Liigasta on tullut parhaat päivänsä nähneiden entisten tähtien kunniagalleria

Jori Lehterä on Liigan parhaita pelaajia 35 ikävuodestaan huolimatta.

JääkiekkoLiiga

Liigasta on tullut parhaat päivänsä nähneiden entisten tähtien kunniagalleria

Tapparan tähtihankinta Carter Camper on kova sana Liiga-jäillä - ja uusin jäsen parhaat päivänsä nähneiden entisten tähtien Liiga-galleriassa.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 4.7.2023 | KUVAT All Over Press

Tappara vahvisti hyökkäyskalustoaan hankkimalla yhdysvaltaisen sentterin Carter Camperin, joka pelasi kolme edellistä kautta Leksandsissa ja sen päälle vielä keväällä sveitsiläisessä Zugissa kahdeksan pudotuspeliottelua. Samuel, miten kova vahvistus Camper on?

Camper on ilman muuta kovan luokan tehomies, joka tulee historiansa perusteella todennäköisesti kolkuttelemaan ensi kaudella Liigan pistepörssin kärkisisoja.

Camperin hankintaan liittyy kuitenkin paljon suurempi kysymys kuin se, kuinka monta pistettä hän ensi kaudella tekee. Camper täyttää torstaina 35 vuotta ja hän on jälleen uusi esimerkki, millaisia pelaajia Liigan kovimmat hankinnat tällä hetkellä ovat:

He ovat suurimmat loiston päivänsä nähneitä ikääntyneitä pelaajia, joiden elintila muissa sarjoissa alkaa olla syöty ja he tulevat niittämään viimeiset kauransa Liigaan.

Suurimmat Liiga-siirrot ovat melko nostalgista luettavaa. Ryan Lasch on 36-vuotias, HIFK:n nimekkäimmät hankinnat ovat 38-vuotias Sami Lepistö ja 35-vuotias Jori Lehterä ja nyt HIFK:ssa lasketaan, riittäisivätkö rahat vielä 36-vuotiaan Leo Komarovin hankintaan. Ja kuten sanottua Camper on 35.

12.00 for Lewis Hamilton to win the British GP. Play now at Stake!

En syyllistä millään muotoa näitä kokeneita pelaajia tai heidän ikäänsä, mutta onhan tämä Liigan kannalta sellainen asia, jonka edessä pitäisi pysähtyä. Eikä tilanne sinällään ole uusi, ainahan Liigaan on tultu päättämään uria ja niistä on ollut myös kiistatonta lisäarvoa, että Ville Peltosen ja Sami Kapasen kaltaiset pelaajat ovat pelanneet sarjassa.

Ongelma alkaa siinä, että Liigasta puuttuvat tällä hetkellä lähes tyystin parhaassa iässä olevat kansainväliset huippupelaajat. Toisessa päässä pelaa näitä parhaat päivänsä nähneitä kokeneita pelaajia ja toisessa päässä junioreita, joiden taitojen ei oikeasti pitäisi vielä riittää Liigassa pelaamiseen. Väliin jäävät kansalliset tasot pelaajat, joille ole löytynyt pelipaikkaa kovemmista sarjoista.

Jokainen ymmärtää, että NHL:n kanssa ei mikään muu sarja pysty kilpailemaan pelaajista, mutta Liiga on jäänyt nyt jo eurooppalaisessakin vertailussa kakkoskorin sarjaksi, vaikka kuinka joka keskusteluun tunkisi Tapparan CHL-mestaruutta vasta-argumentiksi.

Mistä tämä johtuu?

Käytännön tasolla tietenkin siitä, että Liiga-seurat eivät pysty maksamaan samanlaisia palkkoja mitä NHL-seurat tai suurimmissa eurooppalaisissa sarjoissa maksetaan pelaajille.

Varsinainen kysymys on kuitenkin se, miksi ei.

Vastaus tähän kysymykseen on monimutkaisempi, mutta pidän tässäkin kysymyksessä kriittisenä tekijänä avoimen kilpailun puuttumista eli Liigan sulkemista.

Hyvä vertailukohta on Ruotsi. Toki siellä seurojen toiminta on kaikkineen eri tasolla kuin Suomessa, mutta esimerkiksi jäähallien koot ja muut olosuhteet eivät poikkea dramaattisesti Suomesta. SHL:ssä pelaa myös pienempien paikkakuntien seuroja aivan, kuten Liigassakin.

Silti SHL:n tv-sopimus on noin kolminkertainen Liigaan verrattuna. Yksi selittävä tekijä tässä erossa on sarjojen mielenkiinto. SHL:ssä jännitys säilyy molemmissa päissä sarjataulukkoa hyytävänä kauden loppuun saakka ja siellä saattaa tapahtua todella dramaattisia asioita, kuten Brynäsin putoaminen päättyneellä kaudella todisti.

Liigassa jännitys riittää toki kärjen kamppailuun, mutta jos sarjan häntäpäässä suurin jännityksen kohde on jo kauden puolivälissä se, milloin jossakin seurassa alkaa tyhjennysmyynti, silloin ollaan samanlaisessa hurmoksen tilassa kuin ruumishuoneella.

Ei kysymys ole siitä, pitäisikö Jokereiden ja Kiekko-Espoon pelata Liigassa. Kysymys on siitä, mikä on sarjan kiehtovuuden kannalta oikea määrä joukkueita sarjassa ja se, että Liigaan voidaan nousta ja sieltä pudota samalla tavalla kuin Ruotsissa.

Liigan avaamista puoltaisi sekin, että tällä hetkellä monilla paikkakunnilla ollaan siirtymässä hallien suhteen viimeinkin uudelle aikakaudelle. Tampere on tästä tällä hetkellä paras esimerkki. Ilves horjui vielä kymmenkunta vuotta sitten pystyssä pysymisen ja kaatumisen rajamailla ja nyt se on seurana Liigan uusi mahtiseura yhdessä Tapparan kanssa.

On väistämätöntä, ettei tamperelaista kiekkoyleisöä kiinnosta jatkossa se, jos samassa sarjassa Tapparan ja llveksen kanssa pelaa joitakin puoliväkisin pystyssä pidettäviä elättiseuroja.

Liigan avaaminen pakottaisi Liiga-seurat kehittämään toimintaansa ja olosuhteitaan, mikä synnyttäisi positiivisen kierteen. Paremmin toimivat seurat ja paremmat olosuhteet tarkoittaisivat paremmin toimivaa Liigaa, mikä yhdistettynä Liigan avaamisen tarkoittaisi selvästi kiinnostavampaa Liigaa.

Lopputuloksena olisi, että Liiga-seurat voisivat perustellusti vaatia suurempia tv-rahoja ja kun tulot kasvaisivat niin suurempien tv-rahojen kuin olosuhteiden ja toiminnan tason parantumisen seurauksena, seurat voisivat maksaa suurempia palkkoja ja houkutella Liigaan parempia pelaajia.

Nyt ollaan kuitenkin mieluummin tilanteessa, jossa Liigan pienempien seurojen edun nimissä uhrataan kaikkien muiden seurojen, Liigan ja koko suomalaisen jääkiekon etu.