Vuoden 1988 EM-karsinnat päättyivät Suomen osalta erikoiseen näytelmään.

Suomi oli menettänyt jo mahdollisuutensa päästä EM-kisojen lopputurnaukseen, mutta sen viimeisessä ottelussa syyskuussa 1987 Helsingin Olympiastadionilla oli suuret panokset, sillä Tshekkoslovakia taisteli verissä päin Tanskan kanssa pääsystä Länsi-Saksan EM-kisoihin.

Tuona syyskuisena iltana Suomi pelasi hurmiossa ja jyräsi Tshekkoslovakian yli Ari Hejlmin, Ismo Liuksen ja Petri Tiaisen maaleilla 3–0. Tappio oli Tshekkoslovakian ensimmäinen ja viimeinen karsintalohkossa. Nuo maalit ratkaisivat lopulta Tshekkoslovakian karsiutumisen EM-lopputurnauksesta ja Tanska selviytymisen kisoihin.

Mutta illan tarinoista erikoisinta ei nähty ottelussa, vaan sen jälkeen.

HJK:n tuplamestariksi kaudella 1981 luotsannut Martti Kuusela oli nimitetty vuonna 1982 Suomen A-maajoukkueen päävalmentajaksi – 37-vuotiaana. Hän oli saanut nihkeän alun jälkeen Suomen maajoukkueen lentoon ja Suomi oli tehdä vuoden 1986 MM-kisojen karisinnoissa jättiyllätyksen. MM-unelma jäi lopulta vain yhden voiton päähän. MM-kisapaikka olisi ollut sensaatio, sillä kisoihin pääsi Euroopasta vain 14 maata.

Vuoden 1998 EM-kisojen karsinnat eivät olleet tuloksellisesti yhtä menetykselliset. Suomi pelasi samassa karsintalohkossa hurjassa lennossa olleen Tanskan, Tshekkoslovakian ja Walesin kanssa – ja jäi siinä viimeksi.

Pelaajien kansannousu

Mutta tulosten takana pelaajat luottivat siihen, että A-maajoukkue oli oikealla kurssilla Kuuselan alaisuudessa.

Maailma ei ole kuitenkaan kaikilta osin yhtä aurinkoinen. Martti Kuusela oli osoittautunut Palloliiton silmissä omapäiseksi päävalmentajaksi, joka osasi ja ennen kaikkea uskalsi vaatia maajoukkueelle parempia resursseja. Palloliiton johto oli tottunut siihen, että päävalmentaja on jonkinlainen renki, joka tekee sitä, mitä isännät määräävät. Siksi Kuuselaa alettiin pitää hankalana tapauksena.

Kuuselan asemaa koversi toinenkin tekijä, Palloliiton valmentajakoulun rehtori ja koulutuspäällikkö Jukka Vakkila. Palloliiton sisällä olleet lähteet ovat vahvistaneet moneen kertaan, että Kuuselaa ei varsinaisesti erotettu päävalmentajan tehtävistä, vaan hänet syötiin päävalmentajan paikalta. Ja yhdeksi noista Kuuselan pääsyöjistä nimettiin juuri Vakkila.

Lopputulos oli se, että kun Kuuselan sopimus päättyi vuoden 1987 EM-karsintoihin hänen sopimustaan ei enää uusittu, vaan uudeksi A-maajoukkueen päävalmentajaksi valittiin juuri Vakkila, joka oli toiminut vuoden 1988 olympiakarsinnoissa Suomen olympiajoukkueen valmentajana.

Kun Suomen EM-karsinnat olivat päättyneet riemukkaaseen Tshekkoslovakia-voittoon, pelaajat tekivät spontaaninen kansannousun suurta luottamusta nauttineen Kuuselan puolesta ja kantoivat hänet pukukoppiin. Kun Palloliiton silloinen puheenjohtaja Pentti Seppälä pyrki koppiin sisällä, Jallu Rantanen löi hänen edestään pukukopin oven kiinni.

Se kertoi rajulla tavalla sen, mitä pelaajat ajattelivat Palloliiton vehkeilystä Kuuselan selän takana.

Pitkät varjot

Vaikeat vuoden ja Tshekkoslovakia-ottelun viimeinen kruunaus jättivät pitkäaikaiset arvet Kuuselan ja Palloliiton suhteisiin. Hän ei saanut esimerkiksi Suomen A-maajoukkueen otteluihin lippuja muuten kuin pyytämälle niitä erikseen. Monessa oikeassa jalkapallomaassa sitä olisi pidetty moukkamaisena nöyryytyksenä, mutta toisaalta Kuusela oli tottunut nuivaan kohteluun jo päävalmentajavuosinaan. Kuuselalla ei ollut edes omaa työhuonetta Palloliitossa, vaikka hän oli maajoukkueen päävalmentaja.

Oli myös varmaa, että jos kehuimme Kuuselaa 1990-luvulla Veikkaaja–lehdessä, Palloliitosta tuli lähes poikkeuksetta terveiset – joko suoraan tai kiertoteitse.

Kun esitin Kuuselaa Honvedin voittaman Unkarin mestaruuden jälkeen maajoukkueen päävalmentajaksi, eräs Palloliiton työntekijä vetosi jopa siihen, että Veikkaajaa silloin kustantanut Veikkaus on Palloliiton pääyhteistyökumppani ja ”moisen roskan” kirjoittaminen vaarantaa tuon yhteistyösopimuksen jatkon.

Toista meistä nauratti. Toista ei.

Lue myös: Suomen edellinen EM-unelma mureni yhden miehen pelokkuuteen