Pekka Virta avaa Latvia-ottelun nihkeyden logiikan ja sen, miksi siitä ei pidä huolestua

Mikael Granlundin iski Suomen 2-1-voittomaalin.

JääkiekkoJääkiekon MM2022Leijonat

Pekka Virta avaa Latvia-ottelun nihkeyden logiikan ja sen, miksi siitä ei pidä huolestua

Mikael Granlund nousi heti avausottelussaan Leijonissa otsikoihin, mutta Pekka Virta porautuu syvempään kuvaan

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 15.5.2022 | KUVAT All Over Press

Suomi voitti Latvian toisessa MM-ottelussaan 2-1. Pekka, jälleen hieman nihkeä ensimmäinen erä. Miksi Leijonien peli ei lähtenyt rullaamaan?

Ottelun psykologinen lähtökohta näkyi heti ensimmäisistä vaihdoista. Kaukalossa oli ensimmäisessä pelissä nöyryytetty Latvia ja ensimmäisessä pelissä ylistetty ja upean startin kisoihin ja hyvän mielen saanut Suomi.

Kukaan ei epäile Leijonien ammattimaista valmistautumista ja sitä, miten asiat on nollattu ja etteikö valmistautuminen olisi tehty huolellisesti. Tiedostamaton mieli jatkaa kuitenkin siitä, mihin viimeinen kokemus jäi iloisen onnistumisen jälkeen. Latvian asettama vaade ja nälkäinen valmius yllättivät Suomen kuitenkin.

Missä tämä asia näkyi konkreettisesti?

Siinä, että Latvia sai parhaat tilanteensa Suomen hyökkäämisestä, koska Latvian nälkäinen puolustusasenne piti Suomen hyökkäykset 3-5 sekunnissa ja Latvia sai niistä raikkaan hyviä vastahyökkäyksiä. Yksi kuvaava tilanne oli Marko Anttilan ”bulgarialainen” eli pyörähdyssyöttö takaviistoon maalille, josta Latvia lähti vastaan! Nämä syötöt menevät kategoriaan toivotaan toivotaan!

LeoVegas: Win two tickets to the icehockey World Cup final!

Asiat alkoivat parantua erän vanhetessa. Ykköskenttä alkoi kiekkoa suojaamalla pelata Teemu Hartikaisen johdolla pitempiä hyökkäyksiä ja siitä seurasi se, mikä pitkistä hyökkäyksistä seuraa: Jos pelaaja on puolustanut 30-35 sekuntia, ei se sen jälkeen enää lähde hyökkäämään, vaan menee vaihtoon.

Filppulat saivat myös muutaman pitemmän hyökkäyksen erän lopulla, mutta Leijonien jäähy sekoitti Suomen orastavan pelin hallinnan.

Toinen erä oli myös haastava, vaikka se olikin Suomen hallintaa ja Sakari Manninen iski 1-1-tasoituksen. Miksi Latvian niskaa ei saatu tuon enempää taitettua?

Latvia lähti puolustamaan johtoaan Suomessa tutulla keskialueen träpillä pelaten peliä syvään ja pitäen huolta, että jokainen Suomen hyökkäys otetaan vastaan viidellä pelaajalla.

Suomella oli erän alussa edelleen hankala saada pitkiä hyökkäyksiä, mutta sitten saatiin ensimmäinen pitkä hyökkäys, mikä johti ylivoimaan ja vapauttavaan maaliin.

Jääkiekon logiikka on sellainen, että vahvemman joukkueen pitkät hyökkäykset murentavat heikomman joukkueen hyökkäyspelin ja vaaralliset vastaiskut. Lisäksi pitkien hyökkäysten seurauksena vastustaja alkaa väsyä. Väsymisen seurauksena syntyy ylivoimaa ja ylivoimasta maaleja, joiden seurauksena henkinen momentum siirtyy vahvemmalle joukkueelle. Lopulta heikomman joukkueen usko alkaa rapistua, koska fyysinen rasitus ja jatkuva selviytyminen vievät henkisenkin voiman ja sen tsemppiuhon, jolla peliin tullaan.

Tämä pätee jokaisessa pallopelissä ja esimerkiksi lauantaisessa Tšekki-Iso Britannia -ottelussa kävi juuri näin. Tietenkin pallopelin arvaamattomuus antaa heikommallekin joukkueella mahdollisuuden, kun ottelu on tasan. Siksi myös heikomman joukkueen energiat voivat venyä ja jopa kasvaa.

Tämä asetelma on yksi jääkiekon ja pallopelien hienouksista. Lopulta helpoltakin näyttävä voitto pitää aina sisällä monta onnistunutta asiaa jo pelin ensimmäisestä vaihdosta alkaen ja siksi paremmat joukkueet pitkässä juoksussa lopulta voittavat.

Taipuihan se Latvia lopulta ja voittomaalin iski Mikael Granlund. Joko tämän ottelun perusteella voidaan sanoa, mikä merkitys Granlundilla on Leijonien MM-unelmalle?

Ymmärrän hyvin, että Granlundin nimi vedetään otsikoihin varsinkin näin upean ottelun jälkeen ja varsinkin sen jälkeen, kuinka haastavista lähtökohdista hän lähti otteluun. Kyseessä oli vasta Granlundin ensimmäinen peli. Ympyrät ovat uudet ja lisäksi matkustus, aikaero ja sopeutuminen ottavat aikansa. Tämä vaan kertoo siitä, että NHL:ssä pelaavat maailman parhaat pelaajat ja Granlund on yksi maailman parhaista pelaajista. Granlundista tiedettiin, että pystyy tekemään numeroita ja tilastoja, kuten jo ennen ottelua puhuin. Siksi hänet laitettiin ykköskenttään – tekemään juuri tällaisia asioita, mitä häneltä tänään nähtiin.

Siksi myöskään Latvia-ottelu ei ollut päivän ainoa mielenkiintoinen ottelua Suomen kannalta. Carolinan ja Bostonin ottelu on pakkoa katsoa, sillä jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaisi, jos tähän nykyiseen joukkueeseen saataisiin vielä kaksi maailmanluokan pelaajaa luokkaa Aho ja Heiskanen. Mutta ei mennä asioiden edelle. Tämä joukkue on jo nyt erittäin vahva ja Suomi on näissä kisoissa paras maa pelin kehittämisessä kisojen aikana. Siksi me emme ole nähneet Leijonista näissä kisoissa kuin vasta kaksi ensimmäistä lukua.

Ja mikä tämän päivän ottelun kannalta oli oleellisesti, Leijonien peli tulee koko ajan kehittymään, mutta Latvian kaltaiset heikommat maat ovat parhaimmillaan kisojen alussa. Ensi viikolla Latvian meno alkaa hyytyä, mutta Suomen vauhti sen kuin kiihtyy.

Siksi Latvia-otteluakin on katsottava isomman kuvan kautta. Miksi Leijonat esimerkiksi pelaa perinteisesti kahdeksalla pakilla (tänään tosin seitsemällä, kun enempää ei ollut)? Siksi, että turnaus pitää osata elää läpi oikein ja ymmärtää, milloin ne isot pelit pelataan. Viittaan tällä aikaisempiin juttuihini, joissa puhuin siitä, kuinka tärkeää tällaisissa turnauksissa on pitää huolta myös jään ulkopuolisista asioista – pelaajien olosta, elosta ja ilmapiiristä.

Latvialle on annettava tunnustus sen sitkeydestä. Suomi ei onnistunut syömään Latvian henkistä ja fyysistä energiaa pelin alussa pitkillä hyökkäyksillä ja pelin hallinnalla, vaan Latvia oli todella hyvä ja nälkäinen. Suomi otti toisessa erässä pelin hallinnan ja pidemmät vaihtomatkat ja tasoitusmaali söivät Latvian henkistä voimaa, mutta Latvia pystyi silti roikkumaan mukana. Heidän energiaansa ruokki myös usko, josko he voisivat vielä vaikka voittaa ottelun.

Suomelle tämän päivän ottelu oli hyvä muistutus MM-kisojen tasosta. Jos ennakkosuosikki ei saa ratkaistua ottelua, siellä alkaa naureskelu loppua ja hammasta aletaan purra vähän jäykemmällä naamalla. Leijonat hoiti kuitenkin kokemuksella tämän ottelun ja on varmaa, että seuraavaan peliin tulee taas vähän jämäkämpi startti Leijonilta. Tekee hyvä tuntea, että ollaan MM kisoissa ja ensimmäisen pelin rallatus tuskin enää toistuu – eikä sen kuulu toistuakaan.

Vaikka peli oli tasainen, tämä oli silti jälleen hieno kokemus joukkueelle ja mahdollisuus oppia tässä prosessissa.

Isot pelaajat ratkaisivat tänään, mutta kun vastaa alkaa tulla myös isoja pelaajia, Leijonien on voitettava ne ottelut joukkueena, mikä on aina ollut Leijonien vahvuus ja mahdollisuus.