Olisi mielenkiintoista tietää, millaisena Erik ten Hag näki tulevaisuutensa, kun hän vuosi sitten allekirjoitti 3+1-vuotisen unelmasopimuksen Manchester Unitedin kanssa.

Näkikö hollantilaismanageri, että Manchester United olisi kesäkuussa 2023 keskellä farssiksi muuttuneita seuran myyntineuvotteluja, minkä seurauksena hänen kätensä siirtomarkkinoilla ovat edelleen sidotut?

Tai näkikö hän, että Unitedin joukkue olisi täynnä toinen toistaan vaikeampia ongelmapelaajia, joiden kanssaan hän joutuisi tasapainottelemaan ja yrittämään löytämään ratkaisuja, jottei koko laiva ajaisi karille.

Jos näki, ten Hagia on pidettävä paitsi profeettana, myös pelottomana miehenä. Manchester Unitedia kurssia eivät ennen häntä olleet onnistuneet kääntämään paljon kokeneemmat ja meritoituneemmat valmentajat José Mourinhosta tai Louis van Gaalista alkaen.

Ten Hagin avauskautta hallitsi aluksi tapaus Cristiano Ronaldo. Ronaldosta kuitenkin päästiin portugalilaisen oman raivokkaan purkauksensa ansiosta. Se palautti jonkinlaisen rauhan Old Traffordille.

Myös kentällä ten Hagille paistoi lupaava aurinko. Hän luotsasi heti avauskaudellaan Unitedin Liigacupin mestariksi, FA Cupin finaaliin ja mikä tärkeintä: Valioliigan kolmas sija avasi Manchester Unitedille jälleen Mestarien liigan portit.

Ten Hag tietää, ettei hän ole voittanut kuin vasta ensimmäisen erän – ja oikeuden aloittaa ensi kauden Unitedin managerina. Sitä vahvempaa suojaa hänellä ei vielä ole, kuten ei ollut Mourinholla tai van Gaalillakaan. Mourinho sai potkut puoli vuotta sen jälkeen, kun hän oli johtanut Unitedin Valioliigassa toiseksi – ja van Gaal kaksi päivää sen jälkeen, kun United oli hänen alaisuudessaan voittanut FA Cupin.

***

Myös pelaajarintamalla ten Hagilla riittää haasteita. Osan hän on löytänyt ratkaisun, osaan ei. Asioita mutkistaa se, ettei hän tunnu tietävän kaikissa käänteissä edes itse, mitä hän haluaisi.

Harry Maguiresta hän haluaisi eroon, mutta Maguiren myymisessä on yksi iso ongelma. Maguiren ansaitsee viikossa 190 000 puntaa, eikä Maguire ole valmis leikkaamaan rahapuustaan yhtään oksaa. Niinpä Manchester Unitedin on väitetty olevan valmis maksamaan kadotukseen joutuneelle topparilleen 10 miljoonaa puntaa pelkästään siitä ilosta, että tämä siirtyisi johonkin toiseen seuraan.

Jopa otsikoita hallinneet saudiseurat ovat olleet skeptisiä, sopisiko Maguiren hankkiminen niiden mainoskasvoiksi.

Ten Hagille on käsissään Maguirea erikoisempi ja viheliäisempi ongelma, maalivahti David de Gea.

32-vuotias espanjalainen siirtyi Old Traffordilla 12 vuotta sitten Atlético Madridista 18,9 miljoonalla punnalla, mikä oli silloin oli Valioliigan suurin maalivahdista maksettu siirtosumma.

Siitä lähtien de Gea on ollut yksi Unitedin suurista kivijaloista.

Kivijalassa on ollut kuitenkin kaksi ongelmaa.

Niistä pienempi on de Gean virhealttius. Hän saattaa tehdä yhdeksässä peräkkäisessä ottelussa jokaisessa lukuisia haamupelastuksia, mutta espanjalainen muistetaan silti siitä, että kymmenennessä ottelussa hän taakseen meni sellainen pallo, jonka olisi ottanut kiinni jokainen Suomen Kolmosenkin maalivahti.

***

Ten Hag olisi valmis elämään de Gean hörppäysren kanssa, mutta toisen ongelman kanssa hollantilainen kipuilee itsekin.

Sen ongelman nimi on de Gean pelityyli.

Jalkapallon evoluutio on muuttanut viimeisen 5–10 vuoden aikana dramaattisesti maalivahtipelaamisen luonnetta.

Aiemmin maalivahtien hyvyys määriteltiin puhtaasti sen mukaan, miten hyvin hän torjui palloja. Nyt se ei enää riitä. Maalivahdin on osallistuttava laajemminkin pelaamiseen. Hän on pystyttävä pelaamaan jalalla ja avaamaan peliä monipuolisesti muutenkin kuin heittämällä tai potkaisemalla palloa käsistä. Monilla joukkueilla maalivahti pelaa käytännössä alimpana puolustajana, jolle pallo voidaan pelata jalkaan ahtaissakin tiloissa.

De Gea on tässä suhteessa vanhanliiton maalivahti. Hän ei juurikaan nouse linjalta eivätkä Unitedin pelaajat edes harkitse syöttävänsä hänelle ahtaisiin tiloihin.

Espanjan maajoukkueen entinen päävalmentaja Luis Enrique kohahdutti jalkapallomaailmaa pudottamalla de Gean viime vuonna kokonaan ulos Espanjan maajoukkueryhmästä ilmoittamalla, ettei de Gea istui joukkueen pelitapaan.

Enrique tarkoitti juuri sitä mitä sanoi. De Gea ei hänestä ollut riittävän hyvä osallistumaan peliin jalallaan, kuten Athletic Bilbaon Unai Simón, Brentfordin David Raya ja Brighton Robert Sánchez, jotka Erique valitsi maajoukkueryhmään ennen de Geaa.

***

Mikä siis ten Hagin ongelma de Gean suhteen on?

Yhdellä sanalla sanottuna päättämättömyys.

Ten Hag ymmärtää kyllä, ettei de Gealle kannata enää maksaa 375 000 punnan viikkopalkkaa, mutta United olisi silti – ten Hagin suosituksesta – halukas tekemään de Gean kanssa jatkosopimuksen pienemmällä, lähempänä 200 000 punnan viikkopalkkaa olevalla sopimuksella.

Mutta samaan aikaan ten Hag miettii, onko se kuitenkaan paras ratkaisu. Olisiko Unitedin sittenkin parempi ostaa paremmin jalalla pelaava maalivahti, kuten David Raya, Interin André Onana tai jopa Evertonin Jordan Pickford.

Ongelmana on kuitenkin se, ettei de Geasta tarvitsisi maksaa lainkaan siirtosummaa. Sen kun kättelisi de Gean kanssa ja se olisi siinä. Rayasta, Onanasta ha Pickfordista pitäisi sen sijaan maksaa jopa 30-40 miljoonaa, mikä olisi poissa hänen muusta sotakassastaan.

Kaiken lisäksi de Gean myynti ei kostuttaisi ten Hagin sotakassaa yhtään, sillä hän pääsisi sopimuksensa päätyttyä siirtymään tänä kesänä ilmaiseksi.

Ja jotta soppa olisi täydellinen, de Gea ei välttämättä ole United paras maalivahti edes tällä hetkellä. Dean Henderson pelasi loistokauden – mutta ei suinkaan Unitedissa, vaan lainalla Nottinghamissa.

***

Mitä siis ten Hagin pitäisi de Gean kanssa tehdä?

Sepä se.

Pitäisikö hänen odottaa, josko Unitedin myyntifarssissa saataisiin viimeinkin joku ratkaisu ja katsoa, mikä ratkaisu on. Jos sheikki Jassim onnistuisi ostamaan Unitedin, silloin raha tuskin olisi mikään ikään ongelma maalivahtiongelman ratkaisuissa. Myös Sir Jim Ratcliffen voittaessa kilpajuoksun Unitedin omistuksesta, rahaa todennäköisesti löytyisi myös maalivahdin ostamiseen.

Nyt tilanne on kuitenkin se, että Glazerit ovat antaneet luvan käyttää rahaa uusien pelaajien ostamiseen maksimissaan 100 miljoonaa puntaa. Vaikka United saisi nostettua sotakassaan pelaajien myynnistä saatavilla rahoilla, Unitedilla tuskin on siirtorahaa tänä kesänä kuin korkeintaan 150-200 miljoonaa puntaa.

Onhan sekin paljon, mutta ongelma tulee tässä: Unitedin ykköstavoite on ostaa uusi maalitykki. Oli se sitten Harry Kane tai Victor Osimhen, sitä varten pitää varata rahaa plus-miinus 100 miljoonaa puntaa. Mason Mountin ostoon on korvamerkitty ja tarjottu jo nyt 55 miljoonaa puntaa.

Jos hyvin kävisi, rahaa voisi olla vielä kolmanteen 30-40 miljoonan punnan hankintaan, mutta olisiko se raha viisainta käyttää jonkun kenttäpelaajan hankintaan vai uuteen maalivahtiin?

De Geaa parempaa torjujaa ei United saisi, mutta kuinka tärkeänä ten Hag pitää jalalla pelaamista?

Siinä kysymys, missä vastaus.

On myös hyvä muistaa de Gea. Hän on toki jo hyväksynyt suullisesti Unitedin jatkosopimustarjouksen, mutta kumpikaan osapuoli ei ole allekirjoittanut sopimusta. Se antaa liikkumavapauden asian suhteen Unitedille – mutta myös de Gealle.

Yksi puhelinsoitto Saudi-Arabiasta ja de Gea voisi näyttää halutessaan molemmilla käsissään keskisormea Unitedille.