Manse PP

Kausi 2024

Manse PP pelasi erinomaisen kauden. Se voitti runkosarjan ja eteni vuoden tauon jälkeen loppuotteluun, jossa Sotkamo oli parempi otteluvoitoin 3-0. Tamperelaisten finaalitappion kipeyttä korosti se, että Sotkamo kaatoi Mansen kahdesti Kaupissa ja pääsi juhlimaan mestaruutta Mansen kotiareenalla.

Manse löi runkosarjassa Joensuun jälkeen toiseksi eniten juoksuja (256), mutta sen tärkein menestyksen avain oli kuitenkin ulkopeli. Mansen kentästä lyötiin runkosarjassa 130 juoksua eli keskimäärin vain himpun yli kaksi juoksua jaksoa kohden.

Mansen kaudelle oli leimallista uusien kasvojen nouseminen avainrooleihin. Jo edelliskaudella väläytellyt Severi Tikkakoski oli ilmiömäinen kärki ja pelasi vahvan kauden myös ulkona. Vaihtotilanteissa edessä ja takatilanteissa syvässä pussissa pelannut Tomi Lehtonen nousi myös yhdeksi ulkopelin avainpelaajista, minkä lisäksi hän onnistui sisällä kakkoskärjen veturina.

Myös pitkään varjoissa ollut Leevi Lehto pelasi lupaavan kauden ulkona ennen harmillista loukkaantumista.

Lisäksi Mansen omat juniorit antoivat Tino Heikkilän, Matias Paanasen ja Valtteri Savilahden johdolla ensimmäisiä savumerkkejä tulevasta hoitamalla toistaiseksi vielä pienet vastuunsa erinomaisesti.

Mansen kovin ydin oli kuitenkin edelleen vanhojen ja kokeneiden sotaratsujen varassa. Juha Puhtimäki pelasi jälleen huippukauden ja Henri Puputti oli terästä niin ulkona kuin sisällä riippumatta siitä, pelasiko hän jokerina tai numero hihassaan.

23-vuotiasta Perttu Ruuskaa ei voi vielä pitää veteraanipelaajana, vaikka hän debytoikin Superin pudotuspeleissä jo kahdeksan vuotta sitten. Ruuska löi pudotuspelit mukaan lukien 111 juoksua ja hänen kärkilyöntien onnistumisprosenttinsa oli 55,2. Ruuska oli Puhtimäen ja Puputin ohella kolmas joukkueen kulmakivipelaaja.

Elmeri Lieto oli hyvä hankinta Joensuusta. Lieto pelasi hyvän kauden ulkona ja hoiti sisällä päätehtävänsä, kakkosvaihdon purkamisen 79,8 prosentin tehoilla.

Yksi kauden ehdottomista onnistujista oli myös pelinjohtaja Jani Komulainen. Komulainen on kehittynyt pelinjohtajana vuosi vuodelta ja Mansen luotsaaminen tällä kaudella runkosarjan voittoon ja SM-hopealle oli kova näyttö Komulaisen kokonaisvaltaisesta osaamisesta.

Yksittäisten pelaajien kehittymisessä on kysymys monesta muuttujasta, mutta se on kiistatonta, että Komulaisen aikakaudella moni aiemmin pienempään rooliin jäänyt pelaaja on tehnyt suuren läpimurtonsa. Komulainen osoitti jo Sotkamossa, että hän uskaltaa antaa vastuuta myös nuorille pelaajille, mikä lupaa hyvää Mansen omille junioreille.

Kauden pelaaja: Juha Puhtimäki

Mansen kaudessa oli monta onnistujaa, mutta kauden parhaaksi pelaajaksi oli lopulta kaksi kokenutta vaihtoehtoa – Juha Puhtimäki ja Henri Puputti. Vaaka kallistui lopulta hiuksenhienosti Puhtimäen eduksi.

Puhtimäki pelasi jälleen loistokauden lukkarina. Hän on jo 39-vuotias, mutta pysynyt lukkaripelin kehityksessä erinomaisesti mukana. Puhtimäki hallitsee paljon puhutun nyppysyötön ja käyttää matalaa syöttölinjaa yhtä härskisti hyväksi kuin nuoremmat haastajansa.

Puhtimäki hyödyntää surutta myös mainettaan syöttötuomareiden keskuudessa ja hänen taktisuutensa on eliittitasoa.

Sisällä Puhtimäki pelasi uudella pelipaikalla kakkoskärjessä. Hänen mailansa ei lyönyt kesällä tulta samaan mallin kuin parhaina vuosina, mutta mitä pidemmälle kausi eteni, sitä terävimmiksi ja paremmiksi vanhan konnan otteet myös sisällä terästäytyivät.

Muutokset

Manse oli jälleen kerran syksyn siirtomarkkinoiden otsikkokone.

Aapo Komulaisen siirrosta Tampereelle on puhuttu jo pari vuotta eikä Komulaisen siirto ollut enää kenellekään yllätys. Toinen kovan luokan kaappaus oli Antti Korhosen nappaaminen Kempeleestä. Kolmas uusi kasvo ensi kauden joukkueessa on Kouvolasta hankittu koppari Valtteri Hämäläinen.

Lähtijöiden listan kärjessä on Puna-Mustiin siirtynyt Juha Puhtimäki. Leevi Lehto siirtyy myös PuMuun, Konsta Hyötyläinen Imatralle ja Timo Torppa Hyvinkäälle. Topias Lilja lopettaa ja Lauri Kivinen on myös ilman sopimusta.

Kausi 2025

Manse vahvistuu ensi kaudeksi. Komulainen on nuorempi kopio Puhtimäestä niin lukkarina kuin mailassakin. Korhonen tuo selvästi lisää kotiutusvoimaa ja Hämäläisessä on kopparina selkeästi enemmän potentiaalia kuin Liljassa.

Vaikka hankinnoille on olemassa selkeät pääruudut, heidän tarkempi roolinsa voi elää. Korhonen ei ole enää etukenttäpelaajana parhaiden vuosiensa tasoa ja on mielenkiintoista nähdä, mikä on Korhosen pelipaikka ulkona – jatkaako hän edelleen etukentällä vai siirtääkö Komulainen hänet polttolinjaan ja pitää Lehtosen ja Simo Vainikaisen etukentän vaihtotilanteissa entisellään?

Linjassa jatkavat Juuso Myllyniemi, Lieto ja Tikkakoski. Neljäs linjan pelaaja on Komulaisen ratkaisuista riippuen joko Korhonen tai Lehtonen. Linjaan tuovat leveyttä Kalle-Tapio Huusko, Heikkilä ja Paananen.

Takakentälle on kolme vaihtoehtoa. Puputti on edelleen valtakunnan parhaita koppareita ja Hämäläinen ottaa toisen takakentän tontin. Kun Puputti pelaa jokerina, silloin häntä paikkaa Savilahti.

Sisällä Tikkakosken, Myllyniemen ja Liedon muodostama ykköskärki pysyy ennallaan. Puputti ja Korhonen ovat Puputin pelatessa numero hihassaan seuraava kaksikko nelosena ja vitosena. Kakkoskärjen muodostavat Lehtonen, Vainikainen ja Komulainen. Hämäläisen rooli sisällä on marginaalisempi, vaikka häneltäkin löytyy kaapista käyttökelpoinen pomppu.

Ruuska on ykköslyöjäjokeri, mutta myös 64 juoksua tällä kaudella pudotuspelit mukaan lukien lyönyt Puputti tulee pelaamaan paljon jokerina. Vaihtaja- ja etenijäroolien jokeripaikoissa on nuorisokaartin lisäksi kiinni Huusko.

Manse on helppo nostaa yhdeksi ensi kauden suurimmista mestarisuosikeista yhdessä Sotkamon ja Kouvolan kanssa. Syksy näyttää sitten, missä asennossa tähdet ovat ensi vuonna Kaupin yllä.

Tulevaisuus

Monet epäilivät Mansesta tulevan uusi Kaisaniemen Tiikerit. Toisin on kuitenkin käynyt. Manse on ankkuroitunut yhdeksi kiistattomista kärkiseuroista eikä sen asemaa lähivuosina uhkaa mikään. Rahamiesten taskuissa on edelleen syvyyttä ja mikä ilahduttavaa, Mansen juniorimylly on alkanut tuottaa laatua.

Mansen suurin kysymys lähivuosina onkin, missä kohtaa ja miten voimakkaasti se alkaa ajaa sisään omia junioreitaan. Uskaltaako se seurata Sotkamon, Vimpelin ja Kouvolan esimerkkejä ja antaa omille kasvateilleen vastuuta vai turvautuuko se jatkossakin rahan voimaan?

Manselle on joka tapauksessa jo nyt nostettava hattua pesäpallon juurruttamisesta 255 000 asukkaan Tampereelle. Olosuhteet on saatu rakennettua huipputasolle ja yleisö on alkanut löytää Mansen entistä paremmin. Päättyneellä kaudella sen yleisökeskiarvo nousi 12,6 prosenttia ja Manse oli 1717 katsojan keskiarvollaan Superin viidenneksi seuratuin joukkue.

Ja tämä kaikki seurassa, joka voitti päättyneellä kaudella naisten Suomen mestaruuden.