Lähtötilanne

Vimpeli voitti kaksi peräkkäistä Suomen mestaruutta vuosina 2016 ja 2017. Sen jälkeen se on ollut joka kausi runkosarjassa kolmen parhaan joukossa ja voittanut neljän kauden aikana kolme pronssia. Viime kaudellakin Vimpeli taisteli Mansen kanssa runkosarjan voitosta viimeiselle kierrokselle asti ja voitti pronssia taivuttuaan välieriässä Kouvolalle 1–3. On oltu siis lähellä, muttei päästy juhlimaan mestaruutta tai pelaamaan loppuottelussa kertaakaan syksyn 2017 jälkeen.

Tähän kauteen Vimpeli lähtee samanlaisesta asetelmasta. Sen potentiaali riittää jopa loppuotteluun ja Suomen mestaruuteen, mutta se pitää pystyä kaivamaan silloin, kun sen hetki on – syksyllä. Sillä silloin ja vain silloin mitataan Vimpelin tämän kauden onnistuminen.

Muutokset

Vimpeli menetti viime kauden joukkueesta yhden viime vuosien tähtipelaajistaan, Manseen siirtyneen Perttu Ruuskan. Teemu Isokedosta ja Veli-Pekka Yli-Hirvelästä Vimpeli luopui tehdäkseen tilaa omille junioreilleen.

Vimpelin ehdoton tähtihankinta täksi kaudeksi on viisinkertainen lyöjäkuningas Jukka-Pekka Vainionpää, joka liikahti viimeinkin Seinäjoelta. Ruuskan korvaajaksi lukkariksi hankittiin Siilinjärven pitkäaikainen lukkari Teemu Kinnunen.

Kausi 2022

Vimpelin halli- ja harjoitusottelut ovat sujuneet alavireisesti, mutta siihen on ollut looginen syy. Korona on koetellut Vimpeliä talven ja kevään aikana kovalla kädellä, eikä se saa välttämättä kaikkia pelaajiaan kehiin edes kauden alkaessa.

Siksi Vimpeli ei ole näyttänyt vielä todellisia kasvojaan eikä edes sitä, miten pelinjohtaja Tomi Niskanen aikoo miehistöään peluuttaa. Muutenkin tilanne tulee elämään, sillä Niskanen voi rakentaa etukentän, linjan ja takakentän periaatteessa jopa 5-6 eri tavalla ilman, että taso juurikaan laskisi.

Vimpeli on tunnettu hurjista juoksumääristään, eikä viime vuosi ollut poikkeus. Se löi runkosarjassa eniten juoksuja – 313 juoksua 28 ottelussa –, joskin ottelukohtainen keskiarvo oli yhden ottelun vähemmän pelanneella Mansella 0,04 juoksua parempi. Sen lisäksi Vimpeli antoi vähiten juoksua. Sen ulkokentästä lyötiin keskimäärin 4,92 juoksua ottelua, kun toiseksi vähiten juoksuja antaneen Mansen keskiarvo oli 5,11 juoksua.

Lukemat kertovat erinomaisesta balanssista Vimpelin sisä- ja ulkopelin suhteen, eikä tuon balanssin pitäisi juurikaan tällä kaudella muuttua.

Syksyn ja talven aikana on puhuttu paljon lukkari Teemu Kinnusesta. On totta, ettei hän ole Superin lukkarieliittiä, mutta Kinnunen on kokenut ja taktisesti vahva lukkari, jolla on hyvä tolppa. Tasollisesti hän on samaa kaliiperia kuin Perttu Ruuska viime kaudella.

Oleellista Vimpelin kannalta on kuitenkin se, ettei vimpeliläisessä ajattelussa lukkarin rooli ole yhtä keskeinen kuin monessa muussa seurassa. Vimpeli voitti 2010-luvulla kolme Suomen mestaruutta ilman, että sillä olisi ollut kertaakaan ehdoton kärkitason lukkaria.

Etukentälle Vimpelillä on kaikkien pelaajien ollessa terveenä kolme hyvää vaihtoehtoa, Matias Rinta-aho, Aleksi Lassila ja Olli Heikkala. On mielenkiintoista nähdä, miten Niskanen lopulta rakentaa etukenttänsä, mutta todennäköisin ratkaisu on siirtää Heikkala kolmikosta polttolinjaan. Olipa ratkaisu mikä tahansa, Vimpelin etukenttä on joka tapauksessa vahva.

Linjassa on myös useampia vaihtoehtoja, mutta yksi ratkaisu on laittaa linjaan Severi Lassila, Mikko Kanala sekä Heikkalan veljekset, Olli ja Juho. Lassila pelaa kaikissa skenaarioissa etulukijaa ja syvintä pussia, mutta muuten linjan roolitus voi vaihdella. Linjakin on vahvaa tekoa.

Vimpelissä on pohdittu Kanalan siirtämistä myös takakentälle, mutta todennäköisesti Elmeri Anttilan kopparipariksi tulee lupaava Mikko Vihriälä. Anttila on kypsynyt hyväksi hakevaksi ja heittäväksi koppariksi ja Vihriälä pystyy ottamaan kakkoskopparin tontin helposti haltuunsa.

Vimpelin ryhmässä on 14-15 pelaajaa, joten siitä löytyy myös syvyyttä, mitä Vimpeli todennäköisesti varsinkin kauden alussa tarvitsee. Kanala tai Miska Mortensen ovat vaihtoehtoja taakse. Linjaan vahvin paikkaajaehdokas on Lauri Vihriälä. Myös Ville Takala ja Kortehiston veljekset ovat tarvittaessa vaihtoehtoja linjaan.

Sisällä ainoa avoin taktinen kysymys on ykköskärjen pituus. Vimpelillä on Superin kovin lyöjäjokerikaksikko, J-P Vainionpää ja Janne Mäkelä, minkä lisäksi Rinta-aho ja Anttila ovat molemmat kotiutusvoimaisia pelaajia. Hurjan kotiutuspotentiaalin hyödyntäminen edellyttää sitä, että Vimpeli tekee tilanteita ja siksi todennäköisin ja toimivin ratkaisu on pelata pidemmällä kärjellä.

Pidemmän kärjen mallissa Olli Heikkala on ykkönen, Lassila ja Kanala kakkonen ja kolmonen, Anttila nelosena saranapelaaja ja Rinta-aho viitosena. Lyhyemmässä kärjessä Lassila pelaisi kakkoskärjessä.

Heikkala on erinomainen kärki ja Lassila ja Kanala vahvoja vaihtajia ja hyviä etenijöitä. Lisäksi varsinkin Kanala on vaihtotilanteissa vaarallinen läpilyöjä. Anttila on hyvä vaihtaja ja kotiuttaja ja yllättävän hyvä etenijä, ja hänkin voi silpaista pallon jo vaihtotilanteissa läpi.

Rinta-aho löi viime kaudella runkosarjassa eniten juoksuja numeroilla lyövistä pelaajista – 62. Vainionpään ja Mäkelän vahvuutta ja vaarallisuutta lyöjäjokereina tuskin tarvitsee toistaa.

Vimpeli saa myös kohtalaisen hyvän kakkoskärjen. Mikko Vihriälä on kakkoskärjen veturi ja Juho Heikkala paras vaihtaja. Lassila ja Kinnunen eivät välttämättä ole sisäpelissä omimmillaan, mutta kyllä heiltäkin sisäpeliosaamista löytyy.

Vainionpää ja Mäkelä vievät automaattisesti kaksi jokeripaikkaa ja kolmannen paikan ottanee Jere Saukko, vaikka nuorista haastajista voisikin löytyä hyviä vaihtoehtoja virhealttiille Saukolle.

Tomi Niskasen tärkein tehtävä kauden aikana on löytää Vimpelille paras koostumus ja kehittää joukkueen peliä sellaiseksi, että kun tosipelit syksyllä alkavat, Vimpeli on silloin parhaimmillaan. Kokoonpanon eläminen on poissaolojen takia väistämätöntä ja erilaiset kokeilut ymmärrettäviä, mutta jossain vaiheessa pelitapa ja pelaamisen identiteetti pitää hakata kiveen, jotta syksyllä ei tarvitse enää arpoa, millä roolituksella pitäisi pelata. Sisäpelin ratkaisupaikat on saatava osumaan niille pelaajille, joille niiden pitääkin osua.

Arvio

Vimpeli on yksi kauden mielenkiintoisimmista joukkueista. Sen potentiaali riittää parhaimmillaan runkosarjan voittoon ja kaiken mennessä syksyllä nappiin jopa Suomen mestaruuteen, mutta vaihteluväli on suuri. Jos kausi lähtee syystä tai toisesta luisuun, Vimpeli voi jäädä runkosarjassa viidenneksi. Suurin mestarisuosikki Vimpeli ei ole, mutta Manse ja Kouvola saavat olla Vimpelin kanssa tarkkana.