KuPS juhlii nostalgista kuvaa, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan

JalkapalloMuut

KuPS juhlii nostalgista kuvaa, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan

KuPS kaatoi HJK:n Suomen cupin finaalissa rangaistuspotkukisan jälkeen. Mutta millaista pokaalia KuPS oikeasti juhlii?

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 8.5.2021 | KUVAT All Over Press

KuPS juhlii ensimmäistä Suomen cupin voittoaan 32 vuoteen kaadettuaan HJK:n rangaistuspotkukisan jälkeen 5–4 Olympiastadionilla lauantaina.

Rangaistuspotkukisan ainoa epäonnistuja oli HJK:n Luis Henrique, joka vaihdettiin kentälle jatkoajan lopussa rangaistuspotkukisaa varten. Hänen ensimmäinen kosketuksensa palloon oli epäonnistunut rankkari.

KuPS pelasi rangaistuspotkukisa mukaan lukien tunnin vajaalla, kun kaksi varoitusta saanut Daniel Carillo ajettiin ulos tunnin kohdalla.

Suomen cupin voitto maistuu KuPSille, sillä edellisen cup-voiton jälkeen 1989 KuPS putosi Veikkausliigasta 1992 ja kävi lopulta jopa Kakkosessa. Uuden tulemisensa myötä KuPS voitti syksyllä 2019 ensimmäisen Suomen mestaruuden 43 vuoden odotuksen jälkeen, ja nyt se palauttaa cup-kannun kuopiolaisten ihailtavaksi 32 vuoden jälkeen.

Mitä KuPS juhlii?

Samalla kun KuPS juhlii cupin voittoaan ja varmaa eurocup-paikkaa, itse Suomen Cupin yllä on mielenkiintoinen kysymys: Mikä ylipäätään on Suomen cupin merkitys suomalaisessa jalkapallossa.

Suomen cupin perusti 1950-luvulla Yhtyneissä Paperitehtaiden vuorineuvos ja Valkeakosken Hakan historian merkittävin taustavaikuttaja, Juuso Walden. Ensimmäinen cupin mestaruus ratkaistiin 1955.

Waldenin esikuvana oli Englannin cup – ja juuri tässä on Suomen cupin dilemma.

Kun me jalkapalloromantikot puhumme Suomen cupista, meillä on mielessämme kuva Englannin cupista ja sen tarunhohtoisesta historiasta.

Kuvassa on kuitenkin tuplaongelma:

FA Cupin taika on murentunut Englannissa, ja se on jäänyt Valioliigan ja Mestarien liigan jalkoihin. Vielä 1980-luvulla FA Cupin otteluissa oli täysin erilainen sähköinen lataus kuin normaaleissa liigaotteluissa. Ja kun pelaajilta kysyttiin, mikä oli heidän unelmansa jalkapalloilijana, he vastasivat lähes poikkeuksetta, että pelata FA Cupin finaalissa Wembleyllä.

Sitä maailmaa ei kuitenkaan enää ole Englannissa, mutta onko sitä maailmaa enää Suomessakaan? Tai onko sitä maailmaa edes koskaan ollutkaan Suomessa?

Cupin suosio oli korkeimmillaan 1960-luvulla ja yksittäiset finaalit ja jopa pikkufinaalit ovat saattaneet sytyttää paikallisen roihun – kuten Kuopiossa 1989 ja Kotkassa 1980 –, mutta kokonaisuudessaan cupin merkitys suurena yleisöä villitsevänä kilpailuna on jäänyt olemattomaksi. Suomeen ei ole syntynyt samanlaista romantiikkaa kuin parhaimmillaan Englannissa, jossa elämä pysähtyi monissa pikkuseuroissa, jos arpa oli heittänyt vastustajaksi jonkun Englannin suurseuroista. Hyvä jos nytkään moni edes huomasi, että Suomen cupin finaali pelataan lauantaina.

Hyviä yrityksiä

Olin Veikkaajassa vuonna 1990-luvulla, kun Veikkausliiga ja Suomen cup siirtyivät Veikkauksen yhteistyölipun alle. Suomen cupista tuli Veikkaajan Suomen cup ja Veikkauksessa käynnistettiin silloisen tiedotuspäällikön Risto Niemisen johdolla operaatio, jonka tarkoituksen oli nostaa Suomen cupin merkitys ja arvo kokonaan uudelle tasolle.

Niemisellä oli ennakkoluuttomia ajatuksia Suomen cupin kehittämiseksi. Hänen visionsa oli tuoda Suomen cup suurten kesätapahtumien ytimeen. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että Suomen cupin välierät olisi pelattu Savonlinnan Oopperajuhlien ja Porzin Jazzien yhteydessä, ja finaali Taiteiden yön yhteydessä siten, että ihmiset olisivat voineet siirtyä cupin finaalin jälkeen suoraan Olympiastadionilta Taiteiden yöhön.

Kunnianhimoiset suunnitelmat jäivät kuitenkin puolitiehen. Vuoden 1993 finaali pelattiin Porin Jazzien yhteydessä, mutta ei siitä mitään suurta menestystarinaa tullut.

Olin itsekin silloin vakuuttunut, että Suomen cupissa olisi valtavasti potentiaalia ja tuo potentiaali pitäisi räjäyttää.

Enää en ole. Itse asiassa olen jopa sitä mieltä, että Suomen cup on nostalginen harhakuva, jota ei oikeasti ole ollut edes olemassa.

Omanlainen Suomen cup

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen cup pitäisi haudata.

Ei missään tapauksessa pidä.

Vaikka olin aluksi eri mieltä Joensuun Jipon nykyisen päävalmentajan ja Elmon jalkapalloanalyytikon Jussi Leppälahden kanssa Suomen cupin merkityksestä, olen nyt kallistunut Leppälahden kanssa samoille linjoille. Suomen cupin suurin arvo on siinä pelaaville seuroille. Seurat saavat ennen kautta arvokkaita ja merkityksellisiä harjoitusotteluita, varsinkin, kun Suomen cupissa pelataan kiistellyt alkulohkot.

Suomen cupilla on muutakin arvoa. KuPSin pelaajien riemusta ja HJK:n pelaajien surusta näki, että nyt pelattiin isoista asioista. Ei toki Suomen mestaruudesta eikä edes eurocupien lohkovaiheeseen pääsystä, mutta kuitenkin merkittävästä pokaalista, jonka kyljessä on kaiken lisäksi varma pääsylippu vuoden 2022 eurocupeihin.

Ainoa, mitä kannattaa muuttaa, on se, mihin me Suomen cupia vertaamme. Vertaaminen Englannin FA Cupiin on jo alun perin ollut harhaoppi, johon me olemme sortuneet. Oikea vertaamisen kohde on, mitä Suomen cup on nyt ja miten sitä voidaan kehittää, jotta siitä olisi tulisi entistä merkityksellisempi kilpailu Suomen jalkapallokauteen.

Esikuvat on aika unohtaa. Nyt on katsottava peilistä omaa kuvaa ja keskityttävä siihen.

Lue myös: KuPS on jäämässä HJK:n jalkoihin heti kauden alussa – mutta syy ei ole pelaajamateriaalissa

Tilaa Elmo  tarjoushintaan  6 kk 49 e . Voit ostaa Elmon myös irtonumerona Lehtipisteestä tai diginä Lehtiluukusta