HJK varmisti seurahistoriansa 32. mestaruuden kaatamalla Hakan sunnuntai-iltana Valkeakoskella hikisesti 1-0. Joel, millainen peli tämä klassinen mestaruuden sinettiottelu oli?

Ei se jalkapalloilullisesti mikään klassikko ollut. Itse asiassa ottelu oli monessa mielessä pienoiskoossa HJK:n tämän kauden kuva. Peli oli tänään tahmeaa, mutta Klubi pystyi silti kairaamaan voiton.

En tiedä, miten paljon jaloissa painoi torstainen Ludogorets-ottelu ja miten paljon se vaikutti otteluun, mutta Klubin pelaaminen oli monelta osin niin heikkoa, että voidaan puhua jopa kauden heikoimmasta ottelusta.

Esimerkiksi syöttötyöskentely oli välillä lähes luokatonta ja joukkueella sattui useita ihmeellisiä torkahduksia. Hyvä esimerkki nähtiin ottelun lopussa, kun HJK:lla oli Hakan kulmalipulla prässtilanne, josta Haka vain roiskaisi pallon ylös. Jukka Raitala oli jäänyt kuitenkin jälleen makaamaan neljäänkymppiin ja kun Hakan roiskaisu ylitti Santeri Väänäsen, tämän oli pakko ottaa varoitus. Ludogorets teki torstaina samanlaisen maalin ja silloinkin Raitala oli jäänyt makaamaan alas. Veikkausliigan mestarijoukkueelle ei pitäisi tulla näin alkeellisia virheitä. Nytkin siellä oli 30 metrin niitty Väänäsen ja Raitalan välissä ja eihän Väänäsellä ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin rikkoa.

Toisaalta HJK:lle on annettava tunnustus siitä, että vaikka peli oli tahmeaa ja paikoin todella heikkoa, pelaajat juoksivat ja tekivät hevostenlailla töitä eikä Haka saanut juurikaan huippupaikkoja. Oikeastaan Hakan vaarallisimmat tilanteet syntyivät ottelun lopussa tuon Raitalan torkkumisen ja Väänäsen rikkeen jälkeen.

Totuuden nimissä on sanottava, että Klubilla oli ensimmäisellä jaksolla mahdollisuus lisämaaleihin, mutta tänään yksi osuma riitti voittoon ja mestaruuden varmistamiseen.

Miten suuri mestarijoukkue HJK on?

Eihän tämä mikään kaikkien aikojen Klubi ole, mutta toisaalta kysymys on siitä, kenellä on kauden päätteeksi eniten pisteitä kasassa – ja se joukkue on HJK. Klubille on annettava suuri tunnustus myös siitä, että selvitti tiensä Eurooppa-liigan lohkopeleihin ja se on pelannut ihan kelvollisia otteluita, vaikka pisteitä onkin koossa vasta yksi.

Tässä mielessä Klubi on kova ryhmä, mutta rehellisyyden nimissä myös KuPS ja Honka olisivat voineet yhtä hyvin voittaa mestaruuden tällä kaudella. KuPS alkoi hyytyä tasaisesti keskikesän jälkeen, mikä maksoi sille mestaruuden. Hongalle tuli se kolmen ottelun heikko jakso, joka käytännössä pudotti sen mestaruustaistelusta.

HJK oli näistä kolmesta joukkueesta selvästi vahvin varsinkin henkisesti. He pystyivät puristamaan huonoimmallakin esityksillä kairaamaan voittoja, mikä on aina hyvä ja henkisesti vahvan joukkueen merkki. Myös Toni Koskelalle on annettava propsit siitä, että hän muutti kesällä HJK:n pelaamista taktisessa mielessä ja sai sitä kautta joukkueen pelaamaan paremmin. Tuo veto oli siinä mielessä radikaali, että HJK on tottunut tähän saakka dominoimaan otteluita, mutta nyt se vetäytyi monissa otteluissa alas ja antoi aloitteen vastustajalle. Koskelan löytämä 5-4-1-muoto toimi todella hyvin loppukaudesta ja jos HJK:n pelaamista vertaa viime kauteen, me nähtiin tällä kaudella hyvin erilaista jalkapalloa pelaava Klubi.

Miten näet tämän HJK:n joukkueen tarinan kehittyvän?

Se riippuu monesta muuttujasta. Ensinnäkin on HJK itse – miten se muuttuu ensi kaudeksi: ketä tulee, ketä lähtee, muuttuuko valmennustaffi, tuleeko muita muutoksia.

Sitten on kaksi muuta muuttujaa – KuPS ja Honka. Olisi jotenkin kovaa sanoa, että Simo Valakari epäonnistui toisella kaudellaan KuPSin päävalmentajana, jos joukkue voittaa cupin ja ottaa sarjassa hopeaa. Toisaalta KuPS ei myöskään ottanut selvää askelta ylöspäin, kuten kaikki odottivat. Toki kysymys oli myös siitä, että joukkue muuttui viime kaudesta, mutta Valakari ei löytänyt absoluuttisia vastalääkkeitä siihen, että monet vastustajat olivat oppineet pelaamaan KuPSia vastaan ja pakottivat KuPSin pelaamaan liian paljon vaarattomilla alueilla.

Hongan kohdalla avainkysymys on se, miten joukkue muuttuu ensi kaudeksi. Vesa Vasaran prosessi otti isoja askeleita eteenpäin ja olisi mielenkiintoista nähdä, millainen joukkue Honka olisi ensi kaudella, jos se saisi pidettyä parhaat pelaajansa Espoossa ja jopa vahvistamaan joukkuetta.

Kuten sanoin, KuPS ja Honka eivät jääneet kauaksi mestaruudesta tällä kaudella, joten se on selvää, että HJK:n ei ole vara vetää yhtään happea ensi kauden suhteen Veikkausliigassa. KuPS tulee todennäköisesti vahvempana takaisin, sillä vaikka toisen kauden kirous onkin kliseinen ilmaisu, siinä on myös totuuden siemen. Honka on myös vahvempi, jos se ei ensi kaudeksi heikkene odotettua suuremmin.

Toki tässä vaiheessa on vielä aikaista puhua ensi kauden mestarista, mutta tänä vuonna me nähtiin kolmen hevosen kilpajuoksu, jossa kaksi hevosta hyytyi lopussa ja se yksi pääsi hieman nihkeämmälläkin juoksulla ylittämään maalilinjan ensimmäisenä. Mikään ei olisi niin hienoa suomalaisen jalkapallon kannalta, jos me nähtäisiin ensi kaudella kolmen vahvan hevosen kilpajuoksu maalikameran kuvaan asti.