Korona toi Oulun Lipon nousuhaaveille ylimääräisen mutkan ja potentiaalisen riskin

Markus Hallasuo löi viime kaudella Alajärvellä 51 juoksua. Nyt hän kantaa yhdessä Eino Järvelän kanssa päävastuun Lipon kotiutuksista.

Pesäpallo

Korona toi Oulun Lipon nousuhaaveille ylimääräisen mutkan ja potentiaalisen riskin

Oulun Lippo olisi ollut varma nousija Superiin ilman koronakriisiä. Nytkin se on Ykköspesiksen ylivoimainen suosikki.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 23.6.2020 | KUVAT All Over Press

Jos Ykköspesiksen kausi olisi pelattu normaalisti, yksi asia olisi todennäköisesti jo nyt selvää: Oulun Lippo olisi sellaisella karkumatkalla kohti suoraa nousua miesten Superiin, että sitä tuskin otettaisiin enää kiinni.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Koronaepidemian sotkettua pesäpallokauden, Ykköspesiksestä vetäytyi luvan kanssa kolme seuraa – Laukaan Urheilijat, Ulvilan Pesä-Veikot ja Vähänkyrön Viesti. Näin sarja pelataan yhdeksän joukkueen voimin, ja sen sijaan, että Ykköspesiksen voittaja nousisi suoraan, se joutuu pelaamaan kauden päätteeksi neljän parhaan joukkueen pudotuspelit, joiden voittaja nousee ensi kaudeksi Superiin.

Vaikka Lipon paluulle Superiin tuli yksi ylimääräinen mutka, se on edelleen ylivoimaisesti suurin nousijasuosikki. Lipon onneksi pudotuspelit pelataan paras viidestä -järjestelmällä eli ottelusarjan voittoon välierissä ja finaalissa tarvitaan kolme voittoa. Jos ottelusarjan olisi voittanut kahdella voitolla, silloin riski olisi ollut tuntuva. Toki nytkin riskille jää oma saumansa, sillä välierät pelataan reilussa viikossa ja finaalit maksimissaan kolmena peräkkäisenä viikonloppuna. Jos noihin aikaikkunoihin sattuu avainpelaajien loukkaantumisia, kaikki on mahdollista.

Lipolla on joka tapauksessa sarjassa selvästi paras materiaali. Joukkueen rakentamisessa näkyy erityisesti pelinjohtaja Santeri Haipuksen kädenjälki: joukkuetta on rakennettu viisaasti ja jo nousua silmällä pitäen. Muutenkin Haipus on ammattiosaamisensa, kokemuksensa ja värikkään luonteensa vuoksi yksi Lipon ehdottomista aseista Ykköspesiksessä. Vaikka asioiden edelle on turha mennä, toivon jo nyt, että jos ja kun Lippo nousee, Haipus jatkaisi pelinjohtajana myös ensi kaudella eikä vetäytyisi etulinjasta.

Lippo on Ykköspesiksen mittakaavassa vahva joukkue niin sisällä kuin ulkonakin. Ulkona varsinkin sen etukenttä on armotonta ja kaiken lisäksi myös tulenarkaa ja mielenkiintoista tekoa. Sotkamon Jymyn takavuosien rääväsuun Jimi Heikkisen paluu kentille on yksi vuoden merkkitapauksista. Hän muodostaa kokeneen Tapani Pirin kanssa heittämällä Superin tasoisen etukentän. Oikeastaan ainoa huoli etukentän osalta on, pelaako Heikkinen koko kautta Oulussa vai vetääkö veri ja Sotkamon Jymy hänet Sotkamoon.

Etukenttää täydentää Ykköspesiksen ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja lahjakkain lukkari, Alajärveltä hankittu Miika Keski-Petäjä. Keski-Petäjä on pienikokoinen ja hankala lukkari, jolla olisi ollut viime syksynä muitakin ottajia. On varmaa, että tulevalla kaudella hänen otteitaan seurataan suuremmissakin seuroissa.

Sisällä Lippo saa rakennettua Pirin sekä Oskari ja Kasperi Salmelan ja Eino Järvelän ympärille vahvan ykkösnyrkin, josta löytyy Järvelän myötä myös kotiutusvoimaa. Toinen tärkeä kotiuttaja on lyöjäjokeri Markus Hallasuo. Hän löi viime kaudella Superista pudonneen Alajärven 133 juoksusta 51, mutta jättäisin silti muutaman varaavan kysymysmerkin, oliko Hallasuo kuitenkaan optimaalinen hankinta Haipukselta.

Vain kaksi teoreettista haastajaa

Oulu lähtee keskiviikkona alkavaan Ykköspesikseen ylivoimaisena suosikkina. Sarjassa on vain kaksi joukkuetta, jotka voisivat sen edes teoriassa haastaa. Hamina on vaikea pala kotikentällään kaikille seuroille Vallikentän erikoispiirteiden vuoksi. Haminan pitäisi kuitenkin pystyä voittamaan Lippo kolmesti ja jos Lippo voittaa runkosarjan, silloin vähintään yhden voitoista olisi tultava Raksilassa. Kolme voittoa Liposta on liikaa vaadittu Haminalta.

Toinen potentiaalinen sotkija on Puijon Pesis, mutta sen runkosarjan ja pudotuspelien menestys on riippuvainen siitä, millaisia vahvistuksia se saa kauden aikana ja varsinkin pudotuspeleissä farmiseura Joensuun Mailasta – vai saako se esimerkiksi pudotuspeleissä yhtään vahvista. Vahvistusten määrä ja laatu voisivat heilauttaa valta-asetelmia jonkin verran, mutta tuskin niin paljoa, että Kuopio olisi kuitenkaan vakava uhka Oulun nousuhaaveille.

Lipon nykyinen joukkue on siinä mielessä rakennettu viisaasti, että siinä on helposti 4–5 Superin tasoista pelaajaa ja lisäksi seuran omissa kasvateissa on Salmelan veljesten johdolla hyvää kehityspotentiaalia. Lipon kannalta avainkysymys tulevaisuuden kannalta on kuitenkin se, millä strategilla Lippo lähtee Superia valloittamaan nousun toteutuessa. Viimeksi se tähtäsi saman tien mitaleille, mikä johti Oulun Lippo Pesiksen konkurssiin. Viime kaudella seuran talouden piti olla uusien omistajien ja vetäjien myötä paremmalla kivijalalla, mutta Lipon edustusjoukkueen toiminnasta vastaavan Läpilyönti Oy:n toimitusjohtaja Mika Lähteenmäki joutui syksyllä myöntämään, että raha on seurassa edelleen tiukalla.

Lipon etuna on Oulun vetovoima kaupunkina ja se, että esimerkiksi Tuomas Jussila asuu Oulussa. Myös Antti Korhosen paluu Sotkamosta on ollut tapetilla. Lippo saisi taloutensa salliessa koviakin vahvistuksia – kuten Toni Kohosen hankinta toissa syksynä osoitti -, mutta aiemmista virheistä viisastuneena tässä kohtaa kannattaisi ehkä sittenkin pitää maltti mielessä, ottaa hattu päästä ja kumartaa Seppo Salmelan ja muiden Oulun Lippo Junioreiden valmentajien tekemää hienoa juniorityötä. Lipon omissa junioreissa on ainesta suurempiinkin saappaisiin. Ja se aines on aina halvempaa kuin ostomiehet.

 

 

7: JymyJussit on kauden suurin arvoitus

8: Imatra pelaa sarjasijoitusta suuremmista asioista

9: Kankaanpään kanssa kannattaa olla tarkkana

10: Vallankumous pelasti Kiteen, mutta edessä on pitkä tie

11: Kempele on pesäpallokenttien kummajainen

13: Onko Tampere tullut Superiin jäädäkseen?

13: Onko Siilinjärvelle elintilaa Kuopion puristuksessa?

14: Koskenkorva on Superin heikoin joukkue