Yleisurheilu, tai ainakin siihen liittyvä julkisuus, on joskus hieman epäreilua.

Viime aikojen suomalaisessa ilotulituksessa on riittänyt hehkutusta naisaitureista, pituushypystä, ottelijoista, miesten pikajuoksusta ja monesta asiasta, mutta se hurjimmassa kehitysnosteessa oleva laji meinaa koko ajan jäädä marginaaliin.

Hiljalleen olisi kuitenkin aika havahtua siihen, mitä moukarihäkissä on alkanut tapahtua. Tulee tuloksia, mutta ennen kaikkea niitä tuloksia tekevät uransa alkuvaiheessa olevat urheilijat, joilla on vielä harjoittelussaan paljon kiristämisen varaa – siis potentiaalia paljon enempäänkin.

Lisäksi näiden lahjakkaiden heittäjien taustalla on lajiyhteisö, jonka valmennuksellisessa kulttuurissa on tultu ryminällä nykyaikaan. Tätä nousevaa sukupolvea on valmennettu idealla, jossa koko heittämisen teknistä perustaa rakennetaan siten, että opitaan heittämään sillä heittotekniikalla, millä ne maailman parhaat heitot tehdään.

Se on hetkittäin haastavaa puuhaa, saattaa tuoda tilapäisiä takapakkeja, jopa hidastaa tuloskehitystä – mutta vastaavasti antaa eväät edetä uralla pidemmälle kuin tekniikan kanssa kompromisseja tekevä, ja näennäisesti nopeammin kehittyvä heittäjä.

Someron moukariringissä tehtiin lauantaina suomalaista historiaa. Krista Tervo rikkoi naisten SE-tuloksen 72,12 ja Silja Kosonen heitti 19- ja 22-vuotisten sarjojen SE-heiton 71,34.

Kun Tervo täyttää myöhemmin tänä vuonna vasta 23 vuotta ja Kosonen 18, ei tarvitse enempää maalailla miltä suomalaisen moukarinheiton tulevaisuus naisissa näyttää.

Kun lajissa ollaan yleensä parhaimmillaan vasta 30-vuotiaina ja kun kumpaakin lahjakkuutta on valmennettu ajatuksella, jossa on kunnioitettu tekniikan – ja nimenomaan huippuheittoihin tarvittavan heittotekniikan ja fyysisen tehontuoton – kautta etenemistä, on tässä kaksikossa suomalaisen yleisurheilun 2020-luvulla pienoinen aarre.

Myös miehissä kova nousukaari

Suomalainen moukari-ilmiö ei kuitenkaan tällä hetkellä rajoitu pelkästään naisiin. Miesheittäjät ovat löytäneet viime viikkoina hyvin tasoaan ja Aaron Kangas täräytti Someron kisassa ennätyksensä lukemiin 77,82. Ja Henri Liipolakin 74,92.

23-vuotiaan Kankaan tulos on jo pelkkänä tuloksena iso ilonaihe, mutta vielä tärkeämpää on nähdä se, että kun hän alkukesän 77-metrisen jälkeen hieman hukkasi otettaan, hänellä ja hänen valmentajallaan oli kyky järkeillä heitto kasaan. Otettiin pieni treenitauko, mietittiin järjen kanssa mikä heitossa mättää ja mitä sen korjaaminen vaatii – ja tehtiin paluu ennätysheitolla.

Se tuotti samalla tärkeää oppia tulevaisuutta varten. Tie huipulle tahtoo olla mutkia ja kuoppia täynnä. Ote hukkuu välillä.

On tärkeää saada kokemus siitä, että otteen hukkuminen ei ole katastrofi, että otteen voi aina palauttaa.

Tämä ex-jääkiekkoilija tuntee kehonsa, osaa toimia sen antamien signaalien mukaan. Se, että nuoruusvuosien harjoitusaikaa kului moukarihäkin sijasta kiekkokaukalossa ei todellakaan ole tuonut ongelmaa – päinvastoin.

Tällä kaverilla on todellisessa huippu-urheilemisessa, siis niiden viimeisten hankalien kehitysportaiden nousussa, tarvittava harvinainen kyky: kyky käyttää järkeään.

On helppo ennustaa, että se kyky vie moukarin vielä paljon nähtyä kauemmaksikin.

Tämä kesänä on jo tullut hehkutettua yleisurheilun harvinaisen hyvää kesää ja sen mukana syntyneitä erinomaisia tulevaisuudennäkymiä useammassakin lajissa.

Mutta pakkohan se on jatkaa samalla linjalla tässäkin lajissa. Hyvältä näyttää, jopa erinomaiselta. Nuoria kehityskelpoisia moukarinheittäjiä, naisia ja miehiä, erinomaisessa valmennuksessa ja yhä lähempänä aikuisten top10-tasoa ihan koronattomankin kauden tilastoilla tutkien.

Kun kehitysvaraa vielä vaikka kuinka paljon, niin huhhuh. Millään muulla suomalaisella lajilla ei ole tällä hetkellä vastaavaa menestysnäkymää 2020-luvulle kuin moukarilla.

 

Tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan tästä,  ja varmista, että saat jatkossa kaiken Elmon  digisisällön ja  digiarkiston sekä lähes 100-sivuisen lukupaketin kotiina kannettuna joka kuukausi yhdellä ja samalla tilaushinnalla.

 

Lue heinäkuun Elmo ostamalla digilehden irtonumero Lehtiluukusta tai painettu lehti irtonumerona Lehtipisteestä.