Ida Hulkko ja Eetu Kallioinen ovat kiinni sensaatiossa, mutta matka on vielä pitkä
Ida Hulkko ja Eetu Kallioinen ovat maanantain suomalaisnimet Tokiossa. Tarjottimella myös vastaus siihen, miksi kaksinkertainen olympiavoittaja marssi metsässä housut kintuissa ja kädet ylhäällä.
Maanantai 26.7.: Kaukana vai lähellä?
Maanantaina on huikea suomalaispäivä, sillä skeet-ampuja Eetu Kallioinen on mukana mitali- ja jopa kultamitalitaistelussa ja Ida Hulkko ui uudella upealla Suomen ennätyksellä 100 metrin rintauinnin välieriin. ElmoTV arvioi, onko Kallioisen ja Hulkon mitalit kaukana vai lähellä
Ida Hulkko
Onko mitali kaukana vai lähellä?
On se vielä kaukana. Ida Hulkko ui 100 metrin rintauinnissa upeasti välieriin uudella Suomen ennätys -ajalla 1.06,19, jolla hän paransi SE:tä peräti 0,54 sekunnilla. Suomen ennätyksen huima parannus ja välieräpaikka ovat kovia saavutuksia, mutta nyt kannattaa olla realistinen. Jo finaalipaikka vaatii Hulkolta samanlaista onnistumista kuin SE-uinti – mutta finaalipaikka on kuitenkin suomalaisen ulottuvilla. Riossa finaaliin pääsi ajalla 1.06,73 ja kaksissa edellisissä MM-kisoissa ajoilla 1.06,81 ja 1.06,97
Mitaliin on sen sijaan pitkä matka. Alkuerien nopein oli Etelä-Afrikan Tatjana Schoenmaker uudella olympiaennätysajalla 1.04,82. Alkuerien toiseksi nopein uimari, USA:n Lydia Jacoby, ui ajan 1.05.52 ja kolmanneksi nopein, USA:n Lilly King, ajan 1.05.55.
Riossa mitali irtosi ajalla 1.05,60 ja vuoden 2017 MM-kisoissa mitali vaati vieläkin kovempaa aikaa, 1.05,05. Vuoden 2019 MM-kisoissa mitali irtosi sen sijaan ajalla – 1.06,36 –, joka mahtuisi myös Hulkon sektoriin.
Mutta: Nyt kaikki viittaa siihen, että mitali vaatisi Hulkolta toista hurjaa tulosparannusta – eikä sekään vielä riittäisi. Mutta kävipä 100 metrin rintauinnissa miten tahansa, Ida Hulkko on jo nyt yksi Tokion suomalaisnimistä.
100 metrin rintauinnin välierät uidaan sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä kello 4.50. Uintilähetykset näyttää TV5.
Eetu Kallioinen
Onko mitali kaukana vai lähellä?
Turha mennä asioiden edelle, sillä skeetissä on kysymys todellisuudessa kahdesta eri kisasta: ensin ratkaistaan se, ketkä kuusi ampujaa pääsevät karsintakilpailun jälkeen finaaliin. Sen jälkeen tulokset nollataan ja homma alkaa alusta – kuitenkin siten, että finaalikierroksilla tasapisteissä olevien ampujien paremmuus ratkaistaan karsintakisan tulosten perusteella lukuun ottamatta viimeistä kierrosta, jossa ratkaistaan kultamitalin kohtalo.
Eetu Kallioinen on loistavissa asemissa skeetissa ennen toista ja ratkaisevaa kisapäivää. Kuva: Samuel Savolainen
Kallioinen on ensimmäisten 75 kiekon jälkeen jaetulla kuudennella sijalla. Hän on yksi pummi. Sunnuntain ammuntojen jälkeen vain Ranskan Eric Delaunay ja USA:n Vincent Hancock ovat ampuneet hajalle kaikki 75 kiekkoa. Yhdellä ohilaukauksella sunnuntaina selvitti viisi ampujaa. Heidän keskinäisen järjestyksen määrää edellisten kierrosten tulokset. Kun Kallioinen teki pumminsa päivän viimeisellä kierroksella, hän jakaa kuudennen sijan yhdessä Kuwaitin Abdullah Alrashidin kanssa, joka ampui myös kolmannella kierroksella tuloksen 24.
Eri kisoja on vaikea verrata toisiinsa, sillä olosuhteet ovat jokaisena kisapäivänä erilaiset. Lontoossa 2012 kuuden ampujaan finaaliin riitti tulos 120 ja Riossa neljä vuotta sitten 121. Nyt tilanne on sen verran tiukempi, että Kallioinen kestää todennäköisesti yhden pummin viimeisessä 50 laukauksessaan, mutta ei kahta.
Finaalipaikka on Kallioiselle nyt realistinen, mutta ammunta on herkkä laji ja marginaalit olemattomia. Siksi ei kannata vielä panna kahveja keittimiin. Kahdella viimeisellä 25 laukauksen kierroksella voi tapahtua vielä paljon, varsinkin, jos olosuhteet muuttuvat hankaliksi. 40 kilometrin päässä Tokiosta sijaitsevaan Asakan ampumakeskukseen ennustettu kuumaa (31-33 astetta), mutta kohtalaisen tuulista säätä. Tokioon ennustetun sateen pitäisi alkaa kuitenkin vasta noin tunti finaalin jälkeen.
Entä kultamitali?
Jos Kallioinen selviytyy finaaliin, silloin kaikki on mahdollista. Kallioiselle on hyvät kilpailuhermot ja hän on ollut erittäin tasainen kilpailija. Kallioisen ennätys on 124/125, jonka hän ampui jo vuona 2015. Todennäköisesti Kallioisen olisi sivuttava jopa ennätystään, jos hän aikoisi päästä ampumaan kultamitalista. Mutta kuten sanottu: ensin on päästävä finaaliin ja muusta voidaan puhua vasta sen jälkeen.
Finaalissa ammutaan yhteensä 60 laukausta – tosin eivät kaikki. Ensin ammutaan kaksi kierrosta, jonka jälkeen heikoin ampuja putoaa kisasta. Sen jälkeen jokaisen kierroksen päätteeksi putoaa yksi ampuja. Viimeisen kierroksen jälkeen johdossa oleva ampuja voittaa olympiakultaa ja kakkonen olympiahopeaa.
Jos tilanne on kyseisten kierrosten jälkeen tasan, sijat 3-6 määräytyvät karsinakierroksen tulosten perusteella. Olympiavoiton kohtalo ratkaistaan sen sijaan uusinnassa, kuten Marko Kemppaisen voittaessa olympiahopeaa Ateenassa 2004. Kemppainen hävisi silloin uusinnassa Andrea Benellille 4–5.
Skeetin neljäs karsintakierros alkaa sunnuntaina ja maanantain välisenä yönä kello 4.00 ja finaali kello 9.50. Finaalin näyttää suorana TV2.
Suomalaiset: Purjehtijat loistivat
Kaarle Tapper on sunnuntain jälkeen kokonaiskisassa kakkosena laser-luokassa.
Ida Hulkon ja Eetu Kallioisen lisäksi maanantaina on tulessa myös viisi suomalaista. Lari Pesonen jatkaa Kallioisen kanssa skeet-radalla, mutta hänen haaveensa finaalipaikasta murenivat sunnuntaina. Suomalaispurjehtijat Kaarle Tapper ja Tuula Tenkanen aloittivat oman urakkansa upeasti. Tapper on sunnuntain jälkeen laserissa toisena ja Tenkan laser radialissa neljäntenä. Tuuli Petäjä-Siren on sunnuntain jälkeen RS:X-luokan kokonaiskilvassa 14:s.
Sulkapalloilija Kalle Koljonen kohtaa maanantaina Itävallan Luka Wraberin, jonka voittamiseen Koljoselle pitäisi olla kaikki mahdollisuudet.
Historia: Tähdet kertoivat kaikkien aikojen suomalaisampujalle
Suomen kaikkien menestyneimmän ampujan, Pentti Linnosvuon (1933–2010), elämässä riitti värikkäitä käänteitä. Linnosvuo on tuonut Suomen voittamista neljästä olympiakullasta kaksi: ensin hän voitti vapaapistoolissa olympiakultaa Melbournessa 1956 ja kahdeksan vuotta myöhemmin olympiapistoolissa Tokiossa 1964.
Tokion kisat olivat muutenkin suomalaisampujen kannalta kaikkien aikojen olympiakisat, sillä Väinö Markkanen voitti samoissa kisoissa olympiakultaa vapaapistoolissa.
Pentti Linnosvuo (vas.) ja Väinö Markkanen toivat Tokion vuoden 1964 olympialaisista kaksi kultamitalia.. Kuva: Lehtikuva / valokuvaajat / Suomen Metsästysmuseo
Lisäksi Linnosvuo voitti urallaan olympiahopeaa Roomassa 1960 olympiapistoolissa. Uransa ainoan maailmanmestaruuden hän voitti Caracasissa 1954 Venezuela-pistoolin joukkuekisassa. Linnosvuo osallistui kaikkiaan viisiin olympiakisoihin 1952–1968. Münchenin kisakoneesta 1972 hänet pudotettiin äänestyksen jälkeen.
Linnosvuo oli nuoruudessaan monilahjakkuus. Hän pelasi jääkiekkoa HJK:ssa, jalkapalloa Viipurin Susissa ja koripalloa Eiran Kisa-Veikoissa, kunnes ammunta imaisi nuoren miehen.
Linnosvuo joutui elämänsä aikana katsomaan aseen piippua myös toisesta suunnasta, vaikka hän ei ollutkaan sodassa.
Sotien aikana kyseenalaista mainetta saanut everstiluutnantti Sven Oskar Lindgren törmäsi vuonna 1959 maatilansa mailla Pernajassa Linnosvuohon ja tämän seurueeseen. Lindgren marssitti seuruetta haulikolla uhaten kädet ylhäällä ja housut kintuissa, ja syytti näitä salametsästyksestä. Lopulta Lindgren sai itse syytteen laittomasta uhkailusta ja tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Samainen Lindgren ampui jatkosodassa Ilomantsin taistelujen yhteydessä elokuussa 1944 sotamies Eemil Hytin. Lindgren joutui sotaoikeuteen, mutta selvisi ampumisesta ilman tuomiota.
Lindgreniä pidettiin myös vuonna 1962 valmistuneen Tähdet kertovat komisario Palmu -elokuvassa Helge Heralan esittämän sotahullun majurin, Carl Gustaf Vadenblickin, esikuvana.
Tilastopala: Nuoren voiman liitto
12-vuotias Kokona Hiraki on yksi kultamitalisuosikki Tokiossa.
Tokiossa rullalautailuun osallistuvilla Japanin Kokona Hirakilla ja Ison-Britannian Sky Brownilla on mahdollisuus tehdä historiaa ja voittaa olympiakulta kaikkien aikojen nuorimpana urheilijana. Brown täytti heinäkuun 12. päivä 13 vuotta ja Hiraki täyttää 13 vuotta 26. elokuuta. Molemmat ovat omissa lajeissaan ennakkosuosikkeja.
Tällä hetkellä historian nuorin olympiavoittaja virallisesti on saksalainen uimahyppääjä Marjorie Gestring, joka voitti ponnahduslautahyppyjen olympiakultaa Berliinissä 1936. Gestringin ennätys on tosin kyseenalaistettu, sillä Pariisin olympialaisissa 1900 miesten perämiehellisen kaksikon kultaa voittaneen Alankomaiden joukkueen perämiehenä toimi nuori poika, jonka on arveltu olleen 10-vuotiaan. Pojan henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedetä, eikä ennätystä ole voitu näitä vahvistaa.
Olympiahistorian nuorin mitalisti on sen sijaan todennetusti 10-vuotias. Kreikkalainen Dimitrios Loundras oli 10 vuoden ja 218 päivän ikäinen, kun hän voitti olympiapronssia nojapuiden joukkuekilpailussa Ateenan kisoissa 1896.
