profiilinsa on muuttunut. Määtästä ei ole tullut ”franchise”-tason ykköspuolustajaa, kuten rohkeimmissa arvioissa uskallettiin toivoa uran alussa.
Tällä kaudella Määttä pelasi NHL:n pohjamudissa Los Angeles Kingsissä 41 ottelua. Jukka Jalonen valitsi Määtän Leijonien MM-kisajoukkueeseen. Määttä on pelannut miesten maajoukkueessa aiemmin World Cupissa 2016 ja olympialaisissa 2014.
Vahvuudet
Määttä on monen ominaisuutensa pohjalta varsin looginen ja oiva valinta Jaloselta MM-kisajoukkueeseen.
Määttä on hyvin peliä lukeva puolustaja, jonka vahvuuksiin kuuluvat puolustuspelitaidot. Määttä sijoittuu puolustaessa jämäkästi ja priorisoi maalinedustaa. Mailapuolustaminen on täsmällistä ja aktiivista: Määttä kykenee blokkaamaan laukaisulinjoja, peittämään syöttöjä ja siten katkaisemaan hyökkäyksiä.
Leijonissa hän asettunee alivoimapelaajaksi ja pelaajaksi, joka on jäällä puolustuspään aloituksissa. Määtän rutiini puolustaa omalla alueella on arvokas palanen Leijonille, jonka pelaaminen perustuu ennen muuta oman maalin suojeluun ja maalinestopelaamiseen.
Heikkoudet
Määtän perustavanlaatuisin heikkous on luistelu ja etenkin tietyt nyanssit siinä.
Kuvaavia ovat tilanteet, kun joukkue menettää hyökkäysalueella kiekon ja Määtän pitäisi puolustaa transition jälkeen isoa tilaa selustassa. Hänen pitäisi nopearytmisellä ristiaskelluksella pudottaa korkeutta tai kääntyä nopeasti, jotta hän selän taakse ei päästä murtautumaan.
Näissä asioissa Määtällä on vaikeuksia. Hän kääntyy hitaasti, ja hänen lähdöstään puuttuu tarvittavaa frekvenssiä. Uransa alussa nämä asiat eivät olleet merkittävä ongelma, mutta NHL-pelin vaatimustaso nimenomaan luisteluosaamisen näkökulmasta on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut.
Myös omalla alueella suunnanmuutoksissa on haasteita. Jos Määttä antaa kulmassa kiekolliselle paineen, ja sen jälkeen hänen pelitilanneroolinsa vaihtuu kiekollista puolustavasta kiekotonta puolustavaksi ja hänen tulisi palata nopeasti puolustamaan maalinedustaa, hän myöhästyy, koska ei pääse riittävän nopeasti kulmasta irti.
Tulevaisuus
Raa’assa NHL-pelin intensiteetissä nämä luisteluun liittyvät ongelmat pomppaavat yhä raaemmin esiin. Määttä kykenee paikkaamaan toki, ainakin vielä, näitä fiksulla sijoittumisellaan ja keskittymällä hoitamaan maalinteon estämisen nyanssit vahvasti.
NHL:ssä Määtästä on muotoutunut ajan mittaan yhä vahvemmin puolustava puolustaja. Tällä kaudella NHL:ssä hän ei tehnyt ainuttakaan maalia. Peliajat NHL:ssä ovat tippuneet 16 minuutin tasolle oltuaan uran alussa jopa 20 minuutin luokkaa ottelua kohden. Hän on kolmannen puolustajaparin pelaaja NHL:ssä. Ja organisaatiot hupenevat, joihin Määtän kaltainen pelaaja mahtuisi. Olisi vaikea nähdä, että NHL:n pelinopeimmat joukkueet Colorado Avalanche tai Carolina Hurricanes hankkisivat Määtän kaltaista pelaajaa takalinjoilleen.
Määttä on kelpo pelaaja, ja hyvä pelaaja nimenomaan Jalosen Leijoniin, mutta on väistämättä kysyttävä, onko hän sen kummempi pelaaja kuin KHL:n huippuseurassa avainpuolustajana pelannut Ville Pokka?
KHL:n kärjestä ei ole pitkä matka, jos sellaista ollenkaan, NHL:n kolmospariin. Sen tulevat MM-kisat osoittanee. Ja siksi ei olisi kovin yllättävää, jos Määttä löytäisi tiensä muutaman vuoden sisään nimenomaan KHL:stä.
Lintu vai kala?