Englanti tuulettaa nyt, mutta sen koko korttitalo on horjuvan puujalan varassa
Englanti vei B-lohkon kaatamalla Walesin 3-0, mutta iloisten tuuletuskuvien takana välkkyy iso uhkakuva.
Englanti varmisti lohkovoiton kaatamalla Walesin helposti 3-0. Englannissa tuuletetaan ja juhlitaan tällä hetkellä, mutta sanon suoraan, että nyt olisi syytä katsoa komeiden otsikoiden ja tuloksen taakse. Siellä ei nimittäin näytä yhtä hyvältä kuin iloisissa tv-kuvissa Wales-ottelun jälkeen.
Englanti lähti Wales-otteluun pettymys niskassaan USA:ta vastaan pelatun tasapelin jälkeen. Gareth Southgate uskaltautui tekemään useammankin muutoksen avauskokoonpanoon, mutta sitten tulee se suurin mutta:
Miten ihmeessä Southgate voi peluuttaa Harry Maguirea edelleen avauksessa?
Vaikka Maguire ei vielä olekaan sekoillut kunnolla, se on vain ajan kysymys, milloin Maguire Show alkaa.
Yhdysvaltoja vastaan näytti jo siltä, että Maguirelle välteltiin pelaamasta palloja ja hän näytti itsekin mielellään pysyttelevän pelin ulkopuolella. On edelleen täysin käsittämätöntä, miten Englannin tasoinen joukkue on valmis kärsimään tällaisen kompromissin tai enemmänkin handicapin, vaikka joukkueella olisi laittaa kentälle vaikkapa topparipari John Stones–Ben White. Tosin White oli kipeänä Wales-ottelussa.
Huuhkajia seuraavat voivat esimerkiksi miettiä mikä vaikutus on ollut Huuhkajien pelaamiseen Robert Ivanovin tulemisella avaukseen. Englannilla olisi mahdollisuus saada aikaan samanlainen efekti ja lopettaa tämä ’’yhdellä jalalla kävely’’.
***
Walesilla oli otteluun selvät sävelet ja ainoastaan selvä voitto Englannista kelpasi sille. Tavoite oli jo ennakkoon utopistinen ja pilvilinnan romahti lopullisesti toisen puoliajan alussa. Walesin MM-urakka oli aika odotettu ja seuraavaksi maassa alkaa maajoukkueen uudelleenrakennus, joka ei hetkessä näillä näkymin ole tapahtumassa.
Englannin on ratkaistava jatkopeleissä mainitsemani toppariasia, sillä se vaikuttaa joukkueen kaikkeen tekemiseen. Täytyy hiukan ihmetellä, miksi Englannin vastustajat eivät ole pyrkineet paineistamistaan Englantia siten, että pallo pyrittäisiin ohjaamaan Maguirelle ja hänen ympärilleen olisi luotu prässitriggereitä.
Jatkopeleissä näin varmasti käy ja silloin Englantia mitataan oikeasti ensimmäisen kerran. Muutenkin vastus kovenee jatkossa. Englannin tuleva vastustaja Senegal ei ole kisojen taktisin joukkue, mutta fyysiset ja nopeat pelaajat tuovat varmasti ison haasteen Englannille ja Maguirelle.
Vastustajan prässätessä kovempaa ja Englannin pelinavaamisen ollessa lähinnä oikean puoliskon varassa, Englannilta voi odottaa selvästi enemmän Jordan Pickfordin pitkiä palloja. Ja kun Maguire välttelee virheitä, palloa pelataan alaspäin tai viereiselle pelaajalle.
***
Senegal on toki Englannille vielä voitettavissa oleva vastus, mutta kovin pitkällä en Kolmea leijonaa näe näissä kisoissa. Sen näytti jo USA-ottelu, jossa aktiivinen USA riisui Englannin aseista ja oli lähempänä voittoa. Tämän päivän heikko Wales ei tarjonnut Englannille kunnon vastusta.
Kaiken lisäksi Senegal-ottelussa tulevat mukaan myös paineet. Putoaminen pudotuspelivaiheen avauskierroksella olisi lähes yhtä suuri katastrofi kuin jääminen alkulohkoon. Näin Englannilla on sunnuntaina klassisesti sanottuna vain hävittävää.
Vastuu joukkueesta on tietenkin viime kädessä päävalmentaja Gareth Southgatella. Southgatelta kaivattaisiin nyt hänen itsensä peräänkuuluttamaa paineensietokykyä päätöksissään. Mikäli Englanti ja Maguire ovat vielä joulukuun 18. päivä Qatarissa pelaamassa, on kyseessä yksi jalkapallon MM-historian kovimmista yllätyksistä.
Koomiselta kuulostava lausunto noin kovasta joukkueesta, mutta syyt siihen ovat tuossa yläpuolella.