Arsenal hävisi viikonloppuna Chelsealle taistelun Mykhailo Mudrykista, mutta se on päässyt Brightonin kanssa sopimukseen Leandro Trossardin siirrosta huomattavasti pienemmällä siirtosummalla eli 22+6 miljoonalla punnalla. Jukka, onko Trossard nyt sitä, mitä Arsenal tarvitsee?

On. Tässä siirrossa ei kannata ensinnäkään katsoa siirtosummaa, sillä Trossardin sopimusta on jäljellä enää kuusi kuukautta ja siksi hinta on selvästi pienempi kuin mitä se olisi ollut muuten. Lisäksi Trossardin välit Brightonin manageriin Roberto De Zerbiin olivat katkenneet ja siksi Brightonkin halusi päästä hänestä eroon. Jos Trossardilla olisi ollut sopimusta jäljellä vaikka kaksi vuotta, hän olisi ollut silloin 40-50 miljoonan punnan pelaaja.

Lisäksi tässä on kaksi muutakin asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:

Arsenal ei ole tässä hetkessä ostamassa uutta avauksen pelaajaa, vaan leveyttä squadiinsa – ja ennen kaikkea varmistusta Gabriel Martinellille ja Bukayo Sakalle. Tähän tarkoitukseen Trossard on erinomainen veto: hän on riittävän hyvä varmistus Martinellin ja Sakan mahdollisia loukkaantumisia, muita poissaoloja ja kierrättämistä varten. Hän on todistanut myös tasonsa Valioliigassa.

Sen lisäksi hän on monipuolinen pelaaja, joka on pelannut Brightonissa laitapaikkojen lisäksi toisena hyökkääjänä. Hän tehnyt tällä kaudella Brightonissa eniten liigamaaleja (7), antanut toiseksi eniten avainsyöttöjä (1,4 per ottelu) ja antanut kaksi maalisyöttöä. Trossard on myös hyvä yksi vastaan ykkösissä. Hän on tälläkin kaudella ohittanut vastustajan harhauttamalla 29 kertaa 80 prosentin onnistumisprosentilla. Oman maaliodotteensa hän on ylittänyt 1,7 maalilla.

Puhutaan nopeasta ja teknisesti taitavasta pelaajasta, joka pystyy osallistumaan pelin tekemiseen ja tekemään itse maaleja.

Trossardia on turha suoraan verrata Mudrykiin, sillä hän on eri tyyppinen, eri ikäinen ja eri vaiheessa urallaan oleva pelaaja. Mudrykista on puhuttu jopa potentiaalisena Ballon d’Orin voittajana. Trossard on 28-vuotias, eikä hänestä ole puhuttu minään maailmanluokan tähtenä. Hän on kuitenkin Belgian maajoukkuepelaaja ja pelannut tosi vahvoja kausia Valioliigassa, joten Arsenal saa varman sijoituksen ja kohtalaisen varman vastineen rahoilleen – varsinkin, kun siirtosumma on 88 miljoonan punnan sijasta 60 miljoonaa puntaa pienempi.

Sanoit, että on vielä jokin muukin ulottavuus. Mikä?

Arsenalin kukkarossa on toki moneen muuhun seuraan verrattuna hötöä ja palaaminen Mestarien liigaan ensi kaudella tietää noin 120 miljoonan punnan tulovirtaa. Arsenal joutuu silti laskemaan tarkkaan, paljonko se käyttää rahaa siirtosummiin ja pelaajien palkkoihin. Mitä paremmin Arsenal menestyy, sitä enemmän se tuo tuloja, mutta sitä enemmän se myös maksaa yksistään jo pelaajille maksettavien palkkojen kautta.

Tästä päästään siihen, että Arsenal on mitä ilmeisemmin päättänyt kerätä sotakassaa kesän siirtoikkunaa varten, ja jos mediatiedot pitävät paikkaansa, rahoille on olemassa jo pääkohde – West Hamin ja Englannin maajoukkueen keskikenttäpelaaja Declan Rice.

Menemättä sen enempää Ricen siirron todennäköisyyteen, siirtosumman kokoluokka tulee varmasti nousemaan 80-90 miljoonan punnan luokkaan. Se tarkoittaa, että Mudrykin ostaminen 88 miljoonalla ja Ricen ostaminen suunnilleen samansuuruisella summalla olisi ollut Arsenalin taloudessa turhan kova satsaus, ellei Kroenken perhe olisi päättänyt pistää dollareita tulemaan.

Siksi 22 miljoonan punnan käyttäminen Trossardiin tasoiseen pelaajaan on tässä kohtaa järkiliike, vaikkei hänen potentiaalinsa olekaan samaa luokkaa kuin Mudrykilla.

Trossard on hyvä hankinta, mutta sanoisin, että hän on ennen kaikkea alkusoitto suurempaa sinfoniaa eli  Declan Ricen ostamista varten.

Onko oletettavaa, että Arsenal tekee muitakin siirtoja tammikuussa?

Jos nyt lähdetään siitä, että Ricen mahdollinen kauppa toteutuu aikaisintaan vasta kesällä, niin Arsenalin kaupat voivat olla tässä – ellei sitten Arsenal hanki jotain Valladolidin Ivan Fresnedan kaltaista tulevaisuuden pelaaja.

Eddie Nketiah on ollut odotettua parempi paikkaaja Gabriel Jesusille ja nyt myös Trossard tuo lisää maalintekovoimaa – ja Jesuskin on palaamassa todennäköisesti helmikuussa.

Alun perin Arsenal oli etsimässä puolustavaa keskikenttäpelaajaa, mutta nyt todennäköisesti pläni on, että ennen Ricen kohtalon ratkeamista Arsenal ei osta ketään muuta keskikenttäpelaajaa. Puolustukseen ja maalivahtiosastolle Arsenal ei ollut muutenkaan ostamassa ketään tammikuussa.

Riittääkö Trossardin hankkiminen Arsenalin tämän kauden mestaruushaaveiden kannalta?

Jos Trossard tosiaankin jää ainoaksi kaupaksi tässä ikkunassa, Arsenal ottaa silloin riskin, joka kulminoituu siihen, mitä tapahtuu, jos Thomas Partey loukkaantuu. Partey on pelannut loistokauden ja noussut Arsenalin ehdottomiin avainpelaajiin,. Hänen roolinsa molempiin suuntiin on ollut aivan keskeinen. Jos Mohamed Elneny tai Albert Sambi Lokonga jouduttaisiin heittämään hänen tilalleen, se olisi iso ja pahimmillaan jopa kriittinen takaisku.

Kaikki muut pelaajat voidaan jotenkin korvata, jotkut jopa tosi hyvin, mutta Parteylle ei ole tällä hetkellä mitat täyttävää korvaajaa.

En kuitenkin usko, että Arsenal ostaa Parteylle korvaajaa, jos ja kun se yrittää ostaa Declan Ricen.