Jalkapallomaailma on täynnä toinen toistaan uskomattomampia uutisia. Osa uutisista on pelkkää huuhaata, osassa asia on vain niin hurja, että sitä on vaikea uskoa, vaikka uutinen pitäisikin paikkaansa.

Nyt jalkapallon uutismerestä on noussut pintaan uutinen, jossa on kaksi ulottavuutta: itse asia ja kysymys, voisiko se oikeasti joka päivä toteutua?

Kysymys on yhdestä jalkapallon tämän hetken suurimmista kirosanoista, ellei jopa suurimmasta – paitsioiden hinkkaamisesta.

***

VAR otettiin jalkapallossa käyttöön 2010-luvulla. Suurista sarjoista Serie A ja Bundesliiga ottivat VAR:in käyttöön kaudella 2017-18, La Liga kaudella 2018-19 ja Englannin Valioliiga 2019-2020. Ensimmäiset VAR-ajan MM-kisat pelattiin kesällä 2018 Venäjällä. Mestarien liigassa VAR otettiin käyttöön kevään 2019 pudotuspelivaiheessa – ja seuraavalla kaudella myös Valioliigassa kriittisiä tuomioita alettiin tarkistaa VAR:ista.

VAR on poistanut jalkapallossa valtavan määrän vääriä tuomioita ja vääryyttä, mutta se on tuonut mukanaan myös elementtejä, jotka ovat saaneet monet kyseenalaistamaan koko VAR-järjestelmän.

Kaikista puhutuin ja samalla kaikista raivostuttavien asia on ollut senttien ja millimetrien hinkkaaminen paitsiotuomioissa.

Viivojen vetämisessä on tehty toki yksittäisiä virheitä, mutta ne ovat olleet äärimmäisen harvinaisia. Raivo ei olekaan kohdistunut itse tuomioihin, vaan siihen, haluammeko oikeasti nähdä sellaista sirkusta, jossa VAR-kopeissa mitataan, onko jonkun pelaajan kengän kärki millin alempana kuin toisen pelaajan kengän kärki.

Kun jalkapallossa tänä päivänä tehdään maalin, tuuletuksiin pitää aina jättää kolmen kirjaimen mittainen varaus – VAR.

***

Jalkapalloviranomaiset ymmärtävät ongelman itsekin. Kysymys ei ole enää siitä, pitäisikö asialle tehdä jotakin, vaan mitä sille tehdään.

Viikonlopun FA Cupin otteluissa Englannissa kokeiltiin puoliautomaattista paitsiontunnistusjärjestelmää. On väistämätöntä, että teknologia saadaan aikaa myöten toimimaan tarkasti myös paitsiotilanteissa.

Maalintunnistusteknologia on erinomainen esimerkki siitä, miten teknologia toimii parhaimmillaan. Kaikki ovat hyväksyneet sen, että tuomarin korvaan tuleva piippausääni ratkaisee, ylittikö pallo kokonaan maaliviivan vai ei.

Kysymys on silloinkin äärimmillään millimetrien osista, mutta kun päätös saadaan saman tien reaaliajassa, kaikki ovat tyytyväisiä.

Paitsiossa ei päästä koskaan täysin samaan, sillä paitsiosäännöt koskevat vain pallollisia pelaajia ja pelaajia, jotka vaikuttavat peliin. Juuri tuo peliin vaikuttamisen klausuuli on sellainen, jossa tarvitaan tekosilmän lisäksi erotuomarin silmää.

***

Puoliautomaattisesta paitsiontunnistamisteknologiasta on puhuttu jo pitkään. Siksi se ei ole se uutinen, joka nyt on nyt noussut pinnalle.

Varsinainen uutinen on tämä: Jalkapalloviranomaiset ovat alkaneet miettiä ilmeisen vakavissaan koko paitsiosäännön muuttamista.

Hyvällä idealla on yleensä monta isää, mutta tämä uudistus on ristitty Wengerin malliksi, koska Arsène Wenger oli ensimmäisiä tunnettuja jalkapallovaikuttajia, jotka nostivat asian esille.

Malli on yksinkertainen.

Nyt pelaaja on paitsiossa, jos hän on alempana kuin puolustavan joukkueen toiseksi alin pelaaja – käytännössä puolustavan joukkueen alin kenttäpelaaja. Kriittinen mittauspiste on hyökkäävän pelaajan lähimpänä vastustajan maalia ole ruumiinosa, jolla hän voi sääntöjen mukaan tehdä maalin. Useimmiten juuri se maaginen kengän kärki.

Wengerin mallissa riittäisi, että yksikin hyökkäävän pelaajan maalin tekemiseen kelpaava ruumiinosa olisi paitsiotulkinnan kannalta alimman pelaajan tasalla. Toisin sanoen hyökkäävä pelaaja voisi nykyiseen tilanteeseen verrattuna olla jopa metrin alinta pelaajaa alempana, kunhan vain joku hänen ”laillinen” ruumiinosansa on vähintään samalla tasolla vastustajan alimman puolustajan kanssa.

Kysymys on dramaattisesta muutoksesta paitsiosääntöön, sillä se antaa merkittävän edun hyökkäävälle pelaajalle. Lisäksi säännön uskotaan ilman puoliautomaattista paitsiontunnistusteknologiaakin radikaalisti vähentävän tunteita kuohuttavien paitsioiden hinkkaamista – olkoonkin, ettei uusikaan sääntö niitä kokonaan poista.

***

Suunnitelmat ovat aina suunnitelmia eikä kukaan tiedä varmuudella, muutetaanko paitsiosääntöä ja miten. Säännöistä vastaava kansainvälinen jalkapalloliittojen yhteiselin IFAB päätti kuitenkin lauantaina, että se jatkaa uuden paitsiosäännön kokeilemista tämän vuoden aikana.

Kun kokeiluista saadaan riittävästi dataa ja kokemuksia, sen jälkeen kaasua painetaan raskaammalla jalalla – tai jätetään painamatta.

Joku puritaani voi kavahtaa sitä, että uusi paitsiosääntö siirtäisi pelin sisäistä valtaa puolustamiselta hyökkäämiselle. Totta, mutta VAR-ongelmalle on tehtävä pakko tehdä jotain. Sitä faktaa Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ei voi juosta enää pakoon.